Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

En halua palata yhteen ja olemme edelleen hyvissä väleissä vaikka eron aikana riideltiin paljon. Tiedän että kaikki on nyt ihan hyvin ja voin itsekin olla onnellisempi. Itku tuli silti kun sain tietää että hän tapailee/seurustelee.

Mies jäi taloomme ja minä muutin lasten kanssa pois. Olimme sopineet että haen sunnuntaina muutamia tavaroita hänen luotaan. Soitin aamulla, että voinko tulla jo nyt hakemaan tavarat, vaikka olimme sopineet että käyn myöhemmin, mutta olin sattumalta aiemmin liikkeellä lähettyvillä. Mies sanoi että ok, kuulin äänestä että heräsi puheluun.

Eteisessä oli pienet tennarit ja naulakossa naisten nahkatakki. Laittoi makuuhuoneen oven kiinni kun tulin eteiseen. Meinasin olla kuin en huomaisikaan ja olisi pitänytkin pitää suu kiinni! Kysyin kuitenkin ja olikin ihan tuttu, työkaverinsa tytär! Tuntuu niin pahalta ja kamala syyllisyys, kun en saisi välittää ja asia ei minulle kuulu. Tuntuu kuin olisin hävinnyt, aivan kuin pitäisi kilpailla. Tiedän että hän on mukava ja haluan toki että mies on onnellinen, mutta olisi helpompi tottua tähän ajatukseen, jos en kokisi tätä epävarmuutta ja vertailua. Tiedän että on typerää tuntea häpeää, mutta en saa sitä tunnetta katoamaan.

En edes tiedä tapailevatko vai onko ollut vain jokin yhden illan juttu. Mies ei ole puhunut tai edes rivien välistä en ole lukenut että olisi ollut mitään. En halua puhua tästä ystävilleni enkä tiedä miten saan käsiteltyä näitä tunteita. Pitäisikö olla niin kuin koko asiaa ei olisi tapahtunut kun seuraavan kerran näemme? Vai kysyä ohimennen jotain, niin kuin kysyisin keneltä tahansa muulta ystävältä jonka tietäisin tapailevan? En osaa olla tämän asian kanssa.

  • ylös 28
  • alas 2

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Miksi märiset jos et halua palata yhteen? Ei hänellä ole mitään velvollisuutta odotella tai tehdä mitään muutakaan vain siksi, että sinulle tulee paha mieli. Kuka tahansa saa aloittaa seurustelun vaikka tunnin eron jälkeen jos hän niin haluaa...

T: Mies 28

  • ylös 7
  • alas 30
Vierailija

Jos lohduttaa niin yhtälailla eksääsi vituttaa sitten, kun sinä löydät uuden ;-). On todennäköisesti nyt ottanut laastarin itselleen. Ei kannata liikaa välittää.

  • ylös 34
  • alas 5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Life

Jotenkin särähti korvaan, että oli tuttu ja työkaverin tytär? Siis oliko teidän perhetuttu ja minkä ikäinen? Ja minkä ikäinen ex-miehesi on?

Vierailija

Mies. On. Ex. Siinä se tärkein. Hänen tekemisensä ei kuulu enää sinulle. Jankutat sitä niin kauan aikaa itsellesi, että menee perille. Varmaan sattuu, mutta sellaista se elämä on. Älä tuhlaa aikaa ja ennen kaikkea energiaa sellaisten asioiden pähkäilyyn, mitkä eivät enää sinulle kuulu.

  • ylös 10
  • alas 2
Vierailija

En märise siksi että haluaisin miehen takaisin, siksi en osaakaan ymmärtää omia tunteita. Ei saisi tuntua pahalta, päin vastoin, yritän olla iloinen hänen puolestaan. En missään nimessä toivo, että olisi loppuelämänsä yksin. Toivon että löytää sellaisen kumppanin, joka tulee toimeen meidän lasten kanssa.

Ja silti, näistä järkisyistä huolimatta jokin typerä ja lapsellinen tunne nousee pintaan. Olisiko helpompaa jos itsellä olisi uusi suhde, olisiko helpompaa jos olisin itsekin nuorempi tai sirompi tai sitä ja tätä. Miten nämä ajatukset saa pois?

Voi olla, etteivät ole mitenkään suhteessa, ehkä olivat vain päätyneet yöksi yhteen. Oli ollut baarissa edellisen illan. Ihmettelen, ettei mies ole sanonut aiemmin mitään jos on tapaillut pidempään. Tai en tiedä, eipä olla ennen erottu, että mikä on hänen tapaistaan tässä tilanteessa.

Mies on 36, tämä työkaverin tytär kai 25 ehkä, en tiedä ihan tarkkaa ikää.

-AP

  • ylös 10
  • alas 1
Vierailija

Kuinka vanhat teidän lapset on? Miksi erositte? Minunkin miehellä on uusi mutta sillä erolla että haluaisin perheen taas kokoon mutta en tiedä onnistuuko.

