Onko se niin että aviopari vastaa kaikista veloista yhdessä? Vai vain erossa?
Toisesta ketjusta tuli mieleen. Mulla on ystäväpari, vaimo on melko säästäväinen mutta hövelisti antaa miehensä hoitaa raha-asiat, kuten yhteiset lainat. Ei kuulema vaivaa niillä ollenkaan päätään. Mies on melkoisen kova kuluttamaan, ostelee leluja kuten viimeksi vesiskootterin, käytännössä aina luotolla. Ja ei, tämä ei ole minä ja puolisoni, tiedän tilanteen koska tunnemme tosi hyvin, ja mies kehottaa usein meitäkin esim. vaihtamaan reilusti autoa vaan, kun eihän se kalliiksi tule kun osamaksulla saa. Tiedän että tulotasossamme ei huikeita eroja ole, mutta heille on tulossa joskus perintöä, ehkä laskevat sen varaan. Joskus huolehdin ystävästäni kun tiedän että häntä rahatilanne joskus itseäänkin huolettaa, voiko hän jäädä huonolla tuurilla myös miehen lelujen maksajaksi? Oikein onnellisilta vaikuttavat muuten yhdessä eli erotilannetta en äkkiseltään osaa kuvitella.
Kommentit (11)
Muuten jokainen vastaa omista veloistaan mutta ilman avioehtoa voi erossa joutua maksamaan tasinkoa velkaantuneelle kun varat ja velat pannan yhteen. Kannattaisi siis tämän ap:n naistutun tehdä avioehto!
No ei vastaa, mutta ositus suoritetaan omaisuuden säästöstä.
Jos vaimon suvusta on tulossa perintöä, suosittelen lämpimästi, että perinnönjättäjät tekisivät testamentin, jossa suljetaan perintö avio-oikeuden ulkopuolelle. Terv. vastaaja nro 1.
Vierailija kirjoitti:
Muuten jokainen vastaa omista veloistaan mutta ilman avioehtoa voi erossa joutua maksamaan tasinkoa velkaantuneelle kun varat ja velat pannan yhteen. Kannattaisi siis tämän ap:n naistutun tehdä avioehto!
Näin on. Täsmennän vielä sen verran, että perheen elatukseen otetusta lainasta puolisot vastaavat yhdessä. Esimerkki tällaisesta velasta on ruokakaupan lasku. Auto- tai edes asuntolainaa ei lasketa tällaiseksi velaksi.
Jos ap:n kaveri eroaa, hän voi pahimmillaan menettää oman omaisuutensa, jos miehellä on nettovelkaa yhtä paljon. Jos sen sijaan kaverin miehellä on nettovelkaa enemmän kuin kaverilla omaisuutta, ei kaverille kuitenkaan jää erossa velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Muuten jokainen vastaa omista veloistaan mutta ilman avioehtoa voi erossa joutua maksamaan tasinkoa velkaantuneelle kun varat ja velat pannan yhteen. Kannattaisi siis tämän ap:n naistutun tehdä avioehto!
Voi joutua maksamaan tasinkoa avioehdon kanssakin, kuten itselleni perillisenä kävi.
Vaikea uskoa, että se säästäväinen ystäväsi joutuisi tietämättään vastaamaan jostain tosiasiassa miehensä veloista. Ellei hän ole tosiaan antanut nettipankkitunnuksiaan yms. vapaasti miehen käyttöön ja mies väärentelee vaimonsa nimikirjoituksia luottohakemuksiin jne.
Eli jos hän on yhdessä miehensä kanssa hakenut luottoa esim. sitä vesiskootteria varten, niin silloin he vastaavat siitä velasta yhdessä. Tällöin ei ole itseasiassa väliä onko naimisissa vai ei. Jos kulutusluotto on miehen nimissä, ei aviopuolisolla (tai avopuolisolla, ex-puolisolla, lapsilla, vanhemmilla eikä kellään muullakaan) ole mitään tekemistä lainan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että se säästäväinen ystäväsi joutuisi tietämättään vastaamaan jostain tosiasiassa miehensä veloista. Ellei hän ole tosiaan antanut nettipankkitunnuksiaan yms. vapaasti miehen käyttöön ja mies väärentelee vaimonsa nimikirjoituksia luottohakemuksiin jne.
Eli jos hän on yhdessä miehensä kanssa hakenut luottoa esim. sitä vesiskootteria varten, niin silloin he vastaavat siitä velasta yhdessä. Tällöin ei ole itseasiassa väliä onko naimisissa vai ei. Jos kulutusluotto on miehen nimissä, ei aviopuolisolla (tai avopuolisolla, ex-puolisolla, lapsilla, vanhemmilla eikä kellään muullakaan) ole mitään tekemistä lainan kanssa.
