Lapsi 1v 4kk ei kävele. Milloin syytä huoleen?

Itse opin kävelemään tajuttoman myöhään. Olen myös mielestäni ainakin lievästi aspergeri. Kaikki liikuntatunnit koulussa yhtä tuskaa. Olen siis aika kömpelö ja kolmiulotteinen hahmotuskyky heikko. Samaa on suvussa.

Meidän perheen lapset, 4 kpl ovat kaikki oppineet kävelemään 14 kk - 18 kk. Siinä vaiheessa eivät kyllä kävelleet vaan juoksivat ☺ Joten en olisi huolissaan.

Täällä 1.5v poika joka kävelee tukee vasten ja horjuen kun taluttaa.Muutamasti ottanu parit askeleet ilman tukkee.

Puhettakaan ei tule paria sanaa enempää.Muuten kyllä hyvin elosa ja iloinen tyyppi.

Kohtalo tovereita kaivataan

Jotkut ovat harkitsevaisempia. Riippuu temperamentista. Usein nämä myöhäisherännäiset osaavatkin sitten jo ihan kunnolla, kun alkavat jotain ekoja kertoa tekemään. Itse opin kävelemään 1v.2kk ja mieheni 1v.5kk (just jokin aika sitten tutkittiin vanhoja neuvolakortteja). Mieheltäni tuli ekat sanatkin vasta 2v. Ihan fiksuja ja urheilullisia kuitenkin ollaan :).

Meillä tyttö lähti liikkeelle 1v4kk ja arasti silloinkin. Ihan normaali lapsi. Jotenkin fyysisesti lepsu, mutta liikkuu siis ihan normaalisti, hiihtää, ui, pyöräilee jne. Harrastaa myös paria urheilulajia ja tykkää niistä. Ei mitään kilpaurheiluainesta, mutta kaikin puolin tavis.

Mun lapsi lähti kävelemään 1 v 8 kk iässä. Lähti silloin tosi varmoin askelein ja otti nopeasti motorisilta taidoiltaan kiinni muut aiemmin kävelemään lähteneet. En siis olisi huolissaan. On harkitseva luonne ja haluaa osata kaiken hyvin ennen kuin alkaa käyttämään taitoa.

Ei kannata olla vielä huolissaan, lapset kehittyvät eri tahtia. Lapseni kerhossa on monta tuon ikäistä, jotka eivät kävele vielä kunnolla ilman tukea. Myös puheen tuottamisessa on huimia eroja. Kyllä ne sitten neuvolassa laittavat tarkkailuun, jos on tarve.

Nro 6 vielä lisää, että meille neuvolassa sanottiin, että puoleentoistavuoteen asti kävelemättömyys on ihan normaalia. Puolestatoistavuodesta kahteen vuoteen mennessä katsotaan vähän muuta kehitystä. Jos muu kehitys on normaalia, ei huolta. Jos ei kaksi vuotta täytettyään kävele, sitten aletaan tutkimaan enemmän.

Meidän poika lähti kävelemään kun oli 1v 4kk. Ja nimenomaan lähti käveleen,ei ollut mitää haparoivaa heilumista vaan vakaata menoa alusta asti. Kerrasta kunnolla :D nyt 4v vauhdikas kaveri joka edelleen harkitsee tekemisiä ensin.

kyllä se vielä kävelee :) oma lapseni alkoi kävelemään 1v 8kk iässä.

Tuo kävelemään lähteminen vaatii motoriikan lisäksi myös rohkeutta, joten on osittain myös persoonallisuudesta kiinni. Meilläkin poika 1v ja 4kk iässä uskalsi ottaa vain muutaman askeleen ilman tukea. Tuen kanssa käveli kyllä kovaa, samoin, jos sai vaikka vain sormen päästä pitää kiinni. Nykyisin on liikunnallinen poika, joka on nopeasti oppinut niin pyöräilemään, hiihtämään, luistelemaan kuin uimaankin. Tosin mikään rämäpää hän ei vielä nyt 7-vuotiaanakaan ole.

