Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko matalapalkkaisten ja "alhaiseen säätyyn" kuuluvien käyttäytyä alistuvasti?
01.08.2016 |
Matalaplkkaisten duunareiden olemuksesta näkyy usein alistuneisuus ja tuntuu että sitä oikein odotetaan heiltä. Saako yhteiskunnan alimpaan kastiin kuuluvat käyttäytyä itsevarmasti ja vaatia muilta samanlaista kunnioitusta kuin hierarkian yläpäässä olevat odottavat muilta, vai katsotaanko se röyhkeäksi tai ylimieliseksi?
Ongelma tuossa on se, että hierarkian alapäässä olevat kohtaavat usein vähättelyä, ja siten he usein joutuvat puolustautumaan, toisin kuin suuret johtajat, jotka tekevät mitä lystääävät, eikä kukaan uskalla väittää vastaan.
Kommentit (32)
No periaatteessa näin ei pitäisi olla, mutta näin asia nyt vaan on. Itse olen ollut luottamustoimissa eri järjestöissä ja vähän aikaa myös kunnanvaltuustossa. Kyllä se vaan menee, että mitä ylempi asema, sen enemmän pokkurointia ja hyvää palvelua. Erityisesti tämä ärsytti seurakuntamme kirkkoherran toimesta. Varakasta yrityspomoa nuoleskeltiin ja samassa tilanteessa (rippileirin vanhempaintilaisuus) työtön duunari oli ilmaa. Jestas mua hävetti. Kunnan hommissa huomasin vähn saman. Ja ei sillä, Herra IsoHerra Herra Puheenjohtaja kyllä vaatikin sitä pokkurointia omalla kohdallaan. Ja hellareilla oli jännä tapa sillä suunnalla, oman seurakunnan "silmäätekeville" pidettiin jouluna kunnon illalliset kalliiseen hintaan. Samalla kun alkoholistien ja muiden joulujuhliin pyydettiin ruokaa kaupan yijäämästä ja aletuotteistakaan ei olisi maksettu millään. Ja rahaa ja kolehteja se firma osaa ker(j)ätä ihan urakalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tuo on edelleen aivan täysin todellinen asia myös Suomessa. Vai mitä muuta se on, että ei nähdä mitään ongelmaa siinä että toiset tienaavat miljoonia ja toiset elävät toimeentulotuella? Alistumista se on eikä mitään muuta. Kyse on ideologiasta joka läpäisee koko yhteiskunnan, köyhän ei missään nimessä pidä kyseenalaistaa omistajan oikeutta omistaa.
Minkälainen ihminen tekee tällaisen aloituksen? Et varmasti ole kovin ihmisten suosiossa. Otan osaa.
Ehkö teillä siellä Venäjällä on tuollaista, mutta harvemmin enää Ranskan vallankumouksen jälkeen enää täällä länsimaissa.
Pukeutumisen merkitystä palveluun voi mennä testaamaan vaikka autoliikkeeseen. Tosin älykäs automyyjä hoksaa kyllä, että tämä kumppareissa ja verkkareissa autonostoon tuleva ehkä tarvitsee varman maasturin eikä mitään kuppaista katumopoa.
Kaikkea ylpeyttä itsestä ja hyväntuulisuutta katsotaan Suomessa pahalla tai ainakaan ei kannusteta. Varsinkin jos olet varaton ja "alempaa kastia", mutta varakkaidenkaan ei tule esim. näyttää varallisuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ei ole vertailukohtaa, ei välttämättä tunnista huonoa kohtelua. Ei ole bisnespukua vaan aina samat rääsyt yllä ja sama kohtelu. Saamaansa kohtelua voi jopa pitää normaalina ja luulla, että muitakin kohdellaan samoin.
Kuulkaahan, luokkajaosta tulee totta jos sitä oikein hoetaan. Minusta elämä on nykyään vain valintoja, eikä syntyperän määrittelemää. Pelkistäen: se eka tupakka koulun pihalla voi ratkaista kaiken; valitset sen ja ketjureaktiona syöksyt luuserikavereiden mukana luuserilämään, tai sanot ei ja pänttäät sen sijaan kokeeseen. Seura todella tekee kaltaisekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seura todella tekee kaltaisekseen.
