Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttävä vihjaileva kaveri!
29.04.2016 |
Tutustuin tähän kaveriin noin vuosi sitten. Nähdään opiskeluiden takia lähes päivittäin. Aiemmin nähtiin myös vapaa-ajalla silloin tällöin, mutta nyt olen alkanut vähentää yhteydenpitoa häneen eräästä ärsyttävästä syystä: tämä kaverini ei koskaan voi ehdottaa mitään asiaa suoraan. Jos hän esimerkiksi tarvitsee apua jossakin niin hän vihjailee ärsyttävästi kunnes itse tarjoudun auttamaan.
Esimerkiksi meillä oli yksi kurssi, johon ostin kurssikirjan kun sitä ei ollut kirjastossa saatavilla. Kaverini joutuu menemään uusintatenttiin eikä saanut lainattua kirjaa. Hän tietää, että omistan tuon kirjan ja nyt hän on jo pitkän aikaa vihjaillut ja huokaillut, kuinka ei ole kirjaa saanut ("sitä ei löydä enää mistään" "mitenköhän saisin tuon kirjan" jne.) Toki mielelläni kirjaa lainaisin, MUTTA minua ärsyttää todella paljon se, ettei hän voi kysyä sitä suoraan. Hän odottaa, että minä itse tarjoudun sitä lainaamaan enkä todellakaan voi ymmärtää tätä käytöstä.
Sama on toistunut ennenkin vaikka kuinka monesti. Kuukausi sitten oli yhden sellaisen artistin, josta molemmat pidämme, konsertti. Kaverini moneen otteeseen sanoi, kuinka olisi tosi kiva mennä sinne, mutta ei hän yksin viitsi. "Olisipa joku jonka kanssa lähteä" jne. Minua rupesi niin ärsyttämään etten sanonut yhtään mitään...
Ylireagoinko mielestänne? En vaan jaksa tuota, ettei asioista voi sanoa suoraan. Enkä edes ymmärrä. Pelkääköhän se jotenkin tulevansa torjutuksi vai mikä tuollaisen käytöksen taustalla voi olla?
Kaveri on ihan kivaa seuraa muuten, ei mikään penaalin terävin kynä, mutta meillä on ollut ihan hauskaakin yhdessä.
Kommentit (6)
Itse tein nuorempana tuota samaa, voin kuvitella miten rasittavaa se on :D
Mua vaan pelotti saada "pakit" jossain ihan yksinkertaisessakin asiassa, pelotti että joku sanoo ei jos pyydän vaikkapa juuri kirjaa lainaan tai kysyn että voidaanko nähdä. Onneksi oon nyt oppinut etten kuole jos kaveri ei pääse mun kans johonkin tai tarvii itse sitä kirjaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika ironista kun syytät kaveriasi vihjailemisesta ja samaan aikaan itse lässytät hänestä selän takana vauvafoorumilla. Mihinkä nyt jäi suorapuheisuutesi, eikö sinulla ole kanttia sanoa kaverillesi suoraan, että minun kanssani ei tarvitse vihjailla vaan sanot rohkeasti jos on jotain mielessä?
En todellakaan tiedä miten asian voisi ottaa puheeksi. Kaveri vaikuttaa jotenkin "herkkänahkaiselta" enkä halua häntä loukata mitenkään.
Olen myös miettinyt tulkitsenko tätä ihmistä täysin väärin. Jospa itse vain kuvittelen nuo vihjailut. En tiedä...
Vierailija kirjoitti:
Itse tein nuorempana tuota samaa, voin kuvitella miten rasittavaa se on :D
Mua vaan pelotti saada "pakit" jossain ihan yksinkertaisessakin asiassa, pelotti että joku sanoo ei jos pyydän vaikkapa juuri kirjaa lainaan tai kysyn että voidaanko nähdä. Onneksi oon nyt oppinut etten kuole jos kaveri ei pääse mun kans johonkin tai tarvii itse sitä kirjaansa.
Onneksi olet rohkaistunut :) Tuo nimittäin on hurjan ärsyttävää.
Tämä mun kaverini ei koskaan ehdota suoraan näkemistä. Hän saattaa laittaa viestiä, että olisi kiva nähdä joskus. Sitten se pallo jää tavallaan minulle, että minun pitää ehdottaa päivää ja aikaa jne. Ei sitä oikeasti pidemmän päälle jaksa.
Toivottavasti en ilmaise itseäni millään lailla epäkohteliaasti, mutta minusta vaikuttaa, että te molemmat, sekä ystäväsi että sinä pelaatte "teeskentelemme, ettemme tiedä, mistä on oikeasti kyse" - peliä.
Hyvä uutinen on se, että pelin voi lopettaa ihan heti.
Kirjoittamastasi sain sen käsityksen, että toivoisit ystävyytenne olevan suoraa, avointa ja vilpitöntä.
Silloin peleistä kannattaa luopua ja ruveta suoraksi. Suora ihminen sanoo mitä tarkoittaa ja tarkoitta, mitä sanoo. Vaikka toista ei voi muuttaa, itseään voi.
Arvostan, ettet halua loukata ystävääsi. Mutta tällainen epäsuoruuskin loukkaa tavallaan ystävyyden ihannetta. Puheeksi ottaminen ja suoruus on vaikeaa, etenkin ettei samalla tule olleeksi tyly ja haavoittava.
Kun seuraava 'mistähän saisin sen kirjan' -kommentti tulee, voitko sillä hetkellä sanoa: "Tajusinko oikein, että toivot sitä minulta, mutta sinun on vaikea pyytää. Minun olisi helpompi olo, jos pyytäisit suoraan. Eikö sinullakin?" Miltäs tämäntyyppinen avaus vaikuttaa, sopisiko se suuhusi?
Alue: Aihe vapaa
Aika ironista kun syytät kaveriasi vihjailemisesta ja samaan aikaan itse lässytät hänestä selän takana vauvafoorumilla. Mihinkä nyt jäi suorapuheisuutesi, eikö sinulla ole kanttia sanoa kaverillesi suoraan, että minun kanssani ei tarvitse vihjailla vaan sanot rohkeasti jos on jotain mielessä?