Paitsi jos tulee ero, ei ole poissulkevaa avioehtoa, ja joutuu maksamaan tasinkoa (jonka määrään tämä laina vaikuttaa). Minähän sanoin, että täältä on turha kysyä neuvoa, siinä menee vain sekaisin. 1
Kumpikin vastaa vain omissa nimissään olevista veloistaan, paitsi jos velka on otettu yhteistä elatusta varten (esim. ennen kun perheet ostivat kaupassa tilille). Tapauskohtaisesti myös muu velka/laina voidaan laskea tällaiseksi.
Toisinaan laina on myös yhteisvastuullinen, usein asuntolaina on (tarkista lainapapereista). Pitää varoa ettei käy niin, että työttömyyden tai avioeron myötä asunto joudutaankin myymään paljon halvemmalla kuin on ostettu ja lainaa jää vielä maksettavaksi. Jos yhteisvastuullisessa lainassa toinen ei pystyny osaansa maksamaan, koko loppuvelka jäi toisen harteille, joka ei ehkä koskaan saa sitä perittyä takaisin.
Kun avioliitto päättyy (kuolemaan tai avioeroon), tehdään ositus puolisoitten välillä: omaisuukia ei lasketa yhteen ja niistä vähennetä velkoja, vaan kummankin omaisuus ja velat lasketaan erikseen ja vasta tuloksia verrataan keskenään. Jos jommankumman varojen ja velkojen erotus on miinusmerkkinen, hänelle EI merkitä miinusmerkkistä erotusta, vaan 0 (nolla), ylivelkainen puoliso ei siis hyödy kohtuuttomasti toisen omaisuudesta. Lopuksi näitä kahta laskutulosta verrataan toisiinsa ja toinen joutuu maksamaan tasinkoa niin paljon, että kummallekin jää yhtä paljon (vaadittaessa tasinko on pakko maksaa, mutta sitä ei ole toki pakko vaatia).
Täytyy sanoa, että itse en kyllä suostuisi elämään niin, etten tietäisi mitään omista, puolisoni tai yhteisen talouden talousasioista (eivät ne vaikeita ole, normaalijärjellä pärjää).
Kaiken hankkiminen luotolla/osamaksulla tulee kalliiksi tai todella kalliiksi ja tulee tehtyä paljon turhiakin hankintoja, etukäteissäästöillä voi käyttää tarjouksia ja saa etuja, eikä tarvitse pelätä vaikka työttömyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten jokainen vastaa omista veloistaan mutta ilman avioehtoa voi erossa joutua maksamaan tasinkoa velkaantuneelle kun varat ja velat pannan yhteen. Kannattaisi siis tämän ap:n naistutun tehdä avioehto!
Voi joutua maksamaan tasinkoa avioehdon kanssakin, kuten itselleni perillisenä kävi.
Tasinkoa ja avioehto ja perillisenä? Tästä ei nyt ota Erkkikään selvää.
Ok,kiitos kaikista vastauksista. Olen kyllä miettinyt että mitenhän voisi hyyyyvin varovasti sanoa, että ehkä ainakin yhteisten lainojen saldoista kannattaisi olla itsekin kartalla, jotain olen varmaan yrittänyt kun ystävä on asian itse joskus nostanut esiin, mutta vaikea on kommentoida. Kun eihän se mun asiani ole neuvoa, ja toisaalta tuollainen luottamus on hieno asia. Enkä tietenkään kaikkia heidän yksityiskohtia tiedä, mutta tarpeeksi siihen että joskus olen omassa mielessäni ihmetellyt, millä matematiikalla niin isot kulutuserot ovat edes mahdollisia, ja ehkä olen niin vanhoillinen että en ymmärrä niitä vesileluja yms luotolle ostettuina. Mies ei kuitenkaan mikään ketku ole vaan oikein mukava ja reilu, joskin aika huoleton kaveri, niin en ole mitään riidansiementä halunnut heille kylvää. Ap.
Täältä on ihan turha kysyä juridisia neuvoja, ne menee aina ihan keturalleen. Lain mukaan jokainen vastaa vain omista veloistaan, mutta tämän tilanteen lopputuloksen arviointiin pitäisi tietää tarkkaan, mitä kumpikin omistaa (kumman nimissä mitäkin on), paljonko on velkaa ja kumman nimissä se on, ja vielä, onko avioehtoa tai muuta rajoittavaa tekijää, ja minkälaisia ne ovat.