Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten kertoa naiselle, että tarvitsen etäisyyttä?
03.07.2016 |
Olen ollut kaveri (tai ystävä oikeastaan) lukiosta asti erään tytön kanssa. Olemme aina viihtyneet hyvin yhdessä ja vietämme aika paljon aikaa kaksin. Jossain vaiheessa kummallakin oli tunteita toista kohtaan, mutta seurustelemaan ei alettu (minä ehkä olisinkin halunnut yrittää, mutta varmaankin oikeasti parempi näin). Nyt tilanne on kuitenkin se, etten oikein ole päässyt eroon ihastuksentunteistani. Olen yrittänyt seurustella erään toisen kanssa, mutta sekin juttu kaatui tunteisiini ystävääni kohtaan. Olen nyt ajatellut, että ei varmaankaan ole muuta keinoa, kuin ottaa etäisyyttä. Miten kertoa asia kaverille? Pelkään, että hän säikähtää, jos suoraan kerron minulla olevan edelleen tunteita. Haluaisin olla hänen ystävänsä, kun olen saanut unohdettua tunteeni. En voi elää näin. En pääse elämässäni eteenpäin, kun tämä kyseinen ystävä on lähelläni, mietin häntä liikaa. Onko muilla ollut samankaltaista tilannetta?
Kommentit (14)
Vaikeaa. Itselläni samankaltainen tilanne eksäni kanssa. Erosta on jo aikaa silti tunteet ovat edelleen vahvoina häneen. En vaan saa tunteitani kuolemaan. En valitettavasti osaa neuvoa asiassa, mutta kuten itse mietit niin ehkä sinun olisi hyvä ottaa etäisyyttä jos tulevaisuutta tuon ystävän kanssa ei ole. Jos onnistut selittämään hänelle asian oikein hän varmaan antaa tilaa. Vaikeampaa on varmaan sitten sinulle todella pysyä erossa jos hänestä pidät. Itselleni on ollut todella vaikeaa olla erossa eksästä, vaikka samalla tiedänkin että tämä on henkiselle hyvinvoinnilleni todella paha tilanne.
Se vain,että tuleeko tunteet pintaan sitten kun taas näätte? Ja onko reilua tavallaan pyytää ystävääsi odottamaan X ajan verran että unohdat hänet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa. Itselläni samankaltainen tilanne eksäni kanssa. Erosta on jo aikaa silti tunteet ovat edelleen vahvoina häneen. En vaan saa tunteitani kuolemaan. En valitettavasti osaa neuvoa asiassa, mutta kuten itse mietit niin ehkä sinun olisi hyvä ottaa etäisyyttä jos tulevaisuutta tuon ystävän kanssa ei ole. Jos onnistut selittämään hänelle asian oikein hän varmaan antaa tilaa. Vaikeampaa on varmaan sitten sinulle todella pysyä erossa jos hänestä pidät. Itselleni on ollut todella vaikeaa olla erossa eksästä, vaikka samalla tiedänkin että tämä on henkiselle hyvinvoinnilleni todella paha tilanne.
Se vain,että tuleeko tunteet pintaan sitten kun taas näätte? Ja onko reilua tavallaan pyytää ystävääsi odottamaan X ajan verran että unohdat hänet?
Noi on tosi hyviä kysymyksiä, kiitos viestistäsi. Tavallaan ajattelen, että olisi ystävällenikin helpompaa, ettei hänen tarvitsisi tuntea hämmennystä tai vaivaantuneisuutta minun ihastuksentunteideni tähden. Ja lisäksi tiedän, että hänkin välittää minusta kaverina, eikä hän varmasti halua minun "hukkaavani" koko elämääni saavuttamattoman rakkauden takia ja olevan allapäin. Toisaalta tunnen syyllisyyttä jos "jätän" hänet vaikka vuodeksi, ystävälläni on nyt elämässään muutoksia, joihin hän ehkä toivoisi minun tukeani.
Ja voi hyvin olla, että tunteet taas nähdessä palaisivat. Minusta tuntuu, ettei tämä ole enää vain ihastusta, vaan jo jonkinlaista rakkautta. Vaikka tunnen paremmin kuin hyvin myös hänen huonot puolensa, hän tuntuu ainoalta oikealta rinnalleni.
Tsemppiä myös sinulle tilanteesi kanssa! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa. Itselläni samankaltainen tilanne eksäni kanssa. Erosta on jo aikaa silti tunteet ovat edelleen vahvoina häneen. En vaan saa tunteitani kuolemaan. En valitettavasti osaa neuvoa asiassa, mutta kuten itse mietit niin ehkä sinun olisi hyvä ottaa etäisyyttä jos tulevaisuutta tuon ystävän kanssa ei ole. Jos onnistut selittämään hänelle asian oikein hän varmaan antaa tilaa. Vaikeampaa on varmaan sitten sinulle todella pysyä erossa jos hänestä pidät. Itselleni on ollut todella vaikeaa olla erossa eksästä, vaikka samalla tiedänkin että tämä on henkiselle hyvinvoinnilleni todella paha tilanne.
Se vain,että tuleeko tunteet pintaan sitten kun taas näätte? Ja onko reilua tavallaan pyytää ystävääsi odottamaan X ajan verran että unohdat hänet?
Noi on tosi hyviä kysymyksiä, kiitos viestistäsi. Tavallaan ajattelen, että olisi ystävällenikin helpompaa, ettei hänen tarvitsisi tuntea hämmennystä tai vaivaantuneisuutta minun ihastuksentunteideni tähden. Ja lisäksi tiedän, että hänkin välittää minusta kaverina, eikä hän varmasti halua minun "hukkaavani" koko elämääni saavuttamattoman rakkauden takia ja olevan allapäin. Toisaalta tunnen syyllisyyttä jos "jätän" hänet vaikka vuodeksi, ystävälläni on nyt elämässään muutoksia, joihin hän ehkä toivoisi minun tukeani.
Ja voi hyvin olla, että tunteet taas nähdessä palaisivat. Minusta tuntuu, ettei tämä ole enää vain ihastusta, vaan jo jonkinlaista rakkautta. Vaikka tunnen paremmin kuin hyvin myös hänen huonot puolensa, hän tuntuu ainoalta oikealta rinnalleni.
Tsemppiä myös sinulle tilanteesi kanssa! :)
terveisin siis aloittaja :)
Mulla on ollut samanlainen tilanne. Ystävyys kylmeni pikkuhiljaa, eikä sitten sen etäisyyden jälkeen oltu enää samanlaisia läheisiä ystäviä. Valitettavasti :(
Vierailija kirjoitti:
Kummallista olla muka ystävä eri sukupuolta olevan kanssa. Eiköhän kyseessä ollut ennemminkin vain arkuutesi todella hurmata kyseistä tyttöä. Tyttö taas on sika, kun antaa sun ihailla itseään ymmärtämättä antaa. Jos ei nyt pillua, niin suhdetta kuitenkin.
Ainakin mun kaveripiirissä kaikilla on vastakkaista sukupuolta olevia kavereita. Mitä välii on jollai jalkovälillä oikeesti, en tajuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa. Itselläni samankaltainen tilanne eksäni kanssa. Erosta on jo aikaa silti tunteet ovat edelleen vahvoina häneen. En vaan saa tunteitani kuolemaan. En valitettavasti osaa neuvoa asiassa, mutta kuten itse mietit niin ehkä sinun olisi hyvä ottaa etäisyyttä jos tulevaisuutta tuon ystävän kanssa ei ole. Jos onnistut selittämään hänelle asian oikein hän varmaan antaa tilaa. Vaikeampaa on varmaan sitten sinulle todella pysyä erossa jos hänestä pidät. Itselleni on ollut todella vaikeaa olla erossa eksästä, vaikka samalla tiedänkin että tämä on henkiselle hyvinvoinnilleni todella paha tilanne.
Se vain,että tuleeko tunteet pintaan sitten kun taas näätte? Ja onko reilua tavallaan pyytää ystävääsi odottamaan X ajan verran että unohdat hänet?
Noi on tosi hyviä kysymyksiä, kiitos viestistäsi. Tavallaan ajattelen, että olisi ystävällenikin helpompaa, ettei hänen tarvitsisi tuntea hämmennystä tai vaivaantuneisuutta minun ihastuksentunteideni tähden. Ja lisäksi tiedän, että hänkin välittää minusta kaverina, eikä hän varmasti halua minun "hukkaavani" koko elämääni saavuttamattoman rakkauden takia ja olevan allapäin. Toisaalta tunnen syyllisyyttä jos "jätän" hänet vaikka vuodeksi, ystävälläni on nyt elämässään muutoksia, joihin hän ehkä toivoisi minun tukeani.
Ja voi hyvin olla, että tunteet taas nähdessä palaisivat. Minusta tuntuu, ettei tämä ole enää vain ihastusta, vaan jo jonkinlaista rakkautta. Vaikka tunnen paremmin kuin hyvin myös hänen huonot puolensa, hän tuntuu ainoalta oikealta rinnalleni.
Tsemppiä myös sinulle tilanteesi kanssa! :)
Täällä nainen, joka pohtii samanlaisia juttuja ystävämiehestä. Välitän hänestä niin syvästi ja paljon, ja haluan niin ehdottomasti hänen etuaan ja onneaan, että en tiedä miten muutenkaan tätä tunnetta nimittäisin kuin rakkaudeksi. Samalla kuitenkin myös haluaisin saada hänet "omaksi", siis olla hänen lähellään ja hänelle se tärkein ihminen. En vain voi tunteilleni mitään.
Itsekin juuri mietin, pitäisikö tunnustaa tunteeni hänelle ja ehdottaa ihan kunnollisen tauon ottamista yhteydenpitoon. Pelkään kuitenkin, ettei se auttaisi, ja että tilanne jatkuisi samanlaisena tauon jälkeenkin. Emme näe toisiamme kovin usein, ja olen sitäkin pohtinut, auttaisiko tiheämpi tapaamisväli sittenkin paremmin näihin tunteisiin. Jos sen avulla onnistuisin jotenkin kyllästymään häneen? Tai sitten vähitellen opettelemaan puhtaasti kaverillista suhtautumista. Voisin vaikka alkaa kuvitella hänen olevan veljeni, ja ylläpitää sitä mielikuvaa aina yhdessä ollessamme, jolloin aivot ehkä vähitellen oppisivat että häntä ei voi ajatella seksuaalisesti. Mutta tuollainen opettelu tosiaan edellyttäisi aika tiivistä yhdessäoloa, koska kaikenlainen uuden oppiminen vaatii paljon toistoja.
En osaa siis lopullista ratkaisua minäkään sanoa. Jollain tasolla taidan yhä haaveilla siitäkin, että hän muuttaisi mielensä ja kertoisi itsekin haluavansa sittenkin enemmän kuin pelkkää ystävyyttä. :/
mutta sitten etääntymisen jälkeen läheisyyttä ei enää saa takaisin. ihmiset muuttuu kokoajan eikä ystävä tai sinä ole samanlainen enää kun välissä on ollut aika ja etäisyys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu rehellisesti ja kerro, miksi tarvitset etäisyyttä. Jos teistä todella on ystäviksi, hän ymmärtää miksi sinun on saatava nyt tilaa. Ehkä myöhemmin voitte palauttaa välinne.
Toinen vaihtoehto on, että avoin keskustelu ja sen jälkeen välimatka saa teidät huomaamaan, että haluatte olla toistenne lähellä. Ehkä teistä sittenkin on pariksi?
Jos taas välinne eivät kestä rehellistä tunteista puhumista tai välimatkaa, on ehkä syytä antaa ystävyydenkin olla ja antaa toisen jatkaa matkaa.
Ja näin koska sinä olet lesbo ja hän ei ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja näin koska sinä olet lesbo ja hän ei ole?
Ainakin mulle tuli fiilis, että ap on mies. Olisi ap varmaan sanonut, jos syy seurustelemattomuuteen olisi erilaiset seksuaaliset suuntautumiset?
No niin. Olipa tuttua. Se vaan että meitä on 2 naista ja ihastuimme toisiimme ja meidän välille tuli suloinen suhde. Kunnes muutama viikko sitten täysin puskista tuli kuinka hän haluaa etäisyyttä minusta. Tietysti järkytyin ja loukkaannuin, kyllähän tämä silloin oli tässä. Minulla tunteet yhä on ja suuri suru kun tiedän että tässä lähti ystävyys samalla. Kielsin koko yhteydenpidon itseni vuoksi. Sattuu silti lujaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano että haluat etäisyyttä tai vähitellen alat pitämään kaikessa hiljaisuudessa vain etäisyyttä. Et soittele tms. Jos ette kovin usein muutenkaan tapaa niin tuntuisi helpolta vältellä. Odota ja katso kuinka hän suhtautuu.
Mieti sitten asia uusiksi. Sanonta kuuluu pois silmistä, pois sydämestä.
Voi olla että omat tunteeni laantuvat jos kerran hän ei halua vakavampaa suhdetta.
Minulla samankaltainen tilanne paitsi olen varattu ja tunteeni puolisoani kohtaan kadonneet. No kaikenkaikkiaan vaikeita ovat toisinaan ihmissuhteet.
Olen toteuttanut tuota jälkimmäistä neuvoa ja pikkuhiljaa alkaa tämä toinen haihtumaan mielestäni.
Yritän vielä parantaa suhdettamme puolisoni kanssa mutta ei siitä enää tulista saa näiden vuosien jälkeen. Pysynee ystävyytenä. Näinkin päin usein käy...
Vierailija kirjoitti:
Sano että haluat etäisyyttä tai vähitellen alat pitämään kaikessa hiljaisuudessa vain etäisyyttä. Et soittele tms. Jos ette kovin usein muutenkaan tapaa niin tuntuisi helpolta vältellä. Odota ja katso kuinka hän suhtautuu.
Mieti sitten asia uusiksi. Sanonta kuuluu pois silmistä, pois sydämestä.
Voi olla että omat tunteeni laantuvat jos kerran hän ei halua vakavampaa suhdetta.
Minulla samankaltainen tilanne paitsi olen varattu ja tunteeni puolisoani kohtaan kadonneet. No kaikenkaikkiaan vaikeita ovat toisinaan ihmissuhteet.
Olen toteuttanut tuota jälkimmäistä neuvoa ja pikkuhiljaa alkaa tämä toinen haihtumaan mielestäni.
Yritän vielä parantaa suhdettamme puolisoni kanssa mutta ei siitä enää tulista saa näiden vuosien jälkeen. Pysynee ystävyytenä. Näinkin päin usein käy...
Ei oo musta kovinkaan reilua jättää vaan soittelematta ja ottaa mitään selittämättä etäisyyttä. Ap:han sanoi, että ovat hyviä ystäviä. Ei ystäville vaan tehdä noin.
Alue: Aihe vapaa
Kummallista olla muka ystävä eri sukupuolta olevan kanssa. Eiköhän kyseessä ollut ennemminkin vain arkuutesi todella hurmata kyseistä tyttöä. Tyttö taas on sika, kun antaa sun ihailla itseään ymmärtämättä antaa. Jos ei nyt pillua, niin suhdetta kuitenkin.