En ymmärrä ateisteja, jotka eivät ymmärrä agnostikkoja/uskovaisia

Vierailija kirjoitti:

Rationaalinen mieli ei pysty ratkaisemaan olemassaolon hämmästyttävää luonnetta, vaan jokainen tekee päätöksen jumalan olemassaolosta tunnepohjalta - käyttäen rationaalisuutta vain pienen ripauksen verran apunaan (enempään se eationaalisuus ei kykene).

Jos ateisti söisi viisitoista kärpässientä, vetäisi kuusi viivaa kokaiinia, joisi puoli litraa vodkaa, ja pohtisi jumalaa/ateismia, tämä olisi valmis hyväksymään jumalan varteenotettavana vaihtoehtona kaiken selittämiseksi. Ateistit varmaan hyväksyvät väittämäni? Miksi selvinpäin oleva arkinen tietoisuutemme olisi pätevämpi mittari/tutkimusväline, kuin kaikkien niiden huumaavien aineiden piristämä tietoisuus?

Arkinen tietoisuus on tietysti tehokkaampi arjen kannalta, koska täytyyhän meidän kyetä toimimaan (ilman toimintakykyä emme olisi olemassa), mutta juuri tuon vaatimuksen vuoksi tietoisuuden tasomme on alhainen. Miksi se arkinen ja alhainen tietoisuuden taso olisi lähempänä totuutta, kun pohditaan logiikan ulkopuolella olevia kysymyksiä? Selvinpäin ymmärrämme tietysti paremmin arkista maailmaa, mutta se on vain yksi ulottuvuuden taso. Menkää baariin selvinpäin ja huomaatte, että humalassa olevat ihmiset ymmärtävät toisiaan paljon paremmin. Emme voi logiikalla ja matalalla arkisella tietoisuutemme tasolla ottaa kovinkaan jyrkkää asennetta maailmankaikkeuden olemuksesta, ja näin emme myöskään voi sivuuttaa jumalaa yhtenä vaihtoehtona pelkällä olankohautuksella. En sano että huumeetkaan kertovat meille totuutta, mutta ne antavat perspektiiviä.

Ps. Tämän tekstin kirjoitin selvinpäin.

No en usko.