Olen tyytymätön alakoululaisen kirjoihin

Meilläpä on todella huonot suomenkieliset oppikirjat käännetty aivan järkyttävän huonoksi englanniksi. Jeejee.

t. Lapsi englanninkielisessä opetuksessa

Vierailija kirjoitti:

Meilläpä on todella huonot suomenkieliset oppikirjat käännetty aivan järkyttävän huonoksi englanniksi. Jeejee.

t. Lapsi englanninkielisessä opetuksessa

Se on varmaan vielä kankeampaa luettavaa.

Törkeää, että peruskouluihin ei ole varaa ostaa kunnon kirjoja enää.

Kannattaisi joskus vähän lukea niitä kirjoja, niin näkisitte. Sitten kuitenkin vaaditte saamaan hyviä numeroita vaikka kirjat on sekavaa mössöä.

Ei, olen huomannut esim 4 luokan ympäristöopin kirjassa ja äidinkielen kirjoissa 2. luokkalaisellakin jo, että kysymykseen ei osaa vastata, jos ei ole oikeasti ymmärtänyt, mistä tekstissä puhuttiin. Kysymykset eivät ole enää tyyliä: "punatulkulla on punainen rinta" ja kysymys: "Minkä värinen rinta on punatulkulla?" vaan enemmänkin, "miksi punatulkulla on punainen rinta?" Edellisessä kappaleessa on todnäk puhuttu eläinten suoja- ja huomioväreistä ja niiden merkityksestä.  Eli asioita ei enää noille lapsille anneta valmiina niin kuin meille aikoinaan. Mutta tuosta kirjojen kunnosta olen samaa mieltä, 4 luokkalaisen enkunkirjasta puuttuu paloja keskeltä sivua, pikkusen on vaikea lukea niitä kappaleita, kun niitä ei ole.  

Kyllä sen verran vielä löytää tietoa, jos edellisessä kappaleessa on siitä puhuttu. Mutta on myös monia kysymyksiä, joihin pitää netistä etsiä vastaus, koska kirjassa ei siitä edes ole puhuttu. Ja joskus on epäselvää, mitä vastausta siihen tehtävään edes odotetaan tuon ikäiseltä. Kyllähän netissä on paljonkin niistä asioista kerrottu, mutta miten valitset ikätasoon sopivan tiedon.

Kuule, ole onnellinen. Yläasteella kirjoja ei saa välttämättä lainkaan, ja työkirjoja ei saa omaksi, joten niistäkin pitää tehtävät - esim. kielissä ristikot - kopioida vihkoon!

Joo, on se onnetonta, miten vähän oppimateriaaleja nykyään arvostetaan. Jotain perkeleen tabletteja hommataan innolla joka kunnassa oppilaille, mutta mitä niilläkään tekee, jos ei ole määrärahoja ostaa niille ohjelmia/oppimateriaaleja? Vai onko NIIHIN salaperäisesti yhtäkkiä sitten fyffeä, vaikka kirjoihin ei.

Vierailija kirjoitti:

Kuule, ole onnellinen. Yläasteella kirjoja ei saa välttämättä lainkaan, ja työkirjoja ei saa omaksi, joten niistäkin pitää tehtävät - esim. kielissä ristikot - kopioida vihkoon!

Joo, on se onnetonta, miten vähän oppimateriaaleja nykyään arvostetaan. Jotain perkeleen tabletteja hommataan innolla joka kunnassa oppilaille, mutta mitä niilläkään tekee, jos ei ole määrärahoja ostaa niille ohjelmia/oppimateriaaleja? Vai onko NIIHIN salaperäisesti yhtäkkiä sitten fyffeä, vaikka kirjoihin ei.

Muuten yläkoulun kirjat on hyvin pidettyjä, kun niitä harvoin aukaistaan kotona. Tehtäväkirjoja ei tosiaan useinkaan näy vaikka parhaiten oppisi itse tekemällä. Kyllä noilla materiaaleilla saadaan opiskelu puuduttavaksi. Parasta kun olisi tietokoneet joka oppilaalla koulussa ja tehtävät tehtäisiin verkossa.

Nyt ei tarvitse enää huolehtia asiasta, kun uusi opetussuunnitelma tulee, voidaan kirjat jättää vaikka kokonaan pois käytöstä. Sama se on mistä sen opin saa, ei tarvitse olla yhden kirjan orjana! Harmi vain, että hyviä opettajia on harvassa, jotka jaksavat panostaa asioihin. Suurin osa taitaa mennä samalla kaavalla kuin aiemmin.

Olen samaa mieltä, että kirjat ovat osin huonoja, mutta on niissä paljon hyvääkin. Alakoulun kirjoissa on silti runsaasti jopa ihan väärää tietoa.  Toisekseen kirjat eivät vastaa kunnolla opetussuunnitelmaa, vaikka monelle alakoulun opettajallle oppikirja onkin lähes synonyymi opetussuunnitelmalle.

Parhaat tehtävät ovat pohtivia ja laajoja, sellaisia, mihin tietoa haetaan itse soveltaen ja käytetään omia aivoja. Ulkoa opettelu ja varsinkin se, että asiat kerrotaan ihan sellaisenaan suoraan tekstikirjassa eivät ole oikeaa oppimista. Toki sellaisia tehtäviä on kiva teettää, johon oppilaiden on helppo löytää suoraan vastaukset ja heikkona pidetty (motivoitumaton) oppilas ei kykene pohtivia tehtäviä tekemään.

Oikeaa oppimista ja opetusta ei ole vaan seurata kuinka kaikki kirjalliset tehtävät on tehty ja kuinka oppilas osaa vastata alakoulun ratkaisukirjojen mallivastausten mukaisia vastauksia. Oikeaa osaamista on se, että osaa soveltaa tietoa käytäntöön. Jopa pelkkä kokeessa suoriutuminen kokeesta on vaan yksi osa-alue. Jos arvosana tulee pelkän kokeen perusteella vähän katsoen tuntiin osallistumista (kirjallisten tehtävien tekemistä tai jopa käytöstä), rikotaan jopa lakia).

Oppikirja on työväline, apumateriaali, siinä missä kaikki muukin opetuksessa käytetty (videot, internet, keskustelut, oikean luonnon havainnointi jne.) Olen kyllä samaa mieltä, että suurin osa alakoulun kirjoista on huonoja ja kaavamaisia.

Kirjat ovat usein enemmän satukirjoja kuin tietokirjoja. Neljännellä luokalla muistaakseni oli eri elinkeinojen ja teollisuuden esittelyä. Kuvitukset ja tekstit eivät vastaa lainkaan nykypäivää, vaan asiat esitellään ihmeellisen romantisoidusti ja niin kuin ne oli isovanhempien aikaan. Ja "tietona" esitetään asioita, joista ei ole kiistatonta totuutta. Eli kirjantekijöiden puoluekanta pomppaa tekstistä räikeästi esille.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen verran vielä löytää tietoa, jos edellisessä kappaleessa on siitä puhuttu. Mutta on myös monia kysymyksiä, joihin pitää netistä etsiä vastaus, koska kirjassa ei siitä edes ole puhuttu. Ja joskus on epäselvää, mitä vastausta siihen tehtävään edes odotetaan tuon ikäiseltä. Kyllähän netissä on paljonkin niistä asioista kerrottu, mutta miten valitset ikätasoon sopivan tiedon.

5:nen jatkaa: mulla on kolme lasta ja kaikkien kohdalla olen huomannut, että kyllä se tieto sieltä kirjasta löytyy kunhan jaksaa vaan keskittyä ja etsiä. Se ei vaan ole niin valmiiksi pureskeltua kun mihin itse koulussa aikoinaan tottui, nykyään pitää osata soveltaa oppimaansa ja yhdistää sitä oppeihin muista aineista myös. Wikipediaa & Googlea ei tarvitse kuin esitelmien teossa. Ja mulla siis 7., 4. ja 2. luokkalaiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen verran vielä löytää tietoa, jos edellisessä kappaleessa on siitä puhuttu. Mutta on myös monia kysymyksiä, joihin pitää netistä etsiä vastaus, koska kirjassa ei siitä edes ole puhuttu. Ja joskus on epäselvää, mitä vastausta siihen tehtävään edes odotetaan tuon ikäiseltä. Kyllähän netissä on paljonkin niistä asioista kerrottu, mutta miten valitset ikätasoon sopivan tiedon.

5:nen jatkaa: mulla on kolme lasta ja kaikkien kohdalla olen huomannut, että kyllä se tieto sieltä kirjasta löytyy kunhan jaksaa vaan keskittyä ja etsiä. Se ei vaan ole niin valmiiksi pureskeltua kun mihin itse koulussa aikoinaan tottui, nykyään pitää osata soveltaa oppimaansa ja yhdistää sitä oppeihin muista aineista myös. Wikipediaa & Googlea ei tarvitse kuin esitelmien teossa. Ja mulla siis 7., 4. ja 2. luokkalaiset. 

Ensinnäkin Wikipediaan voi kuka vaan kirjoittaa tietona mitä keksii.

Olen etsinyt lapsen kanssa yhdessä vastauksia kysymyksiin. Lapsi muistaa että opettaja kertoi tunnilla asian x. Kirjassa tätä asiaa ei sitten olekkaan, mutta kysymykseen siitä saisi vastauksen. Siispä googleen tarkistamaan miten asia meni. En kaipaa varsinaisesti kirjaan kaikkea. Tulevaisuudessa tietoa pitää hakea ja tästähän se nyt alkaa.