Tajusin että kaverini on kiinnostunut minusta vain surkimuksena

Tuntee ylemmyyttä silloin?

Teoriassa voi olla sitenkin, että ystäväsi ei "kehtaa" olla pitämättä yhteyttä kun sinulla menee huonosti, vaan kokee lohduttamisen jotenkin velvollisuudekseen. Kun menee hyvin, et myötuntoa tai kannustusta tarvitse, ja yhteydenpito väljähtyy.

Perisuomalaista kateutta: Ei osaa iloita toisen puolesta ja nauttii vastoinkäymisistä.

Vierailija kirjoitti:

Perisuomalaista kateutta: Ei osaa iloita toisen puolesta ja nauttii vastoinkäymisistä.

Tätä epäilen myös.

Ei osaa pitää yhteyttä kavereihinsa jos ei koe olevansa heille hyödyksi?

Jotkut ihmiset tarvitsevat lähelleen ihmisiä, joilla menee huonosti. He voivat sitten tuntea ylemmyyttä ja paremmuutta heihin nähden. Minusta tuntuu, että se on jonkinlainen narsistinen häiriö.

Millaisia tämän ihmisen muut ystävät ovat? Meneekö heilläkin huonosti, ja kertooko ystävä paljon näiden ongelmista, samalla luoden teidän välille mielikuvan läheisestä ystävyydestä? Meneekö ystävällä itsellään koskaan huonosti tai kertooko asioistaan koskaan sinulle niin että vaikuttaisi haavoittuvalta?

Tajusin, että hänen kaikilla ystävillään on jotain suurta ongelmaa. Niistä hän kertoo minulle... miten "taas sielläkin on asiat ihan sekaisin".... ap

6 jatkaa. Minulla on kokemusta tuollaisesta. Olen jälkeenpäin miettinyt, että kyseinen henkilö ei sietänyt lähellään ihmisiä, joilla menee hyvin. Syytä en tiedä, mutta voisin kuvitella, että takana on ihan perinteinen kateus ja pelko siitä, että näyttää itse huonommalta heihin verrattuna (menettää arvovaltaa, ovat kilpailijoita tms.). Omalla kohdalla tuli esiin, että "ystävä" myös kertoi minun luottamukselliset vaikeat asiat muille lähipiirinsä ihmisille, "joilla menee huonosti" ja tavallaan loi myös heihin mielikuvaa erityisestä läheisyydestä näin. Tällä ihmisellä oli ainakin silloin siis kaikki "ystävät" ja vaihtuvat miesystävä jotenkin "luusereita" kuten työttömiä, alkoholisteja tai ajoittain vaikeasti mieleenterveydeltään oireilevia. Vaikka itse oli työssäkäyvä, koulutettu. Ei hän itsekään kyllä mitenkään kuppiin sylkenyt ja oli muitakin asioita, jotka viittasivat siihen, että olisi hänellä omassakin elämässä korjattavaa. En tiedä, oliko lähipiirin valinta keino kääntää huomio pois niistä, siis keino suojautua. Enää en ole tekemisissä. Huomasin myös, että tällä ihmisellä oli tapana haukkua ihmiset, jotka ottivat häneen etäisyyttä, siis juoruamalla muulle lähipiirille. Näin kävi myös minun kohdalla, ja kun en ollut enää korjaamassa yhtään, jutut (kuulemani mukaan) olivat paisuneet mielikuvituksellisiksi. Tämä on menee osittain ohi aiheen, mutta halusin sanoa, että tällaisella henkilöllä voi olla isompaakin ongelmaa ja voi kannattaa varoa, mitä kertoo.

Minullakin oli tuollainen ystävä. Oli hirveän kateellinen jos onnistuin asioissa. Äitini mielestä minä olin syypää siihen, ei saisi aiheuttaa kateutta. Äitini kahdehtii itsekin minua ja toivoo minulle pahaa. Tätä ystävää piti äitini mielestä jumaloida, koska hänellä on niin kurjaa. Aivan kuin minun elämäni olisi aivan mieletöntä ollut, mutta ilmeisesti sen ei äitini mielestä kuulu ollakaan. Tämän ystävän ja äitini käytöksen takia en ole enää uskaltanut voida hyvin, koska se aiheuttaa toisissa kuitenkin vain kateutta ja sen, että minut hylätään. On parempi olla samanlainen marisija kuin hekin niin minua voidaan sietää.

Itselläni on hieman toisinpäin. Kun minulla menee hyvin, tulee yleensä jotain välinpitämätöntä/katkeraa/ pistetään paremmaksi tekstiä. Kun menee huonosti osa kuuntelee, osaa kiinostaa vain tietyt asiat. Välillä tunnen olevani joku terapeutti muille. Tämäntakia olen ottanut samankaltaisen asenteen kuin nämä ja juttelut ovat loppuneet aika lyhyeen/ ovat aika yksipuolisia.

Eräs kaverini kertoi mulle, että säälii mua, kun mulla on vaikea sairaus. Yllätyin, koska itse olin ajatellut että hänellä menee huonommin - on aika vakavaa päihdeongelmaa, mielenterveysongelmaa, päihteistä myös ulkonäkö kärsinyt aika tavalla, eikä hänellekään varmaan tuolla menolla pitkä elinajanodote.

Tämä johti ajattelemaan, kummallakohan oikeasti menee huonommin, ja ovatko molemmat toisen kanssa tunteakseen itsensä paremmaksi. Minulla on kuitenkin jonkinlaisia mahdollisuuksia parantua ja sen jälkeen elämänhallinta olisi hyvä. Hän taas pystyy vaikuttamaan kohtaloonsa paremmin, mutta en suoraan sanottuna usko, että sitä tulee tapahtumaan, ja viinavuosista kognitiiviset taidot ovat huonontuneet ja henkinen kehitys jäänyt jälkeen.

Mulle jäänee fyysisiä haittoja ja rajoituksia, vaikka elossa pysyisinkin.

Kiinnostavaa nähdä, kuinka meidän täällä käy.

Minulla oli samanlainen "ystävä" vuosia sitten, nykyään hän on, yllätys yllätys, ex-ystävä :) Oli yksi elämäni parhaita päätöksiä hankkiutua hänestä eroon, ihan kuin sadan tuhannen kilon painoinen taakka olisi nostettu harteilta pois, se jatkuva häneen itseensä vertailu, kilpailu, kateus, haukkuminen, sekän takana juonittelu ja manipulointi oli henkisesti todella raskasta sietää. Sain ihan fyysisiä oireita hänen seurassaan, aina paniikkikohtauksiin saakka. Olen alkanut löytämään sisäisen mielenrauhani ja saada menetettyä itsetuntoani pala palalta takaisin, jota hän vuosia yritti systemaattisesti tuhota ja aika hyvin siinä onnistuikin. Ei inhottavia ihmisiä kannata pitää elämässään, sinulla ei ole mitään velvollisuudentunnetta sietää mitään roskaa hänen osaltaan. Parempi on viheltää peli poikki ennen kuin seuraukset alkavat ihan oikeasti näkymään hyvin negatiivisella tavalla. Elämäänsä kannattaa jakaa vain sellaisten ihmisten kanssa jotka haluavat sinulle pelkkää hyvää ja joilla on hyvät tarkoitusperät, kaksinaamaiset kieroilijat jätä kieriskelemään omaan kamaluuteensa, niinhän se sanontakin kuuluu että misery loves company. Ne jotka voivat itse huonosti, lopulta vetävät kaikki ihmiset ympärillään alas kurjuuden suohon, josta on vaikea rämpiä ylös.

Itsekkin hankkiuduin eroon moisista kavereista, itselläni oli samallainen valehteleva kaveri, sain tarpeekseni kun kuulin et samainen kaveri varasteli nuorempana ...

Tarkastelen asiaa omasta näkökulmasta. Kun tapaan ystäviäni, keskustelemme vaikeista aiheista ja ongelmallisista tilanteista (haemme näkökulmia asioihin toisiltamme ym. Päästelemme höyryjä ulos). Sitten jos ei ole haasteita ja ongelmallisia tilanteita, jaamme kokemuksia hyväksi koetuista palveluista/asioista tai mistä hyvänsä. Jos toisen kanssa ei ole oikein mitään yhteistä, niin vaikea olisi keskustella asioista, ellei ne olisi juuri jotain ongelmia tms. Toiselle voi kuitenkin osoittaa tukea vaikeina hetkinä ilman, että on mitään yhteistä puhuttavaa muuten. Olen huomannut yhden ihmissuhteeni hiipuneen, kun jaetut yhteiset ongelmat eivät enää yhdistä meitä. Se tarkoittaa mielestäni vain sitä, ettei meillä oikeastaan ole mitään yhteistä ja emme ole samanlaisia ihmisiä. Ei siinä tarvitse mitään kateutta tai draamanhakuisuutta olla puolin tai toisin.

Vierailija kirjoitti:

6 jatkaa. Minulla on kokemusta tuollaisesta. Olen jälkeenpäin miettinyt, että kyseinen henkilö ei sietänyt lähellään ihmisiä, joilla menee hyvin. Syytä en tiedä, mutta voisin kuvitella, että takana on ihan perinteinen kateus ja pelko siitä, että näyttää itse huonommalta heihin verrattuna (menettää arvovaltaa, ovat kilpailijoita tms.). Omalla kohdalla tuli esiin, että "ystävä" myös kertoi minun luottamukselliset vaikeat asiat muille lähipiirinsä ihmisille, "joilla menee huonosti" ja tavallaan loi myös heihin mielikuvaa erityisestä läheisyydestä näin. Tällä ihmisellä oli ainakin silloin siis kaikki "ystävät" ja vaihtuvat miesystävä jotenkin "luusereita" kuten työttömiä, alkoholisteja tai ajoittain vaikeasti mieleenterveydeltään oireilevia. Vaikka itse oli työssäkäyvä, koulutettu. Ei hän itsekään kyllä mitenkään kuppiin sylkenyt ja oli muitakin asioita, jotka viittasivat siihen, että olisi hänellä omassakin elämässä korjattavaa. En tiedä, oliko lähipiirin valinta keino kääntää huomio pois niistä, siis keino suojautua. Enää en ole tekemisissä. Huomasin myös, että tällä ihmisellä oli tapana haukkua ihmiset, jotka ottivat häneen etäisyyttä, siis juoruamalla muulle lähipiirille. Näin kävi myös minun kohdalla, ja kun en ollut enää korjaamassa yhtään, jutut (kuulemani mukaan) olivat paisuneet mielikuvituksellisiksi. Tämä on menee osittain ohi aiheen, mutta halusin sanoa, että tällaisella henkilöllä voi olla isompaakin ongelmaa ja voi kannattaa varoa, mitä kertoo.

Tämä.

Hyvin sanoitettu. Kiitos.

Olen myös katkaissut välit tälläiseen henkilöön.