Miten toisen vanhemman puuttuminen vaikuttaa nuorena aikuisena?

Omakohtaisia kokemuksia saa kertoa.

Olen itse kasvanut ilman isää ja olen huomannut, että olen monesti kaivannut toista vanhempaa äidin lisäksi. Äiti on ihana, mutta olin nuorempana kavereille kateellinen, kun näillä oli kaksi vanhempaa, useimmilla äidin lisäksi isä. Olen monesti miettinyt, miltä se tuntuisi jos isä olisi mukana elämässä? Millaista se olisi ollut lapsena? Nuorena? Tai nyt nuorena aikuisena, kun asun jo omillani?