Ystävän lapsi pettyi antamaani syntymäpäivälahjaan, harmittaa
7v ja annoin tällaisen tarravihon
http://4.bp.blogspot.com/-G2-01rr1AXc/VawFHzzy_oI/AAAAAAAAgq0/7otG6g7bd…
tuo oikeanpuoleinen ja tarroja lisäksi. Tyttö laittoi vihon heti syrjään ja pelasi tabletillaan. Ei koskenutkaan lahjaani. Haluaisin hyvittää jotenkin aiheuttamani pettymyksen, mutta miten?
Kommentit (32)
Lapsi on vielä oma itsensä eikä osaa esittää valkeita valheita.
Mutta lahjasi oli minusta hyvä. Älä välitä tuon ikäisen reaktiosta siihen, minusta se oli ihan normaali. Tuollaiset tavalliset lahjat ovat ihan ok minusta. Lapsi voi kuitenkin myöhemmin perehtyä siihen ja pitää siitä. Tai sitten ei.
Sain minäkin lapsena usein lahjoja, joista en kauheasti olisi välittänyt, mutta ajatushan lahjassa on tärkein ja äiti opetti, että "lahjahevosen suuhun ei saa katsoa".
Porukkaan kuuluminen on tuossa iässä tärkeää ja ainakin omalla tytölläni on tosi voimakkaat mielipiteet siitä mikä on out, hello kitty, disney prinsessat jne. Itse ostin sukulaistytölle ihan vääriä lehtiä,Barbi ja Prinsessa lehteä tokaluokkalaiselle. Kunnes äitinsä tajusi sanoa että Demi olisi mieluisin. En silti kadu lehtien ostelua, ajattelin lasta ja annoin jotain hänelle! Ainakin yritin.
Tytön toiveet olivat liian kalliita kun opiskelija-budjetilla elän. Siellä oli toiveena pelkästään nintendo wii-pelejä ja lähemmäs 50€ maksava kaulakoru .
Yritin kyllä parhaani, sanokaa te joilla on tuon ikäisiä lapsia, mitä 7-vuotiaalle "kuuluu" antaa? Jos siis ei ole varaa niihin mitä on toivelistalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tytön toiveet olivat liian kalliita kun opiskelija-budjetilla elän. Siellä oli toiveena pelkästään nintendo wii-pelejä ja lähemmäs 50€ maksava kaulakoru .
Yritin kyllä parhaani, sanokaa te joilla on tuon ikäisiä lapsia, mitä 7-vuotiaalle "kuuluu" antaa? Jos siis ei ole varaa niihin mitä on toivelistalla.
Ap
Onpa outoja toiveita, tuliko ne suoraan tytöltä sinulle? En siis epäile, etteikö noita olisi toivottu mutta itse ainakin kertoisin jotain edullisempiakin juttuja joista tietäisin lapsen tykkäävän. Esim. että toivoo wii-pelejä ja tykkää myös tämän kaltaisista hiusjutuista/leluista/frozenista/tms. 50€:n kaulakoru on semmoinen jonka ostaisin itse tai ehkä antaisin omien vanhempieni ostaa jos haluaisivat, en ehdottaisi sitä opiskelevalle kaverille, noihan on ihan perussynttärit eikä mitkään yojuhlat.
Täytyypä yrittää pitää yllä oman lapseni lahjailoa. Poika 3vee on vielä toistaiseksi täpinöissään kaikista lahjoista, olipa kyseessä sitten vaikka uusi sukkapaketti. Mitenhän käytännössä onnistuu?
26, kuulostaa ihanalta pojalta! Serkun 3-vuotiaalla on jo tarkat vaatimukset lahjoista. Esim. Barbie ei kelpaa vaan pitää olla bratz-nukke.
Hieno lahja! Jos ei osaa arvostaa, niin huonosti kasvatettu. On meilläkin kokemusta. Kaikki perheemme antamat lahjat menee roskiin. Eipä olla enää viety mitään kun mennään synttäreille. Oppiipahan arvostamaan.
Olisin 7-vuotiaana (ja vielä 10-vuotiaana) pyörtynyt onnesta jos olisin saanut sen aikakauden tarrakirjan ja tarroja (Aladdin, Leijonakuningas yms)
Itse asiassa 6-vuotiaana sain kaverin synttäreillä onginnassa semmoisen pehmoisen leijonakuningas-tarran jossa oli Simba ja Nala isompana kietoutuneina toisiinsa. Varjelin sitä ninkuin aarretta ja vieläkin se on tallessa tarravihossa :D
T. Nainen 27v
No et hyvittele mitään! Ja 7-vuotiasko ei saa olla enää lapsellinen, eli lapsi? (viitaten tuohon yhteen kommentoijaan)
Serkun muksu on samanlainen. Nuorempi vaan (6v) vein pets-muovihahmoja. Ei kuulunut kiitosta, tympeällä ilmeellä laittoi syrjään ja siirtyi tädiltään saamansa älypuhelimen pariin, siinä jumitti koko 2 tuntia mitä juhlat kesti. Muut lapsivieraat leikkivät sitten niillä petseillä ihan innoissaan. Tiedän ainakin että seuraavilla synttäreillä saa kortin, ei muuta.
Surullista. Olisin ollut lapsena todella onnellinen vaikka pelkästään tarroista.
Sellaisia nykyiset lapset ovat, koko ajan pitää olla joain näpyteltävää kädessä.