Häpeän isääni

Vittu aivan sama.

Vielä lisäyksenä olen miettinyt että vaihtaisin sukunimeni. Silloin ei ihmiset yhdistäisi minua isääni. Kaikesta paskasta huolimatta en haluaisi loukata isäänikään vaihtamalla nimeä. Mutta en myöskään halua ja jaksa enään että muut ihmiset joutuvat ajattelemaan omaa mainetta kun ovat mun kanssa. -ap

vaihda sukunimi ja ilmianna isä verottajalle

sinä et ole mitään velkaa isällesi

Et sinä ole syypää isäsi tekosiin. Jos mies jättää sinut tuon takia tai ei puolusta sinua hienostelevien vanhempiensa edessä, jätä mies koska hän ei rakasta sinua.

Sinulla ei ole mitään hävettävää. Olet varmasti lapsena hävennyt isääsi, koita unohtaa se tunne nyt, koska sinä et ole isäsi vaan ihan erillinen ihminen joka tekee omat valintansa.

Puhu isällesi, että hän parantaisi tapansa, ensisijaisesti itsensä takia, mutta myös sinun takiasi. Joskus nuorempi joutuu nuhtelemaan vanhempaansa :(

Suhtautumiseen toisiin ihmisiin pätee se, että tarvittaessa sanoudut irti isäsi tekemistä vääryyksistä, mutta ilmaiset myös, ettet suostu niiden takia piilottelemaan perhetaustaasi. Jos joku ei hyväksy sinua isäsi takia, vaikka olet sanoutunut irti isäsi elämäntyylistä, hänen kanssaan ei kannatakaan jatkaa seurustelemista.

Vierailija kirjoitti:

Et sinä ole syypää isäsi tekosiin. Jos mies jättää sinut tuon takia tai ei puolusta sinua hienostelevien vanhempiensa edessä, jätä mies koska hän ei rakasta sinua.

Sinulla ei ole mitään hävettävää. Olet varmasti lapsena hävennyt isääsi, koita unohtaa se tunne nyt, koska sinä et ole isäsi vaan ihan erillinen ihminen joka tekee omat valintansa.

Kiitos. Olen kyllä usein ajatellut että jos esim. mieheni ei pystyisi minua hyväksymään isäni takia, niin hän ei ole sellainen ihminen kenen kanssa haluan olla.

Kuitenkin isä-asia on piinanut minua pitkään. Koulussa kiusattiin koska isäni on mitä on ja hänellä on aivan kamala kutsumanimi kun on niin vihattu..

Tiffany kirjoitti:

Puhu isällesi, että hän parantaisi tapansa, ensisijaisesti itsensä takia, mutta myös sinun takiasi. Joskus nuorempi joutuu nuhtelemaan vanhempaansa :(

Suhtautumiseen toisiin ihmisiin pätee se, että tarvittaessa sanoudut irti isäsi tekemistä vääryyksistä, mutta ilmaiset myös, ettet suostu niiden takia piilottelemaan perhetaustaasi. Jos joku ei hyväksy sinua isäsi takia, vaikka olet sanoutunut irti isäsi elämäntyylistä, hänen kanssaan ei kannatakaan jatkaa seurustelemista.

Isäni on ollut mikä on jo ainakin 20v, isä ei välitä muiden mielipitestä ja haluaa olla mikä on. Nämä rikokset ja pahoinpitelyt ovat vasta viimevuosina alkaneet, ennen hän ei tehnyt pahaa kenellekkään.

Olen tavallaan sanonut irti itseni isäni tekemisistä. En ole häneen juuri yheyksissä eikä hän käy esim. synttäri kahvejakaan juomassa.

Olen pitkään ajatellut että vaihtaisin sukunimeni, mutta toisaalta en haluaisi loukata isääni siten että häpeän häntä niin paljon että sukunimikin pakko vaihtaa. Kuitenkin jollain oudolla tavalla välitän isästäni, teki mitä teki..

Osasipa äitisi valita hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä ole syypää isäsi tekosiin. Jos mies jättää sinut tuon takia tai ei puolusta sinua hienostelevien vanhempiensa edessä, jätä mies koska hän ei rakasta sinua.

Sinulla ei ole mitään hävettävää. Olet varmasti lapsena hävennyt isääsi, koita unohtaa se tunne nyt, koska sinä et ole isäsi vaan ihan erillinen ihminen joka tekee omat valintansa.

Kiitos. Olen kyllä usein ajatellut että jos esim. mieheni ei pystyisi minua hyväksymään isäni takia, niin hän ei ole sellainen ihminen kenen kanssa haluan olla.

Kuitenkin isä-asia on piinanut minua pitkään. Koulussa kiusattiin koska isäni on mitä on ja hänellä on aivan kamala kutsumanimi kun on niin vihattu..

Itse ihailen todella paljon ihmisiä jotka ovat nousseet kauheista kasvuolosuhteista ja luoneet itselleen hyvän elämän. Luin joskus esim. Reetta Onkelin kirjan Ilonen talo, ja arvostan häntä paljon koska hän on pystynyt todella järkyttävästä perhetaustasta huolimatta luomaan uran kirjailijana ja elämään ns. normaalia tuottavaa elämää. En usko että olen ainoa joka ajattelee näin. Älä siis häpeä vaan käsittele tämä asia itsesi kanssa ilman mitään alemmuudentunteita

Otan osaa, Ap. Kuulostaa tosi kamalalta tuo sinun isäsi.

Liika juominen varmasti tehnyt tuhojaan aivoissa, ja se aihauttaa nyt tuota pahenevaa käytöstä, kuten impulsiivisuutta ja väkivaltaisuutta.

Olet kyllä puun ja kuoren välissä. Vaikka järjen tasolla et haluakaan olla hänen kanssaan missään tekemisissä, minkäs sitä tunteilleen voi. Lapsi on aina vanhempansa lapsi.

Tuo Reetta Onkelin kirja on muuten aivan mahtava, ja myös siitä kertova tv-sarja oli aivan huippuhyvä. Monenlaisia tunteita herättävä. Aiheena oli juuri tuo vanhemmat alkoholismi ja sen aiheuttama häpeä.

Kaffepulla kirjoitti:

Otan osaa, Ap. Kuulostaa tosi kamalalta tuo sinun isäsi.

Liika juominen varmasti tehnyt tuhojaan aivoissa, ja se aihauttaa nyt tuota pahenevaa käytöstä, kuten impulsiivisuutta ja väkivaltaisuutta.

Olet kyllä puun ja kuoren välissä. Vaikka järjen tasolla et haluakaan olla hänen kanssaan missään tekemisissä, minkäs sitä tunteilleen voi. Lapsi on aina vanhempansa lapsi.

Tuo Reetta Onkelin kirja on muuten aivan mahtava, ja myös siitä kertova tv-sarja oli aivan huippuhyvä. Monenlaisia tunteita herättävä. Aiheena oli juuri tuo vanhemmat alkoholismi ja sen aiheuttama häpeä.

Luulen myös itse että madollisesti alkoholi tai jokin muu on saanut jotain isän aivoissa muuttumaan kun hän on alkanut riehua niin paljon. Kyllä ehdollinen vankeus rangaistus hänellä on.

Itse olen kyllä pärjännyt hyvin ja kaikki muut elämän asiat ovat kohdallaan. Olen pidetty nainen, mutta kovasti olen myös panostanut omaan maineeni juuri isän vuoksi.

Sukunimen vaihtaminen saisi itseni ainakin paremmalle mielelle. Mutta kaikesta huolimatta en halua loukata isääni. Vaikka isäni ei itse ajattele mitään että pilaa suvun maineen ja miltä minusta tuntuu.. mutta en ole kuin isäni, enkä halua loukata yhtään ketään! Haluan vain että saisin elää rauhassa ilman että kukaan ajattelee heti isääni kun esittelen itseni. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä ole syypää isäsi tekosiin. Jos mies jättää sinut tuon takia tai ei puolusta sinua hienostelevien vanhempiensa edessä, jätä mies koska hän ei rakasta sinua.

Sinulla ei ole mitään hävettävää. Olet varmasti lapsena hävennyt isääsi, koita unohtaa se tunne nyt, koska sinä et ole isäsi vaan ihan erillinen ihminen joka tekee omat valintansa.

Kiitos. Olen kyllä usein ajatellut että jos esim. mieheni ei pystyisi minua hyväksymään isäni takia, niin hän ei ole sellainen ihminen kenen kanssa haluan olla.

Kuitenkin isä-asia on piinanut minua pitkään. Koulussa kiusattiin koska isäni on mitä on ja hänellä on aivan kamala kutsumanimi kun on niin vihattu..

Itse ihailen todella paljon ihmisiä jotka ovat nousseet kauheista kasvuolosuhteista ja luoneet itselleen hyvän elämän. Luin joskus esim. Reetta Onkelin kirjan Ilonen talo, ja arvostan häntä paljon koska hän on pystynyt todella järkyttävästä perhetaustasta huolimatta luomaan uran kirjailijana ja elämään ns. normaalia tuottavaa elämää. En usko että olen ainoa joka ajattelee näin. Älä siis häpeä vaan käsittele tämä asia itsesi kanssa ilman mitään alemmuudentunteita

Kiitos kirja ehdotuksesta, pitääkin heti katsoa minkälainen kirja on! Ja kiitos kauniista sanoista.. helpottaa oloa että on olemassa ihmisiä jotka oikeasti ymmärrtävät ja osaa ajatella että en ole vanhempiani valinnut enkä isäni tekojeni vuoksi ole huono ihminen -ap