Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko myötäelänyt kumppanisi keksittyä kriisiä?
08.07.2016 |
Puolisolla oli muka elämän pahin työjakso ja ystävälle oli tullut keskenmeno ja sillä ja sillä ystävällä oli kriisi. Minä keskustelin tai olin hiljaa, kun pyydettiin, hieroin hartioita, itkin pari kyyneltä, annoin omaa aikaa, nukuin hotellissakin etten ollut tiellä. Todellisuudessa sika pelkäsi jäävänsä kiinni sivusuhteesta pomonsa kanssa ja tulleensa raskaaksi. Suhteemme loppui minun saamattomuuteeni ja saman tien oli tämä uusi miespomo ja maha pystyssä kuvioissa.
Kommentit (17)
Ex-mieheni itki etten voi jättää häntä nyt kun hänen äidillään on syöpä. Kielsi puhumasta "anopin" kanssa asiasta koska oli luvannut ettei kerro kellekään. Tulipa tämä kuitenkin puheeksi ja tämä "syöpä" oli pieniä solumuutoksia vaihdevuosi-ikäisen naisen papa-kokeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisilla on jatkuvasti jokin kriisi; 30-, 40-, 50- tai mikätahansaikä -kriisi, ylipaino, alipaino, huono mies, huono avioliitto, huono palkka, huono arvostus, epätasa-arvo, väärät verhot, ym, ym. Näiden keskellä miehet sitten koettaa olla ja tukea ja ymmärtää.
Ket ö laif!
Tiedän tunteen. Tapailin naista, jolla oli mielestään koko ajan kriisi päällä, vaikka eli aivan tavallista elämää, tavallisine asioineen. Ei jaksanut sitä 24/7 draamaa, onneksi pääsin siitä eroon.
M
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisellä miehelläni on säännöllisesti kriisi jossa pelkää hylätyksi tulemista. En tiedä miten niihin suhtautuisi. Aluksi olin ihan kauhuissani ja menin mukaan, nyt en oikein tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Tapailin naista, jolla oli mielestään koko ajan kriisi päällä, vaikka eli aivan tavallista elämää, tavallisine asioineen. Ei jaksanut sitä 24/7 draamaa, onneksi pääsin siitä eroon.
M
Osaat leikkiä uhria kyllä hyvin. "Pääsin siitä eroon" niin kuin ei voisi vain erota tai melkein et päässyt eroon. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Tapailin naista, jolla oli mielestään koko ajan kriisi päällä, vaikka eli aivan tavallista elämää, tavallisine asioineen. Ei jaksanut sitä 24/7 draamaa, onneksi pääsin siitä eroon.
M
Osaat leikkiä uhria kyllä hyvin. "Pääsin siitä eroon" niin kuin ei voisi vain erota tai melkein et päässyt eroon. :)
Mitä uhria? Olin tyytyväinen kun suhde päättyi. Pahoittelut jos kommentti osui sinuun.
M
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole mutta sinun tarinasi kuulostaa tutulta. Kaikki yksityiskohtia en tietenkään tiedä tästä toisesta erosta mutta melkein samanlainen on siinäkin että sitten lopuksi onkin ex-vaimo yhdessä heti avioliiton päätyttyä ja maha pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisellä miehelläni on säännöllisesti kriisi jossa pelkää hylätyksi tulemista. En tiedä miten niihin suhtautuisi. Aluksi olin ihan kauhuissani ja menin mukaan, nyt en oikein tiedä.
Tuskin sinä voit auttaa tällaisessa, mies tarvitsee terapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai ap:n tapauksessa ole kyse eräästä bloggarista, jolla tuntuu miehet vaihtuvan suht tiuhaan ja lapsia sitä myöten?
Vierailija kirjoitti:
Nykyisellä miehelläni on säännöllisesti kriisi jossa pelkää hylätyksi tulemista. En tiedä miten niihin suhtautuisi. Aluksi olin ihan kauhuissani ja menin mukaan, nyt en oikein tiedä.
Meillä sama tilanne! Koko ajan kärttämässä naimisiin tai jotenkin muuten todistelemaan, että suhteessa on kaikki kunnossa. Todella rasittavaa! Kaikki olisi kunnossa, mikäli hän ei jatkuvasti kriiseilisi tuosta ja tuon kriiseilyn vuoksi en suostu naimisiin (en usko, että auttaa, keksisi sitten kriisin aiheen jostain muusta). What to do?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös kaikki naisen kanssa parisuhteessa olevat miehet myötäelä jatkuvasti jotain keksittyä kriisiä ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisellä miehelläni on säännöllisesti kriisi jossa pelkää hylätyksi tulemista. En tiedä miten niihin suhtautuisi. Aluksi olin ihan kauhuissani ja menin mukaan, nyt en oikein tiedä.
Meillä sama tilanne! Koko ajan kärttämässä naimisiin tai jotenkin muuten todistelemaan, että suhteessa on kaikki kunnossa. Todella rasittavaa! Kaikki olisi kunnossa, mikäli hän ei jatkuvasti kriiseilisi tuosta ja tuon kriiseilyn vuoksi en suostu naimisiin (en usko, että auttaa, keksisi sitten kriisin aiheen jostain muusta). What to do?
Minäkään en juuri tuon kriiseilyn ja paniikinomaisen takertumisen vuoksi uskalla suostua yhteen muuttamiseen. Kaikki muu meillä on aivan ihanasti, mutta en tiedä miksi hän ei pysty rentoutumaan sen asian kanssa, vaan valvoo öitään jos olemme yhdenkin yön erossa.
Alue: Aihe vapaa
Tosi kurjaa :(