Täällä yksinhuoltaja itkee...
Ja katsoo Satuhäitä.
Huono päivä töissä, koko ilta siivousta, tavaroiden korjausta, lasten huolia...
Kukaan ei rahasta mua.
Kiitos ja anteeks :)
Kommentit (16)
Varaa itsellesi aina joku hyvänmielen leffa niihin hetkiin kun on ollut erikoisen rankka päivä.
Ei mitään hätää. Hengitä. Olet hengissä ja sinulla on lapset. Kaikki järjestyy, lapsetkin kasvavat. Kaikki menee hyvin. Meitä on paljon muitakin, et ole yksin. Halaus.
Mies voisi hakata, haista, olla alkoholisti, narsisti, välinpitämätön, pettää, pelkkää veetä puheessa......ja sitä rataa. Sinun tilanne on hyvä. Nauti lapsista.
Kiitos.
Jo tuo rahastaminen sai hymyilemään :)
Samoissa fiiliksissä.. ei varmaan lohduta mutta et ole yksin
Minäkin itkin tänään. Sain taas yhdet pakit mieheltä jota olen tapaillut kesän aikana. Ihan tuosta vaan oli "ajatellut ja päätynyt" ettei meidän kannata olla muuta kuin ystäviä...
Noh...ehkä vielä joskus joku rakastaisi minua takaisin.
Onko sinulla tiukahko emätin? Oletko kyvykäs ottamaan emättimeesi ison ja merkittävän peeniksen?
Ne on nimenomaan satuhäät, ei ne kerro mitään niiden ihmisten oikeasta elämästä, eivät välttämättä ole yhtään sen onnellisempia..
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla tiukahko emätin? Oletko kyvykäs ottamaan emättimeesi ison ja merkittävän peeniksen?
Miksi iso tarvitsee tiukahkon? Ja mitä merkittävää se reilun kaupan "jätti" on sitten tehnyt? Nobel? vai mitä vittua tarkoittaa merkittävä peenis?
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla tiukahko emätin? Oletko kyvykäs ottamaan emättimeesi ison ja merkittävän peeniksen?
Ihan uteliaisuudesta kysyn kuinka vanha olet? Onko sinulla ikinä ollut tyttö/naisystävää?
Älkää nyt tuosta peeniksestä innostuko. Se ei ole aiheena.
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt tuosta peeniksestä innostuko. Se ei ole aiheena.
Akat nyt aina kiinnostuvat peniksistä, oli aihe mikä hyvänsä. Se on nähtävissä tässäkin ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Ja katsoo Satuhäitä.
Huono päivä töissä, koko ilta siivousta, tavaroiden korjausta, lasten huolia...
Kukaan ei rahasta mua.
Kiitos ja anteeks :)
No, sinä saat kuitenkin asua lastesi kanssa, koska tuomioistuimet puoltavat huoltajuusriidoissa sinun sukupuoltasi. Ole iloinen edes siitä.
Ei miesten perään kannata itkeä.. eikä juosta. Näin minäkin lohduttelin itseäni. Kokeilinkin jotain, mutta sitten totesin, että ei hyödytä..ei sellaista unelmien prinssiä olekkaan, joka minut huolisi lapsilauman kera.. Olin muuten täysin väärässä.
Ottajia on ollut, mutta se vaatii sen oman itsensä kokoon laittamista. Ei haikailuja menneisyyteen ja uusin ajatuksin uutta päin. Minä kokosin elämäni uusiksi ja ajattelin, että pärjään yksinkin. Sitten se napsahti.
Tuli mies, ei toki vienyt jalkoja alta, mutta pikku hiljaa ujutti itsensä meidän elämäämme. On omillaan toimeentuleva ja tykästynyt jopa tähän meidän "hullunkuriseen" perheeseen.
Ei kannata odotella lottovoittoa, mutta jos lähtisi liikkeelle siitä, että itsellä on hyvä olla ja kannat itsesi hyvin. Sellainen olemus kummasti houkuttelee miehiä, eikä vain reppanoita, vaan oikeita fiksuja ja omillaan pärjääviä miehiä. Sitä itseään, kun säälii, niin se ei kerää kuin reppanoita puoleensa..
Tsemppiä..ja luota itseesi..voit olla onnellinen yksinkin ja lasten kanssa.
Muakaan ei onneksi rahasteta.