Muita, joilla jokin näkyvä (tai ei näkyvä) sairaus, mikä vie itsetuntoa pois ?
Itse tosi hyvässä ammatissa oleva, kaunis, hoikka (171/54) nainen, jolla psoriasis ollut 15 v lähtien. Nyt 44 v enkä vieläkään ole oikeen sinut sen kanssa. Kokovartalopsori, mikä tulee ja menee. Voi mennä 2-3 kk, että ei näy jälkeäkään ja sitten taas työstressin ja/tai alkoholin myötä räjähtää käsiin.
Nyt taas paha kausi menossa. Sinänsä sinut, että kuljen kyllä hameessa, mutta tottahan se on, että itseä vaivaa ja tuntuu, että kaikki katsoo. Ei varmaan niin tee, mutta itsestä tuntuu. Lapset tietenkin kysyvät äidiltään, että mikä tuolla tädillä on... :) Olen itse sitte esimerkiksi metrossa, kun aikaa, niin selittänyt lapselle, kun niiden vanhemmat tosi vaivaantuneita ja toruvat mukuloitaan. Muillekin kerron kyllä, koska näkyyhän se. Ja pahasti.
Mutta esimerkiksi treffeille ei viitsi mennä, eikä oikeen terassille. Tää juttu varmaan enemmän mun päässä kuin muiden. Ei vaan todella tunnu kovin viehättävältä. Mutta kuten aina sanottu, että "psori on terveen ihmisen sairaus" tarkoittaen, että se ei estä mua tekemästä fyysisesti mitään. Homma vaan mun pään sisällä.
Fatalji
Kommentit (15)
Hankala astma ja kaikki tekemiset pitää miettiä astman kautta. Kauppareissutkin pitää tehdä niin, että siellä on mahdollisimman vähän väkeä. Harrastukset, kuten matkustelu, teatterit, konsertit, jumpat, ompelu on pitänyt jättää. Sauna ei tee hyvää sekä ruuanlaitto ja leipominen aiheuttaa päänvaivaa. Kaiholla muistelen omatekoisia munkkeja, mutta enää niitä ei voi tehdä. Työpaikat on sitten ihan oma lukunsa. Kovasti tämä rajoittaa elämää, astmakohtaukset on oikeasti pelottavia.
Vierailija kirjoitti:
Jos alkoholi on syynä, niin tietäisin, miten toimia.
Syöpähoitona saamani kortisoni sai aikaan possunaaman, niskakyttyrän ja törkeän läskimahan. Lisänä vielä solumyrkyn viemät hiukset, niin tulin useita kertoja tuijotetuksi. Vain pari kertaa alkeelliset nuoret herjasivat minua, mutta eihän kukaan voi mitään huonolle kotikasvatukselleen ja yksinkertaisuudelleen.
Joo, no en tuolla alkoholilla tarkoitakaan mitään viinaputkia :) Mutta ei täysin absolutisti haluaisi olla. Tiedän kyllä erittäin hyvin, että se vähäinenki ois hyvä jättää... Enemmän se kuitenkin puhkeaa työstressistä ja sitä ei tässä työssä voi välttää.
No, kohta se taas katoaa (paraneminen kestää 2-3 viikkoa) johtuen kesästä ja siitä, että alan kohta tekeen lyhennettyä työviikkoa. Lyhennetty työviikko siksi, ku heinäkuussa voin pitää putkeen 1,5 viikkoa vapaata enkä muuta, niin joka kesä sitten perjantait pidän vapaata alkaen kun työt helpottaa....
Tiedän, että mun ongelma vähäinen verraten esim. astmaan. Serkullani nivelpsori, joten mulla vaan ulkoinen....
Ap
Oivoi AP, olen pahoillani puolestasi. Kannattaa kuitenkin aina muistaa, että valtaosa ihmisistä on normaaleja, empatiaan kykeneväisiä olentoja. Psoriakseen varmasti kiinnitetään huomioita, mutta et sinäkään varmaan sen kummemmin tuijottele tai mieti muita, joilla on joku näkyvä sairaus - vaikka akne - , joten monet muutkin vilkaisun jälkeen unohtaa koko psoriaksen. Parempaa vointia sulle, toivottavasti pääset myös pääsi sisällä sinuiksi asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos alkoholi on syynä, niin tietäisin, miten toimia.
Syöpähoitona saamani kortisoni sai aikaan possunaaman, niskakyttyrän ja törkeän läskimahan. Lisänä vielä solumyrkyn viemät hiukset, niin tulin useita kertoja tuijotetuksi. Vain pari kertaa alkeelliset nuoret herjasivat minua, mutta eihän kukaan voi mitään huonolle kotikasvatukselleen ja yksinkertaisuudelleen.
Joo, no en tuolla alkoholilla tarkoitakaan mitään viinaputkia :) Mutta ei täysin absolutisti haluaisi olla. Tiedän kyllä erittäin hyvin, että se vähäinenki ois hyvä jättää... Enemmän se kuitenkin puhkeaa työstressistä ja sitä ei tässä työssä voi välttää.