Onneksi en tunne alemman luokan yleisöä, niin on sitten jotain toivoa :D Teen väitöskirjaa työmarkkinatuella, joten ei minua kovin ylhäälle luokkahierarkiassa pysty tosin sijoittamaan. Konferenssimatkoilla esiinnyn muodollisesti pukeutuneena, jolloin palvelu on selvästi parempaa, kuin arkena, jolloin pukeudun tulotasoni mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen töissä huomannut tämän. Olen kotoisin porvarisperheesrä mutta päätynyt tyypilliselle naisten matalapalkka-alalle. Ei siinä mitään tykkään työstäni, kuitenkin asiatuntijatöitä, eikä rahahuolia ole. Töissä olen huomannut juuri sellaisen nöyristelyn ja "herravihan" johtoporrasta kohtaan. Itse suhtaudun pomoihin ihan tasavertaisesti, tietysti toimin työpaikan hierarkian puitteissa mutta esim. kahvipöydässä ja lounaalla en arastele istua heidän kanssaan. Muut työkaverit luimistelevat eri pöydissä. Johtajat ovat ihan rentoja ja kivoja eivätkä mitenkään viestistä käytöksellään että rivityöntekijöiden pitäisi pysyä kaukana.
Itse olen edennyt työpaikassa ihan mukavasti, varmasti juuri avoimen ja itsevarman asenteeni ansiosta. Tavoitteeni onkin edetä johtoportaaseen. Kukaan muu työpaikalla ei ajattele näin, vaan nöyränä puurretaan eikä kukaan uskalla ehdottaa mitään muutoksia ettei vaan menisi työpaikka alta. Kyllä siinä selvästi on joku duunariperheen asenneilmasto takana, ei kai se muulla selity. Ihan fiksuja ihmisiä, mutta sellainen ihmeellinen jäykkä ajatusmaailma työpaikan kahtiajakoisuudesta. Vaikka koulutus voi hyvinkin olla sama kuin johtajilla. Ei kuitenkaan nähdä oikein mahdolliseksi omalla kohdalla sitä etenemistä, eivät yksinkertaisesti arvosta itseään.
Ei suatana...buaahhaa...kuvailit juuri tarkasti meidän duunipaikan. Minä olen yksi niistä 'luimistelijoista', en kuuna kullan valkeana istu pomojen pöytään, ellei ole aivan pakko. En ole heidän kanssaan tasavertaisessa asemassa työpaikalla, enkä ala muuta teeskentelemään. Mutta minulla ei ole etenemishaaveita ja tässä on se juju. Tiedän (ja sattuneesta syystä tietää johtoporraskin) että olen huomattavasti älykkäämpi työpaikkani pikkupomoja ja todennäköisesti myös varsinaista johtoporrasta. Minua on kosiskeltu pikkupomoksi ja asiantuntijatyön esimieheksi ja vaikka miksi, mutten halua. Palkka ei korvaa sitä, että joutuisin päivät pääskytyksin istumaan esimiespalavereissa sun muissa. En vain kestä niitä ihmisiä. Juuri sinunlaisiasi, pomojen kanssa 'tasavertaisia' pyrkyreitä.
Siinä on vielä sekin, et duunin ulkopuolisessa maailmassa en töitä ajattele, enkä seurustele työpaikkani ihmisten kanssa. Jos lähtisin etenemään duunisssani, joutuisin uhraamaan tätäkin periaatetta. Ei käy. Minä en lähde lykkimään golfkärryjä jonnekin esbolaiselle niitylle, kuolisin vitutukseen. Kyse ei ole alemmuudesta, vaan erilaisuudesta. En pidä siitä arvomaailmasta, en useimmista niistä ihmisistä, enkä missään tapauksessa huoli heitä siviilielämääni. Sillä työn ulkopuolisessa elämässä minä olen pomo.;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka pomollakin on pomonsa, se ei ole sama kuin olla alinta kastia.
Sitä pomoa kuitenkin kunnioittaa moni. Alinta kastia olevaa ei kunnioita ylempänään kukaan.
Juuri näin. Pomo saattaa joskus astua paskakasaan, alimpana olevat saavat sitä niskaansa aamusta iltaan joka päivä.
En minä ainakaan ole koskaan saanut paskaa niskaani töissä. Jos saisin, ottaisin yhteyttä luottamusmieheen ja räikeimmässä tapauksessa hoitaisivat asian liiton lakimiehen kanssa. Toisaalta firmassamme on aidosti sivistyneitä johtajia, eikä tällaisia provoilijoita
Et ole selvästi oikein köyhä, etkä oikein rikas taustaltasi. Mä ymmärsin heti mistä ap puhuu. Äitini on köyhä ja katkera, isäni varakas jolla on mielestään varaa olla kuuntelematta ketään. Naurahdin tuolle alempaan säätyyn kuulumiselle. Kumma jos joku ei tunnista sitä. Tai ylempää säätyä. Itse olen mielestäni enemmän ylemmästä säädystä kotoisin koska olemme asuneet ikäni isäni suvun vaikutuspiirissä.
Kyllä köyhä saa vaatia, jos puhe sisältää asiaa. Rikas voi mesota ja huutaa tyhmempääkin ilman samanlaista paheksuntaa. Jos rikas vaatii sitä katsotaan itseasiassa hyvällä. Köyhän vaatimuksille suututaan.