Vierailija

Mä hajoaisin tuommoisesta ihan palasiksi, jos olis ikäiseni mies ja näin. Onneksi mun 65v. mieheni tuskin saisi enää ketään minua 43v. makeampaa erottuamme. Jos ottaisi minua nuoremman niin lähinnä naurattaisi.

Vierailija

Sun ajatukset on varmaan aika normaaleja. Jos on pitkään ollut toisen kanssa yhdessä ja on ollut yhteinen elämä; lapset, lainat jne.. niin varmasti aluksi tuntuu oudolta nähdä ex uuden/ uusien kumppaneiden kanssa. Mutta se tunne menee varmasti myös ohi, kun aikaa kuluu.

Itse en kyselisi exältä asiasta sen enempää. Luottaisin siihen että kertoo asioista sitten kun minun on ehkä tarpeellista jotain tietää (esim. että uusi kumppani tapaa meidän yhteiset lapset tms).

Vierailija

En ole huolissani lapsista tässä, tiedän ettei mies tuo ketään heti kuvioihin lasten kanssa. Ja sitten jos tai kun tuo, niin se on ihan ok tietysti, kunhan uusi on sitten hyvällä asenteella lapsia kohtaan. Ei taida olla nyt ajankohtaista.

Niin, en taida puhua mitään jos ei ota itse puheeksi. En tiedä tuntuuko se sitten oudolta, olla puhumatta kun iso asia kuitenkin ja puhutaan muutenkin paljon kaikesta, erosta ja lasten asioista yms. Ystäviä olemme edelleen, eron syitä en nyt jaksa enempää lähteä avaamaan.

Mieheni työkaveri on siis paljon miestäni vanhempi ja jonkin verran ovat tekemisissä myös vapaa-ajallaan. Tytär asuu toisella paikkakunnalla, mutta ollaan nähty silloin tällöin ohimennen tapahtumissa yms. Ja onhan tämä aika pieni paikkakunta, kyllä täällä työkaverin perheet tunnetaan. En kovin hyvin tunne tätä tytärtä, mutta tervehdimme kyllä aina jos jossain on nähty. Mies on saattanut kuulumisia vaihtaa hänen kanssaan jos on tullut vastaan.

-AP

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pakko olla ikäerotrolli taas. Työkaverin tytär? :DDD

Työkaverin lapsihan voi olla vaikka vanhempi kuin sinä. Itselläni on työkavereita jotka ovat vanhempia kuin omat vanhempani ja heillä on minua vanhempia lapsia. ikäero ei tainnut olla oleellinen asia tässä vai miksi takerruit siihen? Aikuisia ihmisiä, ei 10 vuotta ole mikään harvinainen ikäero. Varsinkaan jos eivät ole edes suhteessa vaan pelkkästään ollut yötä sen miehen luona.

Vierailija

Ihan normaaleita tunteita nuo ovat. Vaikka ero teillä onkin selvä ja olet sen päässäsi käsitellyt niin tunteet tulevat aina jälkijunassa. Kyse on vain siitä kuinka järkevästi osaat tunteitasi hallita. Teillä on kuitenkin pitkä yhteinen elämä takana ja tunteikas ero ja sitten joku tuntematon sotkeutuukin kaiken keskelle. Se on ihan ok että et asiasta pidä ja se ahdistaa. Se että miten tämän tunteen käsittelet, niin suosittelen järkevää tapaa olla kysymättä tai puhumatta mitään asiasta exän kanssa koska eron jälkeen asia ei sinulle kuulu, vaikka se sinusta pahalta tuntuukin.

Vierailija

No on tainnut tapahtua muutaki kuin kuulumisten vaihtamista. Miten kauan erosta on aikaa? Oliko heti tämän kaverin tyttären kanssa siis yötä? 25 vuotias saattaa hakea 10 vuotta vanhemmasta miehestä vain seuraa, eivät välttämättä seurustele jos miehesi ei ole edes puhunut MITÄÄN mistä olisit voinut arvata jotain. Miksi laittoi huoneen oven kiinni?

Vierailija

Olen 25-vuotias ja en jotenkin osaisi ajatella itseäni ainakaan vakavassa mielessä kymmenen vuotta vanhemman miehen kanssa. Ajatus ylipäätänsä lapsistakin ahdistaa ja koulut on kesken jne. 

Vierailija

Itsekin voisin käydä panemassa isäni työkaveria, kunhan isäni ei saisi tietää asiasta. Olen 23 ja se työkaveri kai jotain reilu 30. Sen ex-vaimo tuskin suhtautuisi asiaan noin rauhallisesti!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen 25-vuotias ja en jotenkin osaisi ajatella itseäni ainakaan vakavassa mielessä kymmenen vuotta vanhemman miehen kanssa. Ajatus ylipäätänsä lapsistakin ahdistaa ja koulut on kesken jne. 

Ok. Mulla ahdisti 25-vuotiaana saman ikäiset miehet. 6-10 vuotta on ihan hyvä ikäero mun mielestä. Riippuu aika paljon myös ihmisestä, että millainen on 36-vuotiaana, jotku on ihan sammaloituneita jo, toiset just parhaassa vedossa.

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla