kokemuksia aikaisesta uhmasta? meillä alkoi ekat uhmakohtaukset 1v5kk
On hurjaa kun pieni iskee jalkaa, paiskoo tavaroita ja raivoaa tahtoaan. Onneksi olen hyvä hermoinen. Tosin muut ihmiset katsovat välillä pitkään kun luulevat kyseessä olevan vielä nuoremman. Tyttö kun on pieni kooltaan ja lähes kalju. Puhekin meillä on tullut tosi aikaisin. Onko näillä jotain yhteyttä?
Kommentit (7)
ja nyt ollaan seuraavassa (2,7 v.). Uhmaltahan tuo ihan selvästi teillä kuulostaa! Paljon voimia! Samassa veneessä ollaan!
Sain paljon vastauksia ja yhdessä äiti muistutti minua siitä, että itseasiassa lapsella on kaksi uhmaa. Ja juuri tuo 1,5v on se ns. ensimmäinen uhma. Muistinkin sen sitten itsekkin ja helpotti kummasti jaksamista, vaikka hermojahan se kyllä edelleen paljolti vaatii. Se on vaan jotenkin lohdullisempaa kun tietää et kuuluu kasvuun eikä välttämättä määrittele tulevaa luonnetta :)
Olet onnekas kun olet hyvähermoinen, itsestäni en voi sanoa samaa ja siinä vasta kehityksen paikkaa joka päivälle.
Voimia!
poitsu meinaan reilun viikon päästä 1,5v...
Meillä uhma (tai pikemminkin oma tahto vielä siinä vaiheessa) alkoi ennen 1 vuoden ikää. Mutta meillä on ollut niin päin, että kun puhetta on tullut lisää, raivoaminen on helpottanut. Enää tyttö ei kovin usein esim. hakkaa päätään lattiaan tai pure/lyö äitiä. Tavaroita ei juuri ole heitelty, mutta kylläkin hakattu. Ja ihan uhmalla tyttö menee räpelöimään tavaroita, jotka tietää aikuisten tavaroiksi.
tyttö on juuri saman ikäinen ja kehitys kuulostaa menneen samaan tahtiin sinun lapsesi kanssa. Itsekin olin aluksi ihmeissään, että mitäs nämä kohtaukset ovat, kunnes tajusin, että uhmaahan ne. Ei esikoisella tuossa vaiheessa ollut moisesta tietoakaan. Muutenkin esikoinen on ollut luonteeltaan paljon tasaisempi ihan vauvasta asti. Eli täällä on samanlainen tilanne kuin teiläkin :)
Taitaa tulla äitiinsä osittain. Olihan se aika uskomatonta huomata uhman alku noin aikaisin. Jotenkin kuvittelin sen astuvan kuvaan 2v tietämillä. Miten teillä kohtaus saadaan vihellettyä poikki. meillä rauhoitetaan tilanne syliin ottamalla ja vaihtamalla huonetta tai sitten ei reakoida laisinkaan. Jompi kumpi aina yleensä toimii. olen kuullut että lasta pitäisi tukea uhmassaan.
ja oli kokonaan ohi ennen 2-vuotispäiviä. Keskimmäisellä alkoi uhma kun oli noin 1v9kk ja nyt poika 2v6kk ja uhma on väistynyt, kiukuttelee toki joskus mutta ne päättömät raivarit on poissa. Katsotaan miten meidän huom. Amanda-vauva sitten aikanaan...
Esikoinen oli tosi temperamenttinen ja vaativa vauva, itki kovasti ja oli tyytymätön. Sitten oli aivan ihanan helppo ja aurinkoinen pieni (2v-4v) kunnes nelivuotiaana tuli inhottava uhma. Kesti muutaman kuukauden pahin vaihe. Nyt tyttö on 6 ja puoli vuotta ja on kotona aika tuittu ja temperamenttinen mutta koulussa ja ystävillä hyvin rauhallinen ja hyväkäytöksinenkin.