Lue keskustelun säännöt.
Mies ottaa harvoin yhteyttä viesteillä ja silloinkin lyhyesti
28.04.2016 |
Tapasimme nettideitissä ja ei silloinkaan kirjoitellut kuin harvoin ja lyhyitä lauseita, ei siis mikään kynäilijämies kyseessä. Juttelee kyllä vaikka kuinka paljon, hyvin rauhallinen tuntuu olevan. Aiempi mies, jonka kanssa seurustelin vuosia, oli kova kirjoittamaan ja melkoinen verbaalikko kaikkiaan.Tykkään kyllä tästä uudesta, tuntuu vaan välillä vaisulta, kun ei juuri viestittele. Väkisinkin miettii, onko lainkaan enää kiinnostunut.Tapaamisia ehdottaa kyllä ja ei ole mikään hinku seurastani pois. Onko vaan niin, että joillekin kirjoittelu ei ole niin luonteenomaista? Ja että tapaamisten välillä ainakaan näin alkuvaiheessa ei kauheasti viestejä? On yrittäjä ja paljon töissä, joten en halua itsekään häiritä liiaksi.
Kommentit (19)
Hän ei ole aiempi mies vaan mies joka kirjoittelee ja viestittelee vähemmän. Ja kyllä voi olla niin, että kirjoitaminen ei ole hänelle luonteenomaista. Ja tosiaan voi olla niin, että hänellä on muutakin tekemistä kuin palvoa sinua toisena päivätyönään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö olekin ihmeellistä, että on erilaisia ihmisiä joilla on erilainen tapa toimia esim. juuri viestittelyssä...
Ei miinullakaan mies tekstiviestejä lähettele. Sanoo, että ei jaksa kirjan kirjaimelta näpytellä ja ennakoiva tekstinsyöttö on suoraan sieltä. Mies tykkää mieluummin soittaa.
Mä taas olen nainen ja en halua puhua puhelimessa lainkaan. Haluan tavata ihmisen silmästä silmään, siinä on olemista läsnä paljon enemmän kuin puhelimessa. Viestitkin ovat ei houkuttelevia, sillä ihan liian usein on tullut väärinkäsityksiä asioitten kanssa viestimällä.
Ja on ollut niinkin päin että nettideitissä on ollut hyvin vuolaasti kirjoittava mies ja huumoriakin ollut kosolti. Livenä tavatessa sitten jotenkin pettymys, että kaveri onkin hiljainen ja vakavamielinen tosikko.
Olen kyllä mieltä sitä, että ihmisiä kannattaa tavata tosielämässä, eikä teksteillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin naisena inhoan muuten vaan viestittelyä (ja soittelua myös), se on tylsää. Laitan viestiä vaan jos on oikeeta asiaa. Kivempi puhua ihan kasvokkain sitten kun näkee.
Et ole tainnut vielllä oppia, että mies viestittää, kun säiliöt ovat täyttyneet, joko pitkästi tai lyhyesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos teidän kommunikointitapa ei kohtaa lainkaan, niin vaikeaa tulee. Hän on näköjään enemmän tekojen kuin puheiden mies, ja sinulle ei pelkät teot tule koskaan olemaan tarpeeksi, vai? Hänen pitäisi vakuutella myös rakkauttaan kaiken aikaa, sen sijaan että räntäsateessa vaihtaa autoosi renkaat.
Ette te kumpikaan ole vääränlaisia, mutta saatatte olla liian erilaisia sopiaksenne yhteen.
Mulle on paljon luontevampaa soittaa kuin viestitellä. Siivosin just kännykästä pois turhia tekstareita ekaan kertaan neljään vuoteen. Huomasin että viestittelyni mieheni kanssa sisälsi lähes pelkästään toiselle lähetettyjä kauppalistoja. 😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käveripiirissäni on naisia, jotka soittelevat minulle useamman kerran viikossa. Sitten on heitä, jotka laittavat viestejä tai sähköposteja, en tapaa kuin 1-5x vuodessa. Joittenkin kanssa tapaan kerran viikossa ja kaikkea tuolta väliltä. On uusi ihastus(mies), joka laittaa viestejä max. 3 pnä/vko ja tapaamme kerran viikossa tai kahdessa. Kyllähän alkuun odotin enemmänkin viestejä, mutta tuo nyt on hänen tyylinsä ja kun kerran livenä natsaa kuin nenä päähän, ei ole syytä narista. Enempi ahdistuin aiemmasta deitistäni, kun viestejä tuli jatkuvasti, yritti soittaa ja tarjoutui käymään.
Seurustelin miehen kanssa, joka jatkuvasti räpläsi kännykkää, otti aina uusia fp-kavereita, hyvin puhelias ja seurallinen, oli aina tulossa tai menossa. Julkaisi jatkuvasti päivityksiä somessa, puhui puheluita milloin kellekin huvin vuoksi. Usein vieraita käymässä. Jotenkin levoton. Tuore tapaus ei pidä kännykkää treffeillä mukana, viestii harvoin ja keskittyy puhuessa kuuntelemaan tai puhuu itse perusteellisesti. Ei ole kovin sosiaalinen, ei viihdy porukoissa ja pieni, mutta tärkeä kaveripiiri. Luonteelleni sopii ilman muuta paremmin tämä jälkimmäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapasimme nettideitissä ja ei silloinkaan kirjoitellut kuin harvoin ja lyhyitä lauseita, ei siis mikään kynäilijämies kyseessä. Juttelee kyllä vaikka kuinka paljon, hyvin rauhallinen tuntuu olevan. Aiempi mies, jonka kanssa seurustelin vuosia, oli kova kirjoittamaan ja melkoinen verbaalikko kaikkiaan.Tykkään kyllä tästä uudesta, tuntuu vaan välillä vaisulta, kun ei juuri viestittele. Väkisinkin miettii, onko lainkaan enää kiinnostunut.Tapaamisia ehdottaa kyllä ja ei ole mikään hinku seurastani pois. Onko vaan niin, että joillekin kirjoittelu ei ole niin luonteenomaista? Ja että tapaamisten välillä ainakaan näin alkuvaiheessa ei kauheasti viestejä? On yrittäjä ja paljon töissä, joten en halua itsekään häiritä liiaksi.
On.
Mieti, kumpaa itse kaipaat, miestä itseään vai sitä että saat ihastuneita tekstareita ja pitkiä sähköposteja, joita voit puida mielessäsi ennen ja jälkeen, so. ihastumisen tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin naisena inhoan muuten vaan viestittelyä (ja soittelua myös), se on tylsää. Laitan viestiä vaan jos on oikeeta asiaa. Kivempi puhua ihan kasvokkain sitten kun näkee.
Olen just samanlainen. Viestin voi laittaa, jos myöhästyy treffeiltä tms. Kuulumisten kysely viesteillä nyt on aivan höpsöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja on ollut niinkin päin että nettideitissä on ollut hyvin vuolaasti kirjoittava mies ja huumoriakin ollut kosolti. Livenä tavatessa sitten jotenkin pettymys, että kaveri onkin hiljainen ja vakavamielinen tosikko.
Olen kyllä mieltä sitä, että ihmisiä kannattaa tavata tosielämässä, eikä teksteillä.
Mulle kävi juurikin noin. Ihastuin korviani myöten itseäni paljon vanhempaan mieheen, kun oli netissä viestitellessä ja tekstiviesteissään niin verbaalisesti monimuotoinen ja paljon niitä myös lähetteli. Kun sitten tavattiin, olinkin yhtäkkiä kolme päivää jumissa tuppisuun kanssa. Ei mitään yhteistä juteltavaa yhtäkkiä. Yritin heittää vitsiä, mutta en saanut edes hymyä.
Ujo kai se sitten oli tai jotain, mutta millekään levelille ei päästy naamakkain. Kai netissä on helppo esiintyä puheliaana..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasimme nettideitissä ja ei silloinkaan kirjoitellut kuin harvoin ja lyhyitä lauseita, ei siis mikään kynäilijämies kyseessä. Juttelee kyllä vaikka kuinka paljon, hyvin rauhallinen tuntuu olevan. Aiempi mies, jonka kanssa seurustelin vuosia, oli kova kirjoittamaan ja melkoinen verbaalikko kaikkiaan.Tykkään kyllä tästä uudesta, tuntuu vaan välillä vaisulta, kun ei juuri viestittele. Väkisinkin miettii, onko lainkaan enää kiinnostunut.Tapaamisia ehdottaa kyllä ja ei ole mikään hinku seurastani pois. Onko vaan niin, että joillekin kirjoittelu ei ole niin luonteenomaista? Ja että tapaamisten välillä ainakaan näin alkuvaiheessa ei kauheasti viestejä? On yrittäjä ja paljon töissä, joten en halua itsekään häiritä liiaksi.
On.
Mieti, kumpaa itse kaipaat, miestä itseään vai sitä että saat ihastuneita tekstareita ja pitkiä sähköposteja, joita voit puida mielessäsi ennen ja jälkeen, so. ihastumisen tunnetta.
Tämä on totta. Kyse nimenomaan ihastumisen tunteesta, joka vahvistuu viestillä. Kirjoitin jo aiemmin, että tapaaminen livena on se paras tapa. Viestien tulkinnat menevät usein pieleen ja kyllä ihmiseen tutustuu parhaiten kohtaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasimme nettideitissä ja ei silloinkaan kirjoitellut kuin harvoin ja lyhyitä lauseita, ei siis mikään kynäilijämies kyseessä. Juttelee kyllä vaikka kuinka paljon, hyvin rauhallinen tuntuu olevan. Aiempi mies, jonka kanssa seurustelin vuosia, oli kova kirjoittamaan ja melkoinen verbaalikko kaikkiaan.Tykkään kyllä tästä uudesta, tuntuu vaan välillä vaisulta, kun ei juuri viestittele. Väkisinkin miettii, onko lainkaan enää kiinnostunut.Tapaamisia ehdottaa kyllä ja ei ole mikään hinku seurastani pois. Onko vaan niin, että joillekin kirjoittelu ei ole niin luonteenomaista? Ja että tapaamisten välillä ainakaan näin alkuvaiheessa ei kauheasti viestejä? On yrittäjä ja paljon töissä, joten en halua itsekään häiritä liiaksi.
On.
Mieti, kumpaa itse kaipaat, miestä itseään vai sitä että saat ihastuneita tekstareita ja pitkiä sähköposteja, joita voit puida mielessäsi ennen ja jälkeen, so. ihastumisen tunnetta.
Tämä on totta. Kyse nimenomaan ihastumisen tunteesta, joka vahvistuu viestillä. Kirjoitin jo aiemmin, että tapaaminen livena on se paras tapa. Viestien tulkinnat menevät usein pieleen ja kyllä ihmiseen tutustuu parhaiten kohtaamalla.
Allekirjoitan. Kirjoitin äsken juuri ihastuneeni vanhempaan mieheen juuri viestittelyn perusteella. Jälkeenpäin ajatellen taisinkin olla enemmän ihastunut niihin viesteihin ja ajatukseen siitä, että joku oli minuun muka niin tykästynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasimme nettideitissä ja ei silloinkaan kirjoitellut kuin harvoin ja lyhyitä lauseita, ei siis mikään kynäilijämies kyseessä. Juttelee kyllä vaikka kuinka paljon, hyvin rauhallinen tuntuu olevan. Aiempi mies, jonka kanssa seurustelin vuosia, oli kova kirjoittamaan ja melkoinen verbaalikko kaikkiaan.Tykkään kyllä tästä uudesta, tuntuu vaan välillä vaisulta, kun ei juuri viestittele. Väkisinkin miettii, onko lainkaan enää kiinnostunut.Tapaamisia ehdottaa kyllä ja ei ole mikään hinku seurastani pois. Onko vaan niin, että joillekin kirjoittelu ei ole niin luonteenomaista? Ja että tapaamisten välillä ainakaan näin alkuvaiheessa ei kauheasti viestejä? On yrittäjä ja paljon töissä, joten en halua itsekään häiritä liiaksi.
On.
Mieti, kumpaa itse kaipaat, miestä itseään vai sitä että saat ihastuneita tekstareita ja pitkiä sähköposteja, joita voit puida mielessäsi ennen ja jälkeen, so. ihastumisen tunnetta.
Tämä on totta. Kyse nimenomaan ihastumisen tunteesta, joka vahvistuu viestillä. Kirjoitin jo aiemmin, että tapaaminen livena on se paras tapa. Viestien tulkinnat menevät usein pieleen ja kyllä ihmiseen tutustuu parhaiten kohtaamalla.
Allekirjoitan. Kirjoitin äsken juuri ihastuneeni vanhempaan mieheen juuri viestittelyn perusteella. Jälkeenpäin ajatellen taisinkin olla enemmän ihastunut niihin viesteihin ja ajatukseen siitä, että joku oli minuun muka niin tykästynyt.
Kyllä helposti alkaa muodostaa mielikuvia ihmisestä kirjoittelun perusteella. Surullista, mutta totta.
Jos mies on yrittäjä ja muutenkin rauhallinen luonteeltaan eikä mikään sanailija, niin sinun kannattaa alkuvaiheen analysoimisen sijaan miettiä sopiiko tuollainen mies pitkäaikaiseen parisuhteeseen kanssasi.