Perhepäivähoito vai päiväkoti??

Voin lämpimästi suositella päiväkotia.Omat lapseni ovat aloittaneet päiväkodissa 10kk:n ikäisenä ja ovat viihtyneet loistavasti!Päiväkodissa toiminta on kuitenkin paljon vaihtelevampaa kuin perhepäivähoidossa.Äitini toimi pitkään perhepäivähoitajana,ja pääsin seuraamaan läheltä mitä se todellisuudessa on.Jos on yksikin alle 2-vuotias hoidettavana se estää isompien askartelut ym.Hoitajalla menee myös paljon aikaa ruoan laittoon jne.Päiväkodin ainoa miinus on ensimmäisen puolen vuoden sairastelukierre.

Kyllä se on perhepäivähoitajasta kiinni. Meillä oli tytön aloittaessa samassa hoitopaikassa 5, 2, 1, 1 ja 6 vuotiaat lapset ja siellä kyllä askarreltiin todella paljon, vaikka siellä oli näitä pieniä 2x1-vuotiaat ja 1x2-vuotias. Eli on kiinni pph:n kyvyistä hoitaa hommat. Ja ruuanlaittoon siellä ei näytä menevän ollenkaan aikaa, ruuat on tehty jo aamulla kun lapsi menee hoitoon klo 7 (perunat pesty, kastikkeet valmiina, uuniruuat valmiina menossa uuniin), joten sekin on kiinni siitä pph:n omasta systeemistä.



En missään nimessä laittaisi lastani päiväkotiin, sinne ison joukon keskelle huutamaan ja taistelemaan huomiosta. PPH:n varjopuoli on tietysti se, että jos ei satu saamaan niin loistavaa hoitajaa kuin esim. meillä on, se voi olla totaalinen katastrofi. Mutta tutustumaan vaan sinne päiväksi ja todella tarkkaan kyselemään, mitä siellä tehdään ja kuinka.



Eli sanoisin, että perhepäivähoitoon ehdottomasti.

Mulla omat lapset 4v ja pian 3v ja hoitolapset ovat alle 2 vuotiaita.

Pienet lapset ei suinkaan estä isompien askartelua, jos isommat askertelee, niin silloin pienemmät puuhaa jotain muuta.

Päiväkodissakin pienten ryhmässä on yleensä 1-3vuotiaita ja ei sielläkään kaikki tee samoja hommia. Sielläkin 3vuotiaat askartelee ja pienemmät leikkivät omia leikkejään.



Tohon ruokapuoleen kanssa senverran, että minä ainakin valmistelen ruuat melkein valmiiksi asti ennen kuin hoitolapset aamulla saapuvat.



Pitäähän sitä olla aikaa puuhailla lasten kanssa, eikä vaan seisoskella keittiössä " soppaa hämmentämässä" .

Itse suosittelisin PPH:ta. Pieni ryhmä=vähemmän hulinaa.

PK:ssa joutuu kyllä usein hakemalla hakea huomiota ja ei siellä ole yhtään sen enempää virikkeitä, kun PPH:ssa.

Aktiivinen PPH on paljon kivempi, kuin PK:n isot ryhmät.

Sairastelu PPH:ssa on myös paljon vähäisempää, kun PK:ssa.

Meillä lapset aloittivat perhepäivähoidossa (1 v ja 3v), vielä kolmen kk jälkeen iltaisin itkettiin, että pitääkö huomenna hoitoon. Vanhempi lapsistani oli tuolloin hyvin herkkä ja arka.

Vaihdoimme päiväkotiin ja tämän lapset ovat menneet todella innolla aamuisin sinne, vaikka olivatkin aluksi eri ryhmissä. Iltaisin sitten leikit sujuivatkin tosi hienosti, kun ei koko päivää tarvinnut kestää toisen temppuja.

Vanhempi lapseni on nyt 6 v ja todella reipas eskarilainen. Koko perhe on saanut tosi paljon uusia ystäviä päiväkodin kautta.

Siis meillä pph ei todellakaan toiminut (paljon viedoiden katselua, harvoin askartelua). Päiväkoti sen sijaan toi helpotusta arkeen monelta osin!

Hoitavien aikuisten välinen vuorovaikutus on todella tärkeä ja perhepäivähoidossa se saattaa olla pelottavan vähäistä.Mirj@:

Ensi vuonna pitäisi laittaa lapset hoitoon. Toinen on silloin 3 v. ja toinen 1,5 v. Kumpaako hoitovaihtoehtoa suosittelisitte? Vanhempi lapsista on todella herkkä, onneksi ei ole vielä tarvinnut viedä hoitoon.

Päiväkodissa kai lapset joutuisivat olemaan toisistaan erillään. Toisaalta perhepäivähoito on niin paljon kiinni hoitajasta ja hänen persoonastaan, että sopiiko sitten meille.

Täsmälleen alkuperäisen kysyjän lapsien ikäisinä meidänkin lapset aloittivat päivähoidon. Olin ehdottomasti sitä mieltä, että perhepäivähoitajalle lapset kuuluvat. Olin aina kuvitellut kaikkien perhepäivähoitajien olevan motivoituneita ja ihania lapsia rakastavia hoitajia. Valitettavasti meidän pph:mme ei ollut sellainen. Hän osottautui alati sairastelevaksi, täysin joustamattomaksi hoitajaksi. Sen lisäksi hänen ja poikamme kemiat eivät kohdanneet ollenkaan,.VAihdoimme aika nopeasti pph:lta päiväkotiin, ja ollaan oltu erittäin tyytyväisiä päätökseen. Mutta vinkkinä ap:lle, kysele erittäin tarkasti asioita (mitä tekevät päivisin, miten lasten pitää levätä/nukkua, kuinka kauan jne) ennekuin teet päätöksen pph:lle laittamisesta. Ja katso miten suhtautuu lapsiisi. Meidän hoitajamme kun ei sanonut lapsille edes hyvää huomenta ja tervetuloa ensimmäisenä hoitopäivänä. Mutta on varmasti paljon enemmän niitä ihania hoitajia, en halua yleistää meidän karmivaa kokemusta.

toki riippuu päiväkodistakin.



Omat meni hoitoon 2v, 3v ja 4v vanhoina.

Kaksi pienintä samaan ryhmään ja esikoinen eri ryhmään.

Alusta asti lapset ovat jääneet sinne mielellään. Ensimmäiset 2vkoa olin lasten mukana ja vakuutuin, että tämä paikka on meidän. Siellä lapset saa olla sylissä niin paljon kuin haluaa, heidän kanssa tehdään paljon kaikenlaista (metsäretkiä, askartelua, leipomista, ompelua), kaikille löytyy omaikäistä seuraa, on useampi aikuinen vastuussa lapsista, aikuisten sairastaessa ei tarvitse kuskata vieraalle varahoitoon.

Ja mitä sairasteluun tulee, niin lapset on nyt ollut hoidossa liki 2v ja esikoinen on sairastanut yhden munuaistulehduksen ja yhden silmätulehduksen, keskimmäinen yhden nuhakuumeen ja kuopus ei ole vielä mitään. Joten meillä on päästy tosi vähällä sairastelulla! Ryhmissä pestäänkin käsiä usein ja isommat käyttää ennen ruokailuja käsidesiä.



Itse olen paljon henkilökunnan kanssa tekemisissä, koska yksi lapsistamme on vammainen, ja luottamus syntyi ensipäivistä lähtien.



Itse voin vain suositella päiväkotia, JOS löytyy mieleinen. Päiväkodeissakin on eroja. siskoni sai juuri omat lapset vaihdettua tuonne samaan missä meidän lapset on. Entinen päiväkoti kun katsotutti lapsilla videoita joka päivä, koskaan ei askarreltu, ulos ei menty sateella.

Itse en laittaisi lapsiani PHH:lle. Ryhmään ei mahtuisi yhtään lasta omieni lisäksi (poika vie kahden paikan). Lisäksi aina ei kemiat pelaa yhteen ja olisi todella kurjaa jos se ainut aikuinen joka lasten kanssa on päivisin, ei tulisikaan lasten kanssa toimeen.

Meillä lapset menivät hoitoon kun esikoinen oli 2v 6kk ja kuopus 1v, 1kk. Silloin oli minun pakko mennä töihin. Alku oli hankalaa, kuopus huusi ensimmäiset 4kk heti kun saavuimme hoitopaikan pihalle. Sitten alkoi mennä paremmin ja nyt lapset ovat niin reippaita hoitoon menijöitä. Meillä on aina oltu ryhmäperhepäivähoidossa, mikä tarkoittaa sitä että lapsia voi olla vaikka 20 mutta neljää ja puolta lasta kohti on aina yksi hoitaja. Koen tämän hoitomuodon parhaaksi sen vuoksi että viime aikoina on sattunut vakavia tapauksia sen vuoksi että " silmä on välttänyt" . Ryhmiksessä on AINA joku joka katsoo lapsen perään vaikka olisi ruoan laittoaika tai toisen pyllyn pesuaika.

Lapset ovat oppineet ryhmässä toimimista sekä vuorovaikutusta aivan eri tavalla kuin jos olisivat olleet perhepäivähoitajalla koko ajan. Lisäksi hyvä puoli on se että paikka pysyy aina samana. Jos hoitaja sairastuu, tilalle tulee toinen. Turvallisuudentunne säilyy kun paikka on tuttu. Jos perhepäivähoitaja sairastuu, lapset täytyy viedä jonnekin muualle, se on huono juttu. Monia muitakin asioita on miksi ryhmä on aina parempi kuin yksityinen pphoitaja. Suosittelen ryhmähoitoa.