Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Valtavat määrät hakemuksia laitettu työpaikkoihin mutta aina tulee vastaus'kiitos kiinnostuksestanne yritystämme kohtaan mutta tällä ette tulleet valituksi.
Mitä siis teen?En jää persehomeessa oottamaan että hei nyt natsasi joskus parinvuoden päästä.Siis päätin alkaa keskittymään urheiluun ja treenaamiseen sillävälillä.

Kommentit (13)

Vierailija

Minä panostan myös itseeni. Treenaan enemmän mitä opiskeluaikoina, luen kirjoja, kehitän itseäni ja teen suunnitelmia. Työttömyys ei stressaa, koska saan sen verran enemmän rahaa mitä opiskeluaikoina, että olen aika hämmentynyt.

Jos en tule saamaan töitä niin voi voi. Ehkä kouluttaudun myöhemmin uudelleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Urheilu on ihan parasta vaihtoehtoa.Työelämä pitäisi enemmän muuttuakkin harrastusmaisemmaksi eikä vain mistä saataisiin suurimmat voitot.Ekolokinen tulevaisuus maailmassa tarvitsee sitä.Olet oikealla tiellä,jatka samaan tapaan.

Vierailija

Sama homma täällä. Vuosi sitten valmistuin eikä töistä puhettakaan, vaikka kuinka laittaa hakemuksia. Aloin itsekin taas harrastaa liikuntaa, mikä opiskelujen aikana jäi. Olen kanssa aatellut, että kai niitä töitä joskus jostain saa kun laittaa sopiviin paikkoihin hakemuksia ja jos ei niin vaikka kouluttautuu uudelleen jossain vaiheessa, vielä ehtii kun täytän vasta 20v. Tosin olishan se kiva, jos niitä töitä olisi, mutta en siitä hirveää stressiä ota niinkuin ylempänäkin sanottu, saan nykyään reippaasti enemmän rahaa, kuin opiskeluaikana eli näinkin pärjään,vaikka ei tälläkään herroiksi elellä.

Vierailija

Mä valmistuin vuosi sitten ja lähdin sitten opiskelemaan ammattikorkeaan, kun töitä ei irronnut mistään. Huomenna aloitan kesätyöt alalla josta valmistuin vuosi sitten.

Vierailija

Onhan tämä lähetä hakemuksia järjestelmä aivan järjetöntä.Kaikesta on tekemällä tehty kovin hankalaa.Raha ratkaisee kaikessa.
Mustalaisen hevonenkin oppi olemaan syömättä mutta yhtenä aamuna olikin kuollut.
Nykyjärjestelmä on samankaltainen kuvainnollisesti.

Vierailija

Kannattaa kuitenkin pitää joku tolkku siinä urheilussa ettei käy niin kuin fitness-pimuille ja menee hormonit ja elämä sekaisin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kuitenkin pitää joku tolkku siinä urheilussa ettei käy niin kuin fitness-pimuille ja menee hormonit ja elämä sekaisin.

Samaa sanoisin minäkin. 2012 työtön, kuntosalia 3x/vko, juoksua monta kertaa, 2014 juoksin puolimaratonin. Olin osa-aikatyössä ja pystyin treenaamaan. Ennen työttömyyttä 75kg, tuolloin 62kg.
Nyt 2014- olen opiskellut, aikaa ja energiaa ei ole. Paino 80kg!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kuitenkin pitää joku tolkku siinä urheilussa ettei käy niin kuin fitness-pimuille ja menee hormonit ja elämä sekaisin.

Samaa sanoisin minäkin. 2012 työtön, kuntosalia 3x/vko, juoksua monta kertaa, 2014 juoksin puolimaratonin. Olin osa-aikatyössä ja pystyin treenaamaan. Ennen työttömyyttä 75kg, tuolloin 62kg.
Nyt 2014- olen opiskellut, aikaa ja energiaa ei ole. Paino 80kg!


Olitko fitness-pimu?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kuitenkin pitää joku tolkku siinä urheilussa ettei käy niin kuin fitness-pimuille ja menee hormonit ja elämä sekaisin.

Samaa sanoisin minäkin. 2012 työtön, kuntosalia 3x/vko, juoksua monta kertaa, 2014 juoksin puolimaratonin. Olin osa-aikatyössä ja pystyin treenaamaan. Ennen työttömyyttä 75kg, tuolloin 62kg.
Nyt 2014- olen opiskellut, aikaa ja energiaa ei ole. Paino 80kg!


Olitko fitness-pimu?

No en virallisesti, mutta melkein.

Vierailija

Urheilu ja eläminen arjessa on yhteensovitettavissa jos saa vain oikean rytmin aikaiseksi.Mutta jos ei ole muuta niin urheilu on ihan parasta miten ihminen voi aikansa käyttää.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla