Pelkäättekö liikkua yksin metsässä?

Minä taas en pelkää yhtään syrjäisessä korvessa, mutta kaupunkimetsiä välttelen pimeällä.

En pelkää, metsä on rauhoittava paikka.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin mökillä Kainuussa viime kesänä. Asun Helsingissä ja ajattelin, että mikäs tässä, vähän sama kuin Nuuksiossa. Kävin parina päivänä pieniä metsäteitä pitkin lenkillä ja jotenkin siellä hirvitti. Ei ollut ketään eikä mitään minne kipittää pakoon, jos jotakin olisi käynyt. Naapurin mies kertoikin, että karhu oli viikkoa aikaisemmin tappanut kauriin ja ahdistellut jotain marjapoimijaa ihan siinä lähistöllä. Pysyin mökin pihassa loppuviikon.

Pohjoisessa ja ilmeisesti Kainuussa myös on sellaisia marjakarhuja, jotka liikuskelevat parhailla marjamailla ....;)

Sen verran minäkin karhua kunnioitan, että en ihan seuraavana päivänä lähtenyt marjaan sille puolelle tietä, johon karhun oli nähty menevän yöllä vaan vasta pari päivää myöhemmin. Ja väittäisin, että karhu osaa kyllä ilmaista itsensä ihmiselle vaikka pahalla hajulla tai ääntelyllä, jos haluaa pelotella pois omilta apajiltaan.

Miksi pelkäisin? Menen metsään rauhoittumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oltiin mökillä Kainuussa viime kesänä. Asun Helsingissä ja ajattelin, että mikäs tässä, vähän sama kuin Nuuksiossa. Kävin parina päivänä pieniä metsäteitä pitkin lenkillä ja jotenkin siellä hirvitti. Ei ollut ketään eikä mitään minne kipittää pakoon, jos jotakin olisi käynyt. Naapurin mies kertoikin, että karhu oli viikkoa aikaisemmin tappanut kauriin ja ahdistellut jotain marjapoimijaa ihan siinä lähistöllä. Pysyin mökin pihassa loppuviikon.

Pohjoisessa ja ilmeisesti Kainuussa myös on sellaisia marjakarhuja, jotka liikuskelevat parhailla marjamailla ....;)

Sen verran minäkin karhua kunnioitan, että en ihan seuraavana päivänä lähtenyt marjaan sille puolelle tietä, johon karhun oli nähty menevän yöllä vaan vasta pari päivää myöhemmin. Ja väittäisin, että karhu osaa kyllä ilmaista itsensä ihmiselle vaikka pahalla hajulla tai ääntelyllä, jos haluaa pelotella pois omilta apajiltaan.

Juuri näitä mielikuvituskarhuja on liikkeellä varsinkin marja-aikaan. Ja yleensä nimenomaan siellä missä on tunnetusti parhaat hillasuot on aina "joku" nähnyt karhun tai ainakin karhun jätökset. Tätä "kauhutarinaa"  paikalliset sitten kertoo kaikille mökkiläisille ihan joka vuosi. Pahimmat kiertää talosta taloon kuin jerusalemin suutari tätä huhua levittämässä ja siunailemassa kuinka se karhu taas sattui näyttäytymään..

Jännästi sieltä suolta ne hillat häviää joka vuosi eikä se kamala karhu ole tähän päivään mennessä syönyt yhtään niiden poimijaa.

Vierailija kirjoitti:

Pelkään juopottelevia metsästysseurueita eniten :/

Mikä niissä pelottaa, ellei ole hirvi tai somali?

En pelkää. Meinaan tänäkin kesänä laittaa teltan metsään ja asustella siellä suuren osan kesää. Ei ole parempaa nukkumapaikkaa kuumana kesäpäivänä kuin Suomen luonto. Eväät jätän eri leiriin just in case. Täällä kun sattuu asumaan jonkin verran karhuja ja ne on aika kiinnostuneita ruuasta, niin parempi pitää ruoka muualla kuin missä itse olen.

Pelkään ja inhoan sydämeni pohjasta ainoastaan hirvikärpäsiä. Jos niitä ei olisi olemassa, liikkuisin metsissä paljon nykyistä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

En pelkää. Meinaan tänäkin kesänä laittaa teltan metsään ja asustella siellä suuren osan kesää. Ei ole parempaa nukkumapaikkaa kuumana kesäpäivänä kuin Suomen luonto. Eväät jätän eri leiriin just in case. Täällä kun sattuu asumaan jonkin verran karhuja ja ne on aika kiinnostuneita ruuasta, niin parempi pitää ruoka muualla kuin missä itse olen.

Vau! Vietätkö päivät metsässä myös vai kuljetko tukikohdasta töihin? Oletko yksin teltassasi? Mitä puuhaat metsässä vapaa-ajallasi?

Aikuisiällä olen varmaan liikkunut enemmän yksin metsässä, kuin seurassa ihmisten ilmoilla kaupungissa. Alkaa oikeasti tuntumaan siltä, että on erakoitumassa ja ainoa turva on olla yksin metsässä, niin päivällä tai pimeänaikana.

Uskoisin että pelkäisin. Mulla on todella hyvä mielikuvitus.

Mutta eipä tarvitse tuollaista miettiä, kun on aina koirat seurana. Niiden kanssa ei pelota yksin metsässä, korpimökissä eikä teltassa. Edes pilkkopimeässä. No ehkä joskus lievästi pelottaa, mutta ei mitään pakokauhua tule.

Kaupunkimetsässä kyllä pelottaa enemmän kuin umpikorvessa. Homo homini lupus.

Jossain korvessa ehkä vähän vois. Mutta enemmän olisin ihmeissäni, että mitä teen metsässä ja vielä keskellä korpea. Yöpyä en ikinä uskaltaisi missään ulkosalla yksinäni, enkä edes haluaisi, olen niin mukavuudenhaluinen kuitenkin.

Metsät on kyllä kammottavia mutta silti uskallan liikkua metsissä.

Maailmassa on vain yksi vaarallinen eläin jota ei halua kohdata metsässä ja se on mies.

En pelkää. Tärkein voimavarani on kun saan kuljeskella yksin luonnossa. Kesäpäivä metsässä linnunlaulua kuunnellen, männyissä suhiseva tuuli, upottavan pehmeät sammalmättäät. Olisipa jo kesä. Mä pelkään ihmisjoukoissa, siellä voi aina olla joku hullu. Metsässä olen kohdannut sudenkin. Pelkäsin ainoastaan että koiralleni tulee sen kanssa tappelu, mutta onneksi saimme kierrettyä toisemme kaukaa kun näin sen jo etäältä.