Miksi menisin naimisiin?

Jos toinen kuolee, perii aviopuoliso. Elle ole lapsia

Ensimmäisenä tulee mieleen, että nainen alkaisi kiinnittää vähemmän huomiota ulkonäköönsä ja seksiä olisi vähemmän, kun viimein mies on saatu lopullisesti sitoutumaan. 

Avioliiton hyvä puoli on se, että tuntee omistavansa naisensa.

Avioliitto onkin siitä vänkä juttu, että se realisoituu vasta jos toinen kuolee tai jos tulee ero. Mutta jos teillä on omaisuudet reilassa ja testamentti tehty yms, ei avioliitto ole niin tärkeä. Me tosin oman mieheni kanssa haluamme olla toistemme lähiomaiset myös virallisissa yhteyksissä, se on yksi syy olla naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisenä tulee mieleen, että nainen alkaisi kiinnittää vähemmän huomiota ulkonäköönsä ja seksiä olisi vähemmän, kun viimein mies on saatu lopullisesti sitoutumaan. 

Avioliiton hyvä puoli on se, että tuntee omistavansa naisensa.

Ei se avioliitto lisää sen naisen omistettavuutta yhtään.

Käytännössä ainoa ero on se että miehen omaisuus menee enemmän naisen hyväksi ja nainen voi alkaa uhkailla erolla jolloin nainen veisi puolet rahoista.

Pian et voi taloudellisista syistä erota vaikka haluaisitkin (et saa seksiä tai läheisyyttä) vaan joudut pysymään suhteessa

Vierailija kirjoitti:

Avioliitto onkin siitä vänkä juttu, että se realisoituu vasta jos toinen kuolee tai jos tulee ero. Mutta jos teillä on omaisuudet reilassa ja testamentti tehty yms, ei avioliitto ole niin tärkeä. Me tosin oman mieheni kanssa haluamme olla toistemme lähiomaiset myös virallisissa yhteyksissä, se on yksi syy olla naimisissa.

Nämä ne lopulta olivat meilläkin syy. Erityisesti se, että valtio vie huomattavan summan kuolemassa avopuolisolta, mutta ei aviopuolisolta. Tai avopuoliso ei saa automaattisesti mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisenä tulee mieleen, että nainen alkaisi kiinnittää vähemmän huomiota ulkonäköönsä ja seksiä olisi vähemmän, kun viimein mies on saatu lopullisesti sitoutumaan. 

Avioliiton hyvä puoli on se, että tuntee omistavansa naisensa.

Ei se avioliitto lisää sen naisen omistettavuutta yhtään.

Käytännössä ainoa ero on se että miehen omaisuus menee enemmän naisen hyväksi ja nainen voi alkaa uhkailla erolla jolloin nainen veisi puolet rahoista.

Pian et voi taloudellisista syistä erota vaikka haluaisitkin (et saa seksiä tai läheisyyttä) vaan joudut pysymään suhteessa

Lisäisin tähän vielä jatkuvan haukkumisen ja pettämisen.

No eihän sinun tarvitse mennä naimisiin jos kaikki on ok eikä siltä tunnu.

Emme ole uskovaisia tai kovin perinteisiä mutta meillä oli jotenkin itsestäänselvyys mennä naimisiin opiskelujen jälkeen. Opiskeluajan asuimme toki yhdessä avoliitossa ja se oli ihan ok.

Avioliitto on enemmäkin taloudellinen sopimus kuin pelkkä rakkausliitto. Rakkautta on tai pitäisi olla oli sitten avo- tai avioliitossa.

Avioliiton merkitys korostuu lopullisesti vasta sitten kun tulee ero tai kuolema.

Itselleni on oleellista avioliitossa myös se, mieheni on minun lähiomainen ja päinvastoin. Jos päädyn sairaalaan tai jotain muuta tapahtuu niin mieheeni otetaan yhteyttä eikä aleta metsästää jotain sukulaisiani, joihin mahdollisesti pidän yhteyttä muutaman kerran vuodessa jos sitäkään. 

Taloudellinen sopimushan avioliitto on. