Mitä mieltä?#¤#" %" !%/&(
Sapettaa!! Tuo miehen suhtautuminen... Pari päivää sitten kysyin että mitä mieltä olisi jos kävisin lääkäristä pyytämässä terolutit, kun on toi kierto niin sekaisin. Kohta vuosi ehkäsyn jättämisestä eikä tuloksia kuulu... Sano vaan äkäsesti et: itepähän tiiät...aivan sama minulle...ja itse maksat...en ole tottunut että tommosia käytetään näissä hommissa(miehellä aikaisemmista suhteista lapsia). Oli muuten niin kivaa kuunneltavaa et piti ihan itkua pidätellä..hormoonit taitaa käydä vähän ylikierroksilla=D. Mietin vaan että mitenkähän jos minussa on jotain vikaa ja ilman lapsettomuushoitoja ei vauvaa saa aikaiseksi niin kuinka käy hoitojen. Varmaan sit niin et jos ei tuu niin ei tuu. Muutenkin tämä vauva aihe on " kielletty" meidän perheessä. Mitähän tekis että saisin mieheni keskustelemaan.... Kuinka paljon te keskustelette vauva asioista vielä yritys aikana? Nämä kommentit ottaa oikeesti aivoon ja antaa semmosen kuvan et mies ei edes haluaisi lapsia. Vaikkakin hänen tahdosta jätettiin ehkäsy pois ja sai minulle aikaan kamalan vauvakuumeen. Varsinkin tuo " itse maksat" sapettaa..siis ei muuten mutta periaatteesta!!!!
Anteeks pakko oli purkautua tänne.. huh helpotti! Kiitos olemassa olostanne kanssasisaret!!!!
Kommentit (3)
Mua tökkii tosi pahasti sellainen käsitys miehillä (ei kaikilla mut ainakin suurella osalla) et lapsen saaminen (teko + odotus) on YKSIN naisten homma. käydään läpi pelko, jännitys, pettyminen, itkut ja naurut YKSIN. sit kun lapsi on maailmassa niin miehen osuus on tyyliin " isä on se hauska jätkä joka antaa lupaa kaikkeen kivaan kun äiti on kieltäny 20 kertaa" . no, ei tos aina on nyt näin mut ainakin olen ollu YKSIN ja sit vielä ukko miettii miten musta on tullu " ihan kauhee hormoonihirviö" .
Selitä sun miehelle et loukkasi sua ja uskon et jos miehesi oikeesti on kunnollinen niin ei ollu tarkotus ja ei tajunnu et sanoi pahasti. kommunikaatiolla ratkee ongelmat. ja sulla on oikeus tuntea kaikki ne tunteet mitä tunnet. niin ja anna miehellesi myös aikaa ja mahollisuus selittää ja pyytää anteeksi! sanotaan et lapsentulo koettelee parisuhdetta ja se alkaa jo siinä vaiheessa kun aletaan suunnitella ja " tehdä" lapsia. Tsemppiä teille!
my_selene ja neitinen rv 26++
my_selene:
Mua tökkii tosi pahasti sellainen käsitys miehillä (ei kaikilla mut ainakin suurella osalla) et lapsen saaminen (teko + odotus) on YKSIN naisten homma. käydään läpi pelko, jännitys, pettyminen, itkut ja naurut YKSIN. sit kun lapsi on maailmassa niin miehen osuus on tyyliin " isä on se hauska jätkä joka antaa lupaa kaikkeen kivaan kun äiti on kieltäny 20 kertaa" . no, ei tos aina on nyt näin mut ainakin olen ollu YKSIN ja sit vielä ukko miettii miten musta on tullu " ihan kauhee hormoonihirviö" .toi on just kun meillä, hoidan kolme pientä lasta YKSIN!sit mies valittaa kun olen kiukkuinen!mukamas lapsetkin olen tehnyt YKSIN!vaikka hän on siinä ollut ruikkimassa!panee kyllä, mut ei ota vastuuta!ainakin välillä siltä tuntuu!
sen vaan sanon, et kyllä miehil on helppoo!
Kurja kuulla, että miehesi on ei ottanut sinun tilannettasi vakavasti ja sinun tunteitasi kunnioittaen. Itsellänikin olisi itkussa ollut pidättelemistä. Mitä, jos juttelisit vielä miehesi kanssa ja kertoisit hänelle miten paha olo sinulle tuli ja että tarvitsisit hänen tukeaan juuri nyt, ja selittäisit sen ettei vauvoja tule kaikille naisille ihan vain luomuna ja sormia napsauttamalla.
Itse olen mieheltäni kysellyt mielipiteitä siitä, aloitanko syömään hormoneita, tekisinkö sitä tai tätä tämän vauva-asian eteen. Mies on aina sanonut, että ihan miltä susta tuntuu. Mutta ihan siihen sävyyn, että on tuntunut hyvältä. Enemmänkin olen kysynyt sen takia, etta yhteinen projekti tämä on, ja haluan, että mies on mukana asiassa ja tietoinen tilanteesta. Itse kuitenkin sen lopullisen päätöksen teen siitä, aloitanko jonkun hoidon tai kuurin. Olen kokenut myös tämän palstan hyväksi siinä suhteessa, että täällä on samassa tilantessa olevia naisia, miehet eivät kuitenkaan pysty täysin samaistumaan näihin asioihin mielestäni, ja olen säästänytkin miestäni joiltain vauvahöpötyksiltäni.
Toivottavasti saatte juteltua asiasta avoimesti. Voimia sinulle!