Meillä lapsi kyllä liikkui, mutta puhetta tuli tuolloin 1v4kk ihan muutamia sanoja. Nyt on 2v2kk ja puhua pälpättää monen sanan lauseita ja mm. laulaa Tuiki, tuiki tähtönen -laulun kokonaisuudessaan oikein (siitä vaan sanamäärää perätysten laskemaan ;)).

Ja eräällä kaverillani on kaksi lasta, joista esikoinen lähti kävelemään 1v8kk ja kuopus 1v6kk.

Ehkä lapsesi on arka, eikä uskalla kävellä ilman tukea? Omani nousi kahdelle jalalle tukea vasten 6kk ja käveli mm. taaperokärryn kanssa 7kk ikäisenä, mutta ilman tukea lähti arastellen "vasta" juuri ennen 1-vuotissynttäreitään, vaikka siis oli jo viisi kuukautta kävellyt tuen kanssa.

Lapsista toinen (molemmat tyttöjä) oppi kävelemään 10kk iässä ja sanoja tuli paljon 1-vuotiaana. 2-vuotiaana puhui jo pitkiä lauseita tyyliin "Äiti mennää pyörällä torille ostaa jätskiä" ja lauloi kokonaisia säkeistöjä esim. Piiri pieni pyörii-laulusta jne. Kiipeili rohkeasti isoissa kiipeilytelineissä ihan pienenäkin jo, hiihti/luisteli/pyöräili hyvin jo 3-vuotiaana. Oli motorisesti taitava jo pienenä.

Toinen lapsistani oppi kävelemään aika tasan 1v5kk iässä. Konttasi pitkään. Puhe tuli myös hitaammin ja olin tosi huolissani kun vertasin tietysti esikoiseen kaikessa. 2-vuotiaana sanoi pieniä lauseita, "lisää maitoa, mennään ulos, minä itte" jne. Tykkäsi leikkiä nukeilla, tehdä rauhaksiin omia juttuja, palapeleja, palikkatorneja, duploja, kuunnella satuja jne. Mikään kiipeily, temppuilu yms. ei juuri kiinnostanut. Kuitenkin muutaman vuoden päästä motoriikka oli ihan hyvää ja puheessa myös otti kiinni siskonsa.

Nyt molemmat ovat nuoria aikuisia, pärjänneet elämässään hienosti. Kummallakin koulu meni hyvin, ei isoa keskinäistä eroa missään aineessa. Esikoinen on lääkäri, kuopuskin muutaman vuoden päästä. Esikoinen jatkoi lapsena kilpaurheilun parissa, kuopus pikemminkin harrasteli liikuntaa. Kummallakin nyt liikunnallinen elämäntapa. Kielipäätä kummallakin, puheen oppimisen ajankohtaa ei mistään olisi voinut kouluiässä enää tietää.

Eli ei nuo oppimisen ajankohdat meillä oikeastaan mitään ennakoineet. Harmittaa, että kuopuksen vauva- ja pikkulapsiaika meni hirveästi asiaa stressatessa ja vertaillessa siskoonsa. Tuolloin ei onneksi ollut mitään nettipalstoja käytössä, olisin varmasti kuollut huolesta :)

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi lähti kävelemään 1 v 8 kk iässä. Lähti silloin tosi varmoin askelein ja otti nopeasti motorisilta taidoiltaan kiinni muut aiemmin kävelemään lähteneet. En siis olisi huolissaan. On harkitseva luonne ja haluaa osata kaiken hyvin ennen kuin alkaa käyttämään taitoa.

Meillä ihan samoin. 1v6kk neuvolassa siihen kiinnitettiin ainakin silloin huomiota ja kävimme pari kertaa fysioterapeutilla, hänkin totesi että mitään vikaa ei ole. Tyttäremme on nimen omaan harkitsevainen ja varovainen, ei ole koskaan tykännyt esim kiipeillä minnekään. Pyörällä oppi ajamaan ihan helposti, samoin luistelemaan.