No, kohta se taas katoaa (paraneminen kestää 2-3 viikkoa) johtuen kesästä ja siitä, että alan kohta tekeen lyhennettyä työviikkoa. Lyhennetty työviikko siksi, ku heinäkuussa voin pitää putkeen 1,5 viikkoa vapaata enkä muuta, niin joka kesä sitten perjantait pidän vapaata alkaen kun työt helpottaa....
Tiedän, että mun ongelma vähäinen verraten esim. astmaan. Serkullani nivelpsori, joten mulla vaan ulkoinen....
Ap
Hei ap! Ystäväni on ollut kohta puoli vuotta vehnättömällä ruokavaliolla ja psorioireet ovat lieventyneet merkittävästi.
Joo, tiedän että psoreja on monenlaisia niinkuin poppakonstejakin... mutta ajattelin vaan vinkata.
Mukavaa ja aurinkoista kesää!
Itselläni on toisessa silmässä rakennevika ja se on siksi poikkeavan näköinen. Kuulemma sen huomaa tosin vain läheltä katsoessa. Välillä unohdan koko asian, välillä se taas lyttää itsetunnon ihan nolliin. Lisäksi minulla on vedestä aktivoituva nokkosrokko, eli uimassa ei julkisesti tule käytyä, sillä iho on täynnä punaisia laikkuja. Eipä ole kovin viehättävä olo suihkunkaan jälkeen. :)
Ei sairaus, mutta muuta ulkonäköön liittyyvää. Rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä ihmisten kanssa. Ja lisäksi tietenkin työttömyys, rajoittaa todella paljon parisuhteen etsintää.
Mulla atooppinen ihottuma ja nuo fiilikset tuntuvat tutuilta. Onneksi ei ole kasvoissa, mutta muualla kropassa kyllä, ja se myös tulee ja menee miten tykkää. En oikein viitsisi kulkea pitkähihaisissa ja pitkissä housuissa koko kesää, mutta usein tulee kuitenkin laitettua mahdollisimman peittävää päälle, jos iho pahana. Ja kuumuus sekä hikoilu pahentavat vaivaa. Varsinkin näin naisena on kurjaa, kun edellytyksenä on että iho olisi virheetön, ja mulla se ei muuta olekaan kuin yhtä virhettä. On myös kynsimuutoksia, minkä takia yritän aina peitellä käsiäni. Tosin mulla tämä vaiva ei ehkä ole aivan yhtä näkyvä, mutta tuntuu silti tutulta. Ja ihmiset keskimäärin eivät ymmärrä, vaan luulevat kai että minulla on jokin tarttuva sairaus / olen epähygieeninen enkä hoida itseäni, vaikka aina se ei edes auta vaikka kuinka hoitaa. Mutta olen myös koittanut ajatella samoin, että onneksi kroppa kuitenkin toimii ja liikkuu.
Mulla on syntymämerkki, iso tuliluomi toisessa jalassa. Kuljen silti kesällä shortseissa ja hameessa, mutta varsinkin uimarannoilla tuijotetaan. Onneks se näkyy lämpimässä himmeämpänä, mut jos alkaa paleltaa se on aika tummanpunainen ja muuten olen hyvin vaaleaihoinen.
Sain elää lapsuuden maalla, missä kukaan ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota (olivat ilmeisesti saaneet vanhemmiltani selityksen jo ollessani ihan pieni). Ekan kerran ehkä jossain yläasteella joku kysyi minulta, että mikä toi on. Onneks mua ei koskaan kiusattu sen takia eikä se itseänikään harmittanut niin kovasti, koska samassa koulussa oli poika, jolla oli tuliluomi kasvoissa. Mutta edelleen minusta on aivan käsittämätöntä kun nykyään jopa lääkärit kysyy hämmästyneenä, että onko toi palovamma?
Vierailija kirjoitti:
Itsellä paha akne :(
Minullakin oli nuorempana, noin 14-19 -vuotiaana. Välillä iho oli parempi, välillä taas huonompi. Lukioikäisenä tein kaikkeni, ja silti iho meni kirjoitusten jälkeen kamalaan kuntoon.
Nyt olen 36-vuotias, ja ilmeisesti akne on mennyttä elämää. Kuitenkin ihoni on toisinaan ärtynyt - ilmeisesti minulla on couperosa/rosacea. Arpiakin on. Luulen, että pahat tulehdukset sekä jotkut hoidot (esim. Roaccutan) vahingoittivat ihoani pysyvästi.
Ärsyttää, kun monet luulevat aknen johtuvan peseytymättömyydestä, huonosta ruokavaliosta tms. eivätkä pidä sitä sairautena.
Olen lapsesta asti ontunut. Jalkani on leikattu usein, mutta kävelen sillä välistä ihan moitteetta.
Mutta kun keksin, että minua tuijotetaan, rupean jotenkin kävelyä jännittämään ja onnun vielä pahemmin kuin normaalisti.
