Kiintymysvanhemmat, miten toimitte isomman kanssa kun uusi vauva syntyy?

Mikä on kiintymysvanhempi? Eikö kiintymys ole vanhemmalta ihan suotavaa joka tapauksessa? :D

Meillä toinen lapsi hankittiin vasta ekan ollessa 5-vuotias. Ei sen ikäistä enää kiinnostanut nysvätä äidistä kiinni koko aikaa. Ja muutenkin oli vahva isä-vaihe, joten sattui senkin puolesta hyvin, että halusin mieluummin viettää aikaa enemmän isänsä kanssa. Ja olimme kamalia ihmisiä ja pidimme lapsen päiväkodissa: Melkein eskari-ikäistä ei paljoa napannut jäädä äidin ja vauvan kanssa kotiin ja eroon kavereistaan.

Kaiken maailman hömppäpesiä. Normaali terve äiti muodostaa kiintymyssuhteen lapsen kanssa ihan normaalielämän puitteissa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on kiintymysvanhempi? Eikö kiintymys ole vanhemmalta ihan suotavaa joka tapauksessa? :D

Tossahan se aloituksessa luki, että ollaan vaan pesässä vauva sylissä koko ajan. Kaikki vauvan ehdoilla.

Mikä kiintymysvanhempi??

Kyllä mä olen kiintynyt lapseeni vaikka hän joutui menemään tarhaan alle vuoden ikäisenä, nukutin alust asti muualla kuin vanhempien sängyssä ja nyt mua katselee tuosta ihanainen kakkosluokkalainen johon olen enemmän kuin kiintynyt..

Mikä tää blondi nyt olikaan, joka on esiintynyt viidakon tähtösissäkin. Hänhän on kiintymysvanhempi ja hänhän on ilmoittanut, että toista lasta ei tule, koska hän ei sen jälkeen pystyisi antamaan esikoiselle kaikkea, mitä tämä tarvitsee. Onko tämä yleistä kiintymysvanhemmilla? Tai sitten iso ikäero??

En nyt tiedä olenko kiintymysvanhempi, mutta meillä kolmivuotias touhuaa jo itsekseen kaikenlaista. Ulkoillaan paljon ja vauva on vaunuissa tai repussa. Mielestäni kummaltakaan ei puutu mitään, molemmat saavat tarpeeksi huomiota. Toki vauvan kanssa ei pysty nysväilemään missään pesässä koko päivää kuten esikoisen kanssa, mutta ei kai se ole tarvekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on kiintymysvanhempi? Eikö kiintymys ole vanhemmalta ihan suotavaa joka tapauksessa? :D

Tossahan se aloituksessa luki, että ollaan vaan pesässä vauva sylissä koko ajan. Kaikki vauvan ehdoilla.

Nykyajan huuhaata.

Vierailija kirjoitti:

Mikä kiintymysvanhempi??
Kyllä mä olen kiintynyt lapseeni vaikka hän joutui menemään tarhaan alle vuoden ikäisenä, nukutin alust asti muualla kuin vanhempien sängyssä ja nyt mua katselee tuosta ihanainen kakkosluokkalainen johon olen enemmän kuin kiintynyt..

Heillähän on omat fb sivutkin ja paljon materiaalia netissä.

Vierailija kirjoitti:

En nyt tiedä olenko kiintymysvanhempi, mutta meillä kolmivuotias touhuaa jo itsekseen kaikenlaista. Ulkoillaan paljon ja vauva on vaunuissa tai repussa. Mielestäni kummaltakaan ei puutu mitään, molemmat saavat tarpeeksi huomiota. Toki vauvan kanssa ei pysty nysväilemään missään pesässä koko päivää kuten esikoisen kanssa, mutta ei kai se ole tarvekaan.

Hei, mielenkiintoista. Nysväsitkö oikeasti pesässä esikoisen kanssa koko ajan? Mitä muuta tähän kuuluu? Kävittekö harrastuksissa jne? Olisi kiva kuulla tästä lisää, kun en livenä tunne ketään kiintymysvanhempaa.

Ja miten koet, että nyt ei ole tarvettakaan nysvätä pesässä koko ajan, miten ajattelet näin, että toinen ei saa samaa, mitä eka sai?

Tunnen yhden ja esikoinen oli oikea herran terttu. Söi gluteenitonta ruokaakin ja ei saanut mitään makeaa. Äiti hössäsi oikein viimeisen päälle tätä uniikkia lumihiutaletta. No toinen syntyi ja hiukan nauratti, kun eräässä tapahtumassa äiti kiinnytteli vauvaa ja ei huomannut esikoista ollenkaan ja siellä se esikoinen veti kermakakkua elämänsä onnessaan, kun äiti ei enää jaksanut kiinnystellä esikoista ja vahtia jokaista suupalaa ja tekemistä. Esikoiselle taisi olla onni ja mahdollisuus normaaliin lapsuuteen, kun uusi vauva tuli taloon

Pienen vauvan ehdoilla meneminen voi olla vaikka sitä että vauva on "koko ajan " kantoliinassa lähellä äitiä, syö kun haluaa syödä siinä repussa ollessaan, seurustelee ja tarkkailee minkä jaksaa. Tämä mahdollistaa myös esikoisen huomioimisen ja hänen ehdoilla menemisen.

Ei kai se sen kummempaa vaadi.