Taas kahdestaan miehen kanssa juhlapäivät (tällä kertaa juhannus)

Me ollaan usein miehen kanssa kahdestaan juhlapyhät, mukavan rauhallista ja saa tehdä mitä haluaa ja ennen kaikkea olla tekemättä.

Ei ole :) mekin ollaan kaksin, menemmä kalaan.

Niin mekin ollaan. Mennään kaksin mökille ja nautitaan.

Teidän seuraa kaivataan vasta siinä vaiheessa kun lastenlapsille tarvitaan kaitsijaa.

Ei tuossa mitään outoa ole. Aikansa kutakin, ensin lapsetonta aikuiselämää, sitten lapsiperheen elämää, sitten taas lapsetonta aikuiselämää, sitten kenties isovanhempien elämää.

Teillä sentään on toisenne, minulla ei ole ketään eli yksin menee tämäkin "juhla".

Niin mekin. Syödään hyvin, jos tarkenee istutaan ulkona, juodaan viiniä ja parannetaan maailmaa:)

Lauantaina päivä Tallinnassa.

Samoin, minäkin yksin. Lapsi on silloin isällään. Viimeksi siivosin kotia.

Vaihtaisin osia vaikka heti. Meillä mies haluaa viettää juhannusta isolla porukalla, minä en.

Olen yhden lapsen sinkkuäiti. Lapsi on jo aikuinen ja hän avokkinsa menee tietysti omia menojaan. Ei haittaa,elämässä tehdään valintoja eli minä olen sinkku lähinnä omasta halustani. Muutenkin olen valinnut työt juhannuksena joten näillä mennään, Yhdessä oloa voi olla myös muina viikonloppuina :) 

Sulla on sentään mies.

Lapseton pariskunta on Suomen yleisin kotitaloustyyppi...

Kai se on sitten tuota kun aikuiset lapset keksivät muuta juhannusmenoa. Meillä ollaan tämä juhannus vielä koko porukalla.

Me ollaan kolmistaan: minä, mies ja aikuinen keharipoikamme. Muut lapset ovat kumppaneineen tai kavereineen omilla menoillaan. Ihan mukavaa, mökkeillään kolmistaan ja ollaan kuin ellun kanat, ihan omassa rauhassa. :)