Mitä mieltä olette.. sektiosta äidin pelon vuoksi?

Pelkotilat johtuvat usein joko aiemmasta traumaattisesta alatiesynnytyksestä tai jostain muusta tuskallisesta kokemuksesta genitaali-alueella, kuten insesti, pedofilia, raiskaus, kivulias hoitotoimenpide tms.

miten synnytyksesi oli niin kamala kokemus?

Kukin valitkoon sen tavan, jonka haluaa. Ei todellakaan voisi vähempää kiinnostaa!

mutta siitä mulla on vankka mielipide, että synnytystä pelkäävä ei useimmiten saa tarvitsemaansa psyykkistä apua. Ihan lässynläätä suurin osa pelkopolikäynneistä. Siellä pitäisi olla kätilön lisäksi psykoterapetti tai traumaterapeutti. Uskon, että moni voisi päätyä alatiesynnytykseen, jos oikeasti saisi käsiteltyä pelkoaan.

olisikaan.



Pelot, kuten muutkaan tunteet, eivät useinkaan perustu järkeen tai faktoihin.



Brutaaliudesta sen verran, että kauneus on katsojan silmissä. Minusta kumpikaan syntymätapa ei häviä toiselle brutaaliudessa.

Itselläni on kolme alatiesynnytystä takana ja suurin pelkoni on aina ollut se, että jos jostain syystä jouduttaisiinkin leikkaamaan. Kammoan ajatusta, että joutuisin leikattavaksi enkä voi ymmärtää miten joku mielummin haluaisi ison leikkauksen kuin synnyttäisi. Eihän ensisynnyttäjä edes voi tietää mitä pelkää.

en ainakaan tekisi sektiota vaikka maksettaisiin! Kohturepeämän vaara on todella suuri seuraavissa raskauksissa. Ystäväni kuoli juuri tällaiseen ja samoin hänen vauvansa. Eikö teitä se pelota?

Vierailija:

mutta siitä mulla on vankka mielipide, että synnytystä pelkäävä ei useimmiten saa tarvitsemaansa psyykkistä apua. Ihan lässynläätä suurin osa pelkopolikäynneistä. Siellä pitäisi olla kätilön lisäksi psykoterapetti tai traumaterapeutti. Uskon, että moni voisi päätyä alatiesynnytykseen, jos oikeasti saisi käsiteltyä pelkoaan.

siinä vaiheessa kun vasta suunnittelevat raskautta. On tapauksia, jotka eivät traumojensa vuoksi ole uskaltaneet raskautua ja kun sitten vihdoin uskaltavat, ovat jo sen ikäisiä, että pelkoja ei ehditä hoitaa pois vaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää leikkaus. Trauman hoitoon kun saattaa kulua parikin vuotta.

Uskon myös, että pitkäaikaisella hoidolla psykiatrian tai traumapsykologin kanssa päästäisiin hyviin tuloksiin. Pelkopoli ei suurimmalta osin auta kuin sellaisille henkilöille, joiden pelot ovat ns. pinnallisempia. Se auttaa heitä, keille riittää kun luvataan epiduraali, ja jotka uskovat tämän. Sellaisia ihmisiä taas, kenellä on ennestään huonoja kokemuksia sairaaloista, on vaikeampi vakuuttaa ja vaikea voittaa menetettyä luottamusta takaisin.

Pelkopolilla asioita käydään useimmiten läpi vain kätilön kanssa, jolla ei ole tarvittavaa koulutusta pelkotilojen läpikäyntiin. Ei hänellä ole resursseja käsitellä ryhmäraiskatun tai pedofilian uhrin mielenterveysasioita.

Minua PELOTTAA toinen mahdollinen alatiesynnytys ja se, että repeäisin sulkijalihaksiin saakka kuten 1. synnytyksessä. Joten valitsen sektion PELON takia.

Vierailija:

Itselläni on kolme alatiesynnytystä takana ja suurin pelkoni on aina ollut se, että jos jostain syystä jouduttaisiinkin leikkaamaan. Kammoan ajatusta, että joutuisin leikattavaksi enkä voi ymmärtää miten joku mielummin haluaisi ison leikkauksen kuin synnyttäisi. Eihän ensisynnyttäjä edes voi tietää mitä pelkää.

on, kun kipua tuolla alueella ei enää kestetä.

Ei monisynnyttäjäkään voi periaatteessa tietää mitä pelkää, sillä jokainen synnytyshän on erilainen.

Tästä keskusteluketjusta huomaa hyvin, kuinka suurin osa ihmisistä elää siinä omassa todellisuudessaan. Ollaan kuin pikkulapsia eikä kyetä lainkaan ymmärtämään muita.

esim. masennusta, ahdistuneisuutta hyvinkin usein. Aiempi trauma voi olla mikä tahansa kipukokemus, erityisesti väkivaltaa ja seksuaalista sellaista kokeneet pelkäävät tyypillisesti synnytystä.

Kaikilla pelkoa ei aiheuta traumat, huonot sairaalakokemukset, kauhukertomukset, sairaalakammo tms. Uskon että synnytystä voi pelätä muutenkin, ilman mitään erikoista syytä. Ja etenkin ensisynnyttäjän voi olla vaikea perustella pelkoaan, koska se voi kohdistua koko synnytystapahtumaan, ei mihinkään yksittäiseen osaan.Uudelleen synnyttäjällä voi olla paljonkin tarkempi " tieto" tulevasta tai pelko siitä, että samat ikävät tapahtumat (esim. repeämät) toistuu.Silti minusta kenenkään pelkoa ei pitäisi vähätellä oli sitten ensi- tai uudelleen synnyttäjä.Kaikki synnytyksethän ovat erilaisia:)Onnea kaikille Suureen Koitokseen, olipa synnytystapa mikä vaan!

koska itse pelkäsin kolmatta alatie synnytystä valtavasti ja olisin halunnut sektion. Takana oli 2 synnytystä joissa tuli laajat repeämät ja ilman korjausleikkausta loppuelämän kestävät vaivat.

Jos vahingossa tulisin raskaaksi (ehkäisynä e-pillerit ja kondomi) ensimmäinen vaihtoehto olisi abortti, valitettavasti. Minua ei siihen kidutukseen enää saa!



Ennen lapsen syntymää en edes oikein osannut pelätä, tietenkin uusi ja tuntematon jännittää, mutta en menettänyt yöuniani pelon takia. Ajattelin, että kyllä se synnytys menee maalaisjärjellä. Nytpä tiedän pelätä ja kammota, ei enää ikinä!!!

Lääkärit ja terveydenhoitaja tiesivät että iso vauva oli tulossa. Siitä huolimatta raskauden annettiin mennä yli 2 viikkoa ennenkuin käynnistettiin. Oli kuulema parempi vauvalle ja äidille alatiesynnys kuin sektio. Paljolta murheelta olisi säästytty, jos olisi leikattu. Iso työ synnyttää liki 5kg esikoisenaan, vammoja sai äiti sekä vauva.