Mitä mieltä 40v miehestä, joka soittelee päivittäin vanhemmilleen tai käy melkein päivittäin vanhemmillaan viettämässä aikaa?

En mitään

Soittelu ok, mutta päivittäinen vierailu viittaa B-kohtaan.

B

Äityli pitää vielä talutusnuorassa

A.

Viikottaisestakin vierailusta tulis B.

Siis se äityli soittelee kolme kertaa päivässä. Jos ei enempåä ja mies jo hermona.

Tulee yksi tuttu mieleen. Vaimo käy vuorotöissä, miehellä töitä on hyvin satunnaisesti. Lapset menee vaimon äidille hoitoon ja mies menee omalle äidilleen päivähoitoon kunnes vaimo pääsee töistä. Samaan aikaan jotenkin huvittava ja säälittävä kuvio.

Hyvät välit vanhempiin ja vanhemmat vanhenemassa tai sairaita tai asuvat hyvin vanhassa talossa jonka toiminta on epåilyttävää - tai sit on yhteisiä bisneksiäjotka vaativat kommnikaatiota. Eli A.

Jotta päättelisin kyseessä olevan B, täytyisi tietää vähän muutakin ja miehen pitäisi olla muutenkin vähän ressukka.

Nimimerkillä nelikymppinen nainen, joka juttelee päivittäin hiljattain leskeksi jääneen äitinsä kanssa ja todellakin toivoo, että jos itselle käy samoin, poika auttaa selviämään surusta ja yksinäisyydestä.

Ilman lisätietoja asiasta ehdottomasti B!

Hakee epätoivoisesti vanhempiensa hyväksyntää.

Auttaa vanhoja vanhempiaan. Tiedän tapauksia, jossa vanhemmat alkavat olla vanhoja ja toisella muisti/muita ongelmia, joten lapset ovat mahdollistaneet vanhempien kotona asumisen auttamalla heitä. Ja kyllä myös pariskunnan tytöt ja miniäkin auttavat näissä tapauksissa. Kunnioitus siitä heille sukupuoleen katsomatta.kysely itse on hölmö.

Mun naapureiden poika varmaan. Näen tuota niiden poikaa ja pojan tyttöä enemmän kuin naapureita. Naapureiden kahta tytärtä näen ehkä kerran kuussa jos silloinkaan. Pojalle tuli ero jossain vaiheessa. Enpä ihmettele. On selkeästi vielä lapsuudenkotinsa lapsi eikä oman perheensä aikuinen.

Seurustelin 20 vuotiaana miehen kanssa (25 v), jonka äiti soitti tälle joka päivä lyhyen "mitä kuuluu"-puhelun. Se oli OK, eikä siinä ollut riippuvuuden ilmapiiriä. Ajan viettäminen vanhemmillaan päivittäin keski-ikäisenä ja äidin jatkuvat soitot ovat mielestäni patologisoituneen äiti-poika -suhteen merkkejä. Äiti ei anna pojan tulla erilliseksi ihmiseksi. Ehkä mt-ongelmia molemmilla (en tarkoita mitään isoja välttämättä).

Hieno mies!Näin pitäisi muidenkin toimia eli huolehtia,edes pitää yhteyttä,ikääntyviin vanhempiinsa.

Eikös miehet ole Italiassa tuollaisia? Ajattelisin että wau, kerrankin mies joka huolehtii vanhemmistaan. Suomessa kun ollaan aika viileitä ja ei perhekeskeisiä. Itse soitan vähintään 4-5 krt viikossa äidille kun hänelle tullut jo ikää. Huono- omatunto kun ei pääse kuukausittain käymään ja auttamaan pihan hoitamisessa. Hän auttoi paljon minua kun lapseni oli pieni

Entäåä sitten kun soittelija on nainen? Onko se normaalia? 

Omatkin vanhempani alkavat ikääntyä ja tarvitsevat apua kaikenlaisissa käytännön asioissa. Jonain päivänä heitä ei enää ole. Yritän tavata heitä nyt mahdollisimman usein. On niin paljon tarinoita suvustani joita saan heitä kuulla vasta nyt. Toivon että sukupolvien ketjussa voin jakaa näitä asioita omille lapsilleni sitten joskus kun he ovat vanhempia.

Hyvä poika, huolehtii vanhemmistaan. Varmaankin vanhemmilla sairautta yms

Riippuu siitä, ovatko vanhemmat terveitä.