Nyt on sitten omat lapsetkin kiusaantuneet kyselijöistä, jotka tulevat ihan suoraan kysymään syytä ontumiselle..en jaksa jokaiselle selittää, joten kuittaan sen nykyään jo sillä, että sehän on puujalka..vähän liian lyhyt vain. Kyselijät menevät usein tästä hämilleen ja mukulani nauravat..
Itse en paljon ajatuksia tuohon uhraa, mutta lasten takia se on kiusallista.
Skolioosi. Vyötärö epäsymmetrinen. On jo teinistä lähtien masentanut se, ettei vyötärö ole kaunis.
Joo, no en tuolla alkoholilla tarkoitakaan mitään viinaputkia :) Mutta ei täysin absolutisti haluaisi olla. Tiedän kyllä erittäin hyvin, että se vähäinenki ois hyvä jättää... Enemmän se kuitenkin puhkeaa ulkoinen....
Ap[/quote]
Hei ap! Ystäväni on ollut kohta puoli vuotta vehnättömällä ruokavaliolla ja psorioireet ovat lieventyneet merkittävästi.
Joo, tiedän että psoreja on monenlaisia niinkuin poppakonstejakin... mutta ajattelin vaan vinkata.
Mukavaa ja aurinkoista kesää![/quote]
Kiitos vinkistä. Olen itse ollut vehnättömällä vuodesta 2008, joten olen samaa mieltä. Nyt pari kuukautta ollut tosi kiire töissä ja sortunut pari kertaa pitsaan ja muutenkin eineksiin. Näkyy heti ihossa.
Vuonna 2008 oli iho todella huonossa kunnossa ja kävin valohoidoissa Meilahden sairaalassa (ihosairaala siellä) ja laittoivat väärin asetukset. Paloin tosi pahasti. Silloin eksyin karppaussivustolle ja päätin kokeilla. meni kaksi viikkoa ku iho parantui. Sillä tiellä edelleen, mutta tosiaan, nyt lipsunut ruokavaliossa. Täytyy palata rasvaan ja unohtaa taas einekset.
Mutta kiitos ymmärtäväisyydestä ja toivon ystävälläsi ihon parenemista. Mulla auttoi ja auttaa kun taas palaan ruotuun. Nyt vaan kaikki yhdistyneet: työstressi---> kiire---> stressaa---> eineksiä---> muutama bisse tai viini viikonloppuna---> iho räjähti....
Fatalji AP
Vierailija kirjoitti:
Mulla atooppinen ihottuma ja nuo fiilikset tuntuvat tutuilta. Onneksi ei ole kasvoissa, mutta muualla kropassa kyllä, ja se myös tulee ja menee miten tykkää. En oikein viitsisi kulkea pitkähihaisissa ja pitkissä housuissa koko kesää, mutta usein tulee kuitenkin laitettua mahdollisimman peittävää päälle, jos iho pahana. Ja kuumuus sekä hikoilu pahentavat vaivaa. Varsinkin näin naisena on kurjaa, kun edellytyksenä on että iho olisi virheetön, ja mulla se ei muuta olekaan kuin yhtä virhettä. On myös kynsimuutoksia, minkä takia yritän aina peitellä käsiäni. Tosin mulla tämä vaiva ei ehkä ole aivan yhtä näkyvä, mutta tuntuu silti tutulta. Ja ihmiset keskimäärin eivät ymmärrä, vaan luulevat kai että minulla on jokin tarttuva sairaus / olen epähygieeninen enkä hoida itseäni, vaikka aina se ei edes auta vaikka kuinka hoitaa. Mutta olen myös koittanut ajatella samoin, että onneksi kroppa kuitenkin toimii ja liikkuu.
Mitä kirjoitit kolahtaa ja rajusti.... Valitettavasti. Oletko ajatellut, että sullakin voisi olla psori? Koska atooppinen ihottuma ei mene kynsiin, psori menee.... Itsellä myös kynsimuutokset käsissä ja jaloissa. Silloin parikymppisenä mulle lääkärit olivat väittäneet jo vuosia, että atooppinen iho. Vasta TYKSissä ku olin jotain 23-24 otettiin jalasta koepala ja psoriahan se oli..... Mietin tosiaan sitä, että kun sulla kynsimuutoksia....... Psori menee kynsiin.
Joo tarttuvaksi moni luulee ja mun urheilulaji on uinti. Eipä paljoa uimaan mene, kun tilanne päällä.
AP
Jos alkoholi on syynä, niin tietäisin, miten toimia.
Syöpähoitona saamani kortisoni sai aikaan possunaaman, niskakyttyrän ja törkeän läskimahan. Lisänä vielä solumyrkyn viemät hiukset, niin tulin useita kertoja tuijotetuksi. Vain pari kertaa alkeelliset nuoret herjasivat minua, mutta eihän kukaan voi mitään huonolle kotikasvatukselleen ja yksinkertaisuudelleen.