Ahdistava töihinpaluu

Älä palaa. Kerrankos täällä eletään. Jos nyt palaat, menetät energiasi löytää jonkin oikeasti uuden polun. Ahdistus voi olla joskus paras neuvonantaja.

Mikä työssä ahdistaa: kiire, itse työtehtävät vai työssä kohtaamasi ihmiset? Jos pidät itse työtehtävistä, niin toivoa on.

Työ otsessään on mukavaa mutta työyhteisössä on suuria ongelmia, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkykyyn. Johtajuus aivan hakusessa, kiusaamista, manipulaatiota ja juoruilua kuppikuntineen. Itse työ on myös kuluttavaa, hektistä, muuttuvaa mutta myös antoisaa. Palkkaus on huono.

Ap

Minuakin ahdistaa. Olen lomalla yhteensä melkein 2 kuukautta putkeen. Ns. omaa lomaa, ja noin pitkän loman mahdollistaa 0-sopimus ja säästöt. Loman "hinta" ainakin 2500 euroa. Työ pakkosuoritusta tulospalkalla ja ala-arvoisella pohjapalkalla. Bonuksia saa vain ankaralla työllä joka hetki. Parikin tuntia sluibailua niin pohjalle tiput. Työkaverit eivät puhu ja ärsyyntyvät siitä työnkuvasta johtuen. Kaikki vääntelevät naamaa ahdistuneena. Uutta pitää olla valmis oppimaan koko ajan ja kehittää firman paskoja systeemejä samalla surkealla palkalla, vaikkei me saada siitä mitään palkanlisää. Avioerokin vakavasti harkinnassa ja jos pistetään pyörät pyörimään sen suhteen pitää minun ilmoittaa siitä päiväkotiin ja hoitaa koko paska. Ankeiden työkavereiden lisäksi katsella vielä päiväkotisossuämmien kyräileviä ilmeitä ja pohtia lapsen hyvin/pahoinvointia tämän kaiken keskellä... Työssä ainoa ilo, ettei minullakaan ole itselläkään työssä käymisen velvollisuutta jos varmuutta työtunneista tai millä tuntipalkalla teen töitä minäkin kuukautena... 10 vai 12 eurolla, 120 vai 160 työtunnilla.

NYT jo ahdistaa? Elokuuhun on vielä piiiiiiiitkä aika.

Älä nyt vielä mieti, nauti lomasta vaikka väkisin.

Älkää ahdistuko, eikö se ole hyvä puoli että alkaa taas tilille tulla rahnaa kun tekee oikeita töitä.

Vierailija kirjoitti:

Älkää ahdistuko, eikö se ole hyvä puoli että alkaa taas tilille tulla rahnaa kun tekee oikeita töitä.

Raha tulee raha menee. Päiväkotimaksukin alkaa taas pyöriä ja jos se ero alkaa häämöttää ja ukko lähtee oikeasti hevon vittuun mihin saa puolestani mennäkin sitten niin pitää laittaa lapsi kokopäiväiseksi ja aikaiseksi joka päivä hoitoon vaikkei mitään taetta että töitä on joka päivä. Jos lapsi on joskus kipeä ja pakko jäädä kotiin niin sekin on palkaton vapaapäivä koska meillä ei ole työehtosopimusta ja palkallinen sairaan lapsen hoito ei ole lakisääteinen oikeus. Ukko duunaa millon vaan ja en edes tiedä mitä ansaitsee oikeasti, kun ei ikinä toimita ajankohtaisia palkkakuittejaan. Maksetaan (eli minä maksan!) varmaan liian vähän. Pahimmassa tapauksessa lävähtää vielä joku takautuva lisämaksu maksettavaksi ja ukkohan ei maksa mitään koko päiväkotimaksusta eikä muistakaan laskuista läheskään puolta...

4

Vierailija kirjoitti:

Työ otsessään on mukavaa mutta työyhteisössä on suuria ongelmia, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkykyyn. Johtajuus aivan hakusessa, kiusaamista, manipulaatiota ja juoruilua kuppikuntineen. Itse työ on myös kuluttavaa, hektistä, muuttuvaa mutta myös antoisaa. Palkkaus on huono.

Ap

Aina sinäkin olet valtiolla töissä? Minuakin ahdistaa, mutta lähinnä se, että asiat tehdään vanhanaikaisesti ja kankeasti. Olen kuitenkin luovuttanut jo aikapäivää sitten, että mikään ikinä muuttuisi. Huonompi homma on, että jos ei muutu minulta todennäköisesti jossain vaiheessa loppuvat työt. Olen it:tä ja sehän halutaan valtiolla ja kunnissa täysin ulkoistaa. Suurimmaksi osaksi joka tapauksessa kaikki hankitaan ja oma osaaminen rapistuu ja kilpailukykyni työmarkkinoilla heikkenee. Yritän toistaiseksi kouluttautua mahdollisimman paljon ja teen ylimääräistä sivuhommaa vapaa-ajalla, jotta voin heti kuin mahdollista vaihtaa työtä.

Ehkä kannattaisi hakea uutta työtä. Jos ei avoimessa haussa ole kiinnostavia paikko, niin suoraan ottaa yhteyttä kiinnostavaan firmaan.