Lue keskustelun säännöt.
Kaverin tiukka ruokavalio
ahdistaa
21.07.2016 |
Ystäväni joutuu terveydellisistä syistä olemaan hyvin tarkka siitä mitä suuhunsa pistää. Ok, olen nähnyt seuraukset ja nyt asiat ovat kuitenkin parempaan päin. Hän on hieman rauhoittunut siitä mitä saa syödä ja mitä ei - siis minulle selostamisesta. Ravintolaan syömään meneminen yhdessä on kyllä usein jo hieman kiusallista ja aikaa vievää. No selvitty on ja olen jaksanut kuunnella kaikki mitä hän voi/ei voi syödä.
Eniten häiritsee tämä "en voi syödä tota" kommentit kun vaikka ihastelen jotain leivonnaista vitriinissä. Se vie minultakin ilon ja mitä minä sillä tiedolla teen? Joten kuinka kerron loukkaamatta ystävälleni, että käy tätä "en voi syödä tota" dialogia vaikka vaan omassa päässään jos on pakko?
Kommentit (12)
Kokeilepa juuri noilla sanoilla jotka kirjoitit. Muussa paikassa/tilanteessa kuin siinä vitriinin valikoimaa tuijotellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän niin hyvin sua ap! Itsellänikin on lähipiirissä ihminen, joka korostaa liiallisuuteen asti kaikissa mahdollisissa asiayhteyksissä, miten hän ei voi juuri sitä ja tuota syödä. (Lisäksi on aina kaikkein sairain, ongelmallisin, marttyyriasenteella.)
Monilla ihmisillä on rajoitteita; lääketieteellisistä syistä tai itse asetettuja, mutta fiksuutta on mielestäni se, että asiaa ei korosteta koko ajan ja useaan kertaan.
Itse pyrin jättämään moiset kommentit täysin huomiotta.
Tuollaisia tosiaan on, ja paljon. Minun yksi ystäväni korostaa aina mitä kaikkea hän ei voi syödä. Itselläni on liuta allergioita, esim. kaikki hedelmät, kaikki kypsentämättömät juurekset ja vihannekset, pähkinä ym. mutta olen niistä hiljaa. Ravintolassa annosta tilatessa pyydän huomioimaan asiat.
N25N kirjoitti:
Sano ensikerralla että :" no ei sinun tarvitse syödä sitä. itselleni meinasin ostaa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla myös yksi ystävä joka korostaa kokoajan mitä voi ja mitä ei voi syödä. Ymmärrän kyllä jos ihmisellä on ruoka-aineallergia, mutta siitä jatkuva höpöttäminen on rasittavaa. Puhumattakaan että löytäisi ruokapaikan missä voisi syödä jotakin.
Joo muullakin on kamu jona on keksinyt olevansa gluteeiniyliherkkä. Puhuu ja jauhaa aiheesta, mutta sit saarnan jälkeen voi ostaa viinerin poikkeuksellisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samalla tapaa ystäväsikin voi ajatella että "'miksi hänen täytyy minulle herkkuleivosten näkemiset raportoida, kun tietää etten itse voi maistaa. Miettisi omassa päässään herkkunsa kommentoinnit". Eli asioissa on aina kaksi puolta ja kannattaa aina yrittää ajatella asiaa toisen näkökulmasta. Oon itse huomannut, että usein omia rajoitteitaan/ominaisuuksiaan kommentoi ääneen eniten ne, jotka kokee ettei muut huomaa asiaa ilman että itse aktiivisesti tuo niitä esiin. Huomioitko itse kaverin rajoitteet ilman että hänen täytyy tuoda asia esiin? Jos hän tuntisi että "ahaa ystäväni alkaa tajuamaan nämä rajoitteet minun kannaltani" niin ehkä hän ei kokisi tarvetta tuoda niitä niin paljoa esiin.
Vierailija kirjoitti:
Joo muullakin on kamu jona on keksinyt olevansa gluteeiniyliherkkä. Puhuu ja jauhaa aiheesta, mutta sit saarnan jälkeen voi ostaa viinerin poikkeuksellisesti
Onkohan meillä sama kamu? ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samalla tapaa ystäväsikin voi ajatella että "'miksi hänen täytyy minulle herkkuleivosten näkemiset raportoida, kun tietää etten itse voi maistaa. Miettisi omassa päässään herkkunsa kommentoinnit".
Ok, en siis voisi ihastella hametta jos hänelle ei löydy kokoa, kenkiä jos ei ole hänen numeroaan, taloa jos hänellä ei ole siihen varaa....... Nyt ahdistaa vielä enemmän. Tämä ei tainnut olla vastaus kysymykseeni.
Sano ensikerralla että :" no ei sinun tarvitse syödä sitä. itselleni meinasin ostaa"