Kaverin teinityttö on ihan kiinni vanhemmissaan

On ne. Jo kotoa pois muuttaneiden lasten vanhempien pitää kustantaa autot, bensat ja vakuutukset yms.yms. Oppisivat hankkimaan omat rahat kun ovat niin itsellisiä, vaikkei juuri mitään osata tehdä omin päin.

Huh, tulee mieleen yksi tuntemani opiskelijapoika. Vanhemmat pyykkää ja tekee ruoat ettei Viljo-Petteri vahingossakaan rasitu tai näe nälkää. Ihmetteli kerran miten osaan käyttää uunia ja mistä tiedän miten kauan sen ruoan pitää olla siellä :DD

Ai hitto, mun 16v tyttö tykkää käydä mun kans leffassa ja shoppailemassa. Joku sen kaverin äiti varmaan kirjoittaa tänne kohta, että se on lapsellinen, kun on roikkuu äidissään, kun hänen tyttö se sentään nytkin on jo häipynyt kaveriporukan kans ryyppäämään kotibileisiin.

Voi tää olla kyllä minäkin ja mun teinini. Me kolutaan jopa festareita yhdessä johtuen siitä, että täältä pitkä matka teinin lähteä yksin, joten "esiliina" on tarpeen.

Ja käydään kyllä leffassakin, ja ravintoloissa ja kaupassa. Ja aatelkaas, me katsotaan samoja ohjelmiakin samalla sohvalla kädet samassa popparikulhossa..=))

Vierailija kirjoitti:

Ai hitto, mun 16v tyttö tykkää käydä mun kans leffassa ja shoppailemassa. Joku sen kaverin äiti varmaan kirjoittaa tänne kohta, että se on lapsellinen, kun on roikkuu äidissään, kun hänen tyttö se sentään nytkin on jo häipynyt kaveriporukan kans ryyppäämään kotibileisiin.

Eli teinit joko ryyppää kotibileissä tai hengaa vaan vanhempien kanssa? Joo.

Oon 20v ja käyn vieläkin paljon äitin kanssa shoppailemassa, kahviloissa, syömässä ulkona ja elokuvissa :D Ollaan aina oltu läheisiä ja tykätään toistemme seurasta.

onneksi vietin aikaa äidin kanssa kun oli vielä elossa

mukavan ja ihanan äidin kanssa viihtyy

Musta olis kiva jos oma lapsi olis joskus sellanen että haluaa hengata mun kanssa teininä. Sen saavuttaakseni aion olla ihan erilainen kuin oma äitini.

Aloitus oli musta hyvä. Oma nuoruus tuntuu jälkeenpäin menneen niin että kavereita ei käytännössä ollut johtuen osin äidin traumaperäisestä kyvyttömyydestä asettua minun osaani (kyvyttömyydestä hyväksyä omat kaveri- ja muutkin valinnat ja tarjota tukea sosiaalisissa/itsetunnon ongelmissa silloin kun olisin sitä tarvinnut). Osin kaverittomuus mahtoi olla ihan vaan meikäläisen huonoa tuuria... sattui kuvaannollisesti monta huonoa korttia käteen.

Minun tilanteessa vapaa-aika oli siis pakko viettää vanhempien seurassa kun muutakaan ei ollut tarjolla.

Muutenkin koen näin jälkeenpäin että en koskaan kelvannut vanhemmilleni bail ka tiedostamattani yritin sitä hirvittävän paljon. Vähän kuin suhde olisi ollut sadistinen vanhempien taholta. Ei niin paljon että sitä olisi tajunnut itse tai ulkopuoliset mutta sen verran että itsetunto oli pakkasen puolella ja oma tahto kateissa, äiti päätti minun asiat. Äiti oli myös suuressa roolissa rahankäytössäni.

Vähän samaltahan tuo aloitus kuulostaa...

Paneutuisin kirjoitukseen enemmän mutta ei aikaa valitettavasti...

Olen 51v ja äitini 85v ja mekin käydään shoppailemassa vielä yhdessä :)

Itsekin vietin paljon aikaa vanhempien kanssa, mutta kai jossain vaiheessa teini-ikää pitäisi alkaa irtautua? Ei tarvitse juosta siellä kotibileissä vetämässä viinaa, mutta harva teini vielä tuossa iässä viettää aikaa _vaan_ vanhempien kanssa ja kysyy voiko ostaa jotain äidiltään.

Vierailija kirjoitti:

On ne. Jo kotoa pois muuttaneiden lasten vanhempien pitää kustantaa autot, bensat ja vakuutukset yms.yms. Oppisivat hankkimaan omat rahat kun ovat niin itsellisiä, vaikkei juuri mitään osata tehdä omin päin.

Ajokortti ei varmaan maksanut aikaisemmin suhteessa edes puolta nykyisestä ja asumiseen ei mennyt koko tiliä.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin vietin paljon aikaa vanhempien kanssa, mutta kai jossain vaiheessa teini-ikää pitäisi alkaa irtautua? Ei tarvitse juosta siellä kotibileissä vetämässä viinaa, mutta harva teini vielä tuossa iässä viettää aikaa _vaan_ vanhempien kanssa ja kysyy voiko ostaa jotain äidiltään.

Lisään vielä, että luokallani oli aikoinaan yksi tyttö joka oli lukiosta päästessäänkin ihan vanhempien lellikki. Omisti ajokortin mutta ei saanut ikinä ajaa perheen autolla, syy oli kuulema että oli isän ja äidin mielestä liian nuori... tuntui ettei tajunnut miten vanha oli.

Mielenkiintoinen oletus, että teini on riippuvainen. Ehkä se onkin ylisuojeleva äiti.

Ihana:) Nauti joka shoppailu reissusta ja apteekki käynnistä.

Vierailija kirjoitti:

Olen 51v ja äitini 85v ja mekin käydään shoppailemassa vielä yhdessä :)

Joo ompa kamalaa kun teini viihtyy äidin seurassa eikä maleksi ostarilla ja kylillä rööki huulessa ryypäten.

Minä mittaan lapsellisuutta muulla kuin vanhempien kanssa vietetyn ajan määrällä. Esimerkiksi mielestäni 17-vuotias on kyllin "vanha" selvittelemään itse esim. Opintotukiasioita, tekemään kotitöitä aivan laidasta laitaan jne...

Tuttavapiirissäni on 17-vuotias tyttö (parin kk kuluttua 18) eikä hän tankkaa mopoautoaan, vaan vanhemmat joutuvat tekemään tämän, koska tyttö on kasvatettu siihen, että kaiken saa valmiina, tietenkään mitään muutakaan ei vaadita...

Kasvatuksesta se on kiinni, lasten täytyy saada olla lapsia, mutta kasvatustyö ja kotitöiden yms. Opettelu aloitetaan silti jo pienestä pitäen, tämä valmistaa oikeaan elämään.

Oi toivottavasti munkin lapset hengaa teineinä mun kanssa! Oma tunnekylmä äitini ei edes lapsuudessani koskaan tehnyt mun kanssa mitään saati sitten teininä. Isä vei joskus kalaan tai uimaan, siinäpä ne kohokahdat.

Ennen vanhaan meitä kutsuttiin perhetytöiksi, eikä sillä ole mitään tekemistä epäitsenäisyyden, uusavuttomuuden tai olemattomien kaverisuhteiden kanssa.