Ärsyttää kun en osaa suuttua tosissani ja annan aina anteeksi!

Eli olen nyt huomannut itsessäni sellaisen piirteen, että varsinkin parisuhteessa annan liian helposti anteeksi, vaikka minua onkin loukattu syvästi. Esimerkki: ex mieheni petti minua käymällä maksullisissa naisissa 2 kertaa, kertoi tämän itse. Annoin tämän anteeksi, suuttumisen sijaan vain itkin. Puhuimme asiat silloin halki, mutta mies pääsi kuin koira veräjästä. Myöhemmin erosimme muista syistä. Nykyäänkään en osaa suuttua miehelleni, vaikka aihetta olisi ollut, ajattelen aina että näin häädän miehen pois luotani, jos suutun todella. Onko tässä mitään järkeä? Mies puolestaan suuttuu minulle ja naismaisesti mököttää ja on pitkävihainen. Minä en jaksa mököttää tai olla pitkävihainen, vaikka aihetta olisi ollutkin. Mies tietenkin saa sellaisen kuvan, että voi tehdä mitä vain enkä minä suutu, en halua jatkaa näin joten pitääkö minun vain joku kaunis päivä suuttua ja todellakin olla puhumatta miehelle jonkin aikaa?