Mistä löytäisi hyvämoraalisen miehen?

Täällähän me ollaan palstalla.

Kannattaa ehkä määritellä ensin, mikä on "hyvä moraali".

Harvassa ovat. Itse onneksi löysin, toivottavasti sinäkin!

Kyllä noita ukkoja oli semmonen määrä että karisi viimenenkin uskon ripe.samanlaisia ovat kaikki pohjimmiltaan.

Toden totta olisi ihanaa, kun miehellä olisi korkea moraali. Siihen kuuluisi ehdoton luottamus ja rehellisyys parisuhteessa ja toimiminen oikein myös laajemmissa ympyröissä. Korkeaan moraaliin liittyy usein myös empaattisuus ja hyväsydämisyys. Ihania ominaisuuksia. Oma isäni oli juuri tuollainen. Rehellinen ja ehdottoman luotettava. Auttoi aina naapureitamme ja muita ihmisiä. Oli turvallista varttua hänen lapsenaan. Vastaavaa miestä en ole koskaan kohdannut.

Täällähän minä olen. Missä tavataan:)

Jos se on joku business-veikko moraalia voi vähän tutkailla. Jos se on puoluepoliitikko, joka on edennyt puolueessa, moraalia on syytä tutkia tosissaan. Hakemasi kaltaisia miehiä on tosiaan vaikeaa löytää. Nuorena aloittaminen ja yhteenkasvaminen, samat arvot perheessä. Uskontokaan ei todellakaan takaa mitään, niissä on pedofiilejä, siis vielä katkerampaa, kun paljastuu.

Netissä pystyy peittämään vähän habitusta, olemusta, josta paistaa läpi moraalikin. Sanoisin, että kannattaa tehdä tuttavuuttaa muuten kuin lemmen paulossa, jos on vaikka jotain kesätapahtumia. Itse ihastun ihmisiin, joiden kanssa teen töitä, koska siinä autetaan kumpaakin, tulee kivaa tunnelmaa. Vanhana ja monen kokemuksen jälkeen on ihan helppoa vältellä kaikkia niitä kohtaamisia ja tilaisuuksia, joissa on liikaa tunnelmaa ja intiimiä jutustelua joidenkin kanssa.

Vanhana ei voi enää riskeerata toimeentuloa, kuten nuorena, se on niin varma nakki, esim. nuo afrikkalaisiin ihastuneet täytyvät olla sossupuolen töissä, varmat tulot tai itse sossupummeja. Liike-elämässä ei kestä olla maineen pilaajia yksityiselämän puolella ja poliittiset virat taas suosivat vääriä sosiaalipummien parisuhteita, kun rahaa voi itse ohjata näille ryhmille.

Harrastus täyttää kaiken vapaa-ajan, ei ole mitään ongelmia. Toisaalta nekin vähät harrastukset ja joukossa voi olla vaikka vain yksi, joka on jäänyt vaille paria ja se on jostain syystä sitten avoimempi tai katsoo yms., kun ei millään pitäisi. Itse välttelen kaikkea, en halua elämän järjestyksen sotkijoita, koska toimeentulo on täydestä järjestyksestä kiinni. Onnea vaan vaikeaa hommaan.

Olen ammattini vuoksi aina hyvässä porukassa tai lähes hyvässä. Ihania miehiä, vaikka en tiedä heidän pimeitä puolia. Pidän huonona sitä, että valtion ja kunnan hommissa miehillä on näitä matu-töitä, siis laativat ohjeita, käytäntöjä, joita esim. en hyväksy tänne, kaikki ovat EU:n aiheuttamaa byrokratiaa. Näin miehet karsiutuvat. Sitäpaisti olen valinnut jo nuorena miehen, kokenut ja nähnyt kommelluksia, silti hyvä on hyvä, mutta olenkin jo itse aika luotettava tyyppi.

Yhteiset projektit ovat kuin laastia parisuhteeseen.

Ammatti toi hyviä tyyppejä

Kehuin piruuttaan itseä, tiesin jo vaistomaisesti, että joku kyyninen suomi-äijä tulee ja miinustaa. Se on hyvä kehua, kun ei mikään koskaan ole mennyt niin kuin pitäisi. Kauniit naiset ovat nuorena suosittuja, mutta ammatin jälkeen muillakin voi olla oma ekolokeronsa. Kauniilla saattaa sen jälkeen mennä huonommin. Pintaan ihastuneet miehet eivät siis ole suremisen väärti.

Koskaan esim. en ole kiinnostuksesta huolimatta tutustunut vaikkapa amerikkalaiseen mieheen tai saksalaiseen mieheen. Jossain vaiheessa pohjoismaalaisetkin kiinnostivat, mutta pellavapääpojut Ruotsista ovat homoja, ei ne ole suomalaisista koskaan kiinnostuneita.

Elämässä yksi hailee, mikä äijä on, kunhan vetää yhtä köyttä, eikä valehtele ja töpeksi. Toimeentulo hirttää suurimmassa osassa tapauksia, ei täällä menesty juuri kukaan. Ne, jotka menestyy pääsevät itse kuorimaan kerman päältä. Jotkut toimeentulottomat äijät ovat kovia sanelemaan deittisaitilla ehtoja naisten ulkonäöstä. Kaikki on hyvää saippuakuplaa, mikään ei ole järin fiksua.

Kappas. Itse henkilökohtaisesti etsin löyhämoraalista naista.

Yksi kova ongelma on se, että ihmisen ikä on liian pitkä, näkee hirveästi pahaa elämässä. Matutus ja sekoboltisparit yksi juttu tätä, jonka haluaisi kiertää kaukaa. Jos taas tuo ongelma olisi pienempi, sitten tapaa paljon "jotain vailla olevia" suomalaisia, ei sekään ole hyvä. Elämä on siis pitkä, yksi pari riittää ihan hyvin, että ehtii tekemään jotain tolkun juttua, on kidutusta repasahtaa tunteelliseksi romanttiseksi hölmöksi kun lopulta on saanut oman elämän sujumaan edes hitusen paremmin. Yksikin äijä on silloin liikaa, pitäisi kulkea joulupukin naapari päässä ja aurinkolaseissa sekä karvalakissa. Ei yhtään enää. Ei enää idiootti romantikkoa tähän maailmaan.