Lue keskustelun säännöt.
Kun on hyvin onnellisessa parisuhteessa, ei haikaile jonkun unelmien vartalon perään
22.06.2016 |
Ja tarkoitan siis että haluaisi sen vartalon itselleen. Sitä on onnellinen ja tyytyväinen ja elämä hymyilee. On ihanaa olla rakastettu ja hyväksytty, eikä tarvitse askarrella koko ajan itsensä kimpussa milloin mitäkin parannellen.
Kommentit (8)
Surullista, että arvostaa itseään vasta silloin. Itselleni parisuhteessa olo tarkoittaa myös itsestään huolehtimista niin, ettei ole henkinen tai fyysinen riippakivi puolisolleen (laiska tai kiukkuinen). Terveenä, normaalipainoisena ja sopivasti liikkuvana on kuitenkin paras versio itsestään, vaikka ei mitään unelmavartaloa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on mies joka kehuu mua ja palvoo mun vartaloa (ja onnellinen parisuhde on muutenkin, ja seksi taivaallista) mutta jos mä en tunne oloani hyväksi kropassani niin sitten en tunne. Ei siihen vaikuta mun miehen mielipide valitettavasti. En ole oikein koskaan tajunnut sitä kuinka jotkut esim. laihduttavat miehen vuoksi kun mä olen aina pitänyt huolta kropastani itseni vuoksi ja oman fiilikseni vuoksi.
Monilla ei taida olla mitään aavistusta parisuhteesta, joka ei perustu ulkonäköön ja pettämisen ja eron uhkaan.
Kyllä terveys ja hyvä olo on osa onnellisuutta ja hyvinvointia. En kadehdi plösöjä pariskuntia, jotka lyllertävät perjantaisin kaupasta kotisohvalle sipsipussien kanssa. Vaikka seksi olisi taivaallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvässä parisuhteessa arvostetaan myös itseään. Mutta itsestä huolehditaan omin ehdoin - toiselle se on salitreeni, toiselle konsertti tai museokäynti. Täydellistä vartaloa ei ole olemassakaan, eikä todellinen kauneus ole täydellisyyttä vaan persoonallisuutta. Toista ei voi pakottaa rakastamaan, oli ulkonäkö minkälainen hyvänsä.
No mä en haikaile unelmien vartalon perään mutta mielelläni olen itse hyvässä kunnossa itseni takia ja sitten tiedostan senkin, että olen mielestäni velkaa miehellekin, etten ole lihava (nyt on vähän ylimääräistä). Minusta on huomaavaista toista kohtaan, että ei paisu kymmenien kilojen ylipainoon. Ja siis meillä ei elämäntilanne ole sellainen, että suht terveellisesti syöminen ja liikunnan harrastaminen olisi vaikea järjestää. Toisekseen myös itse pidän liikkumisesta ja tunnen oloni paremmaksi, jos olen hyvässä kunnossa. En siis moralisoi muita, uskon, että voisin itsekin lihoa, jos elämäntilanne muuttuisi.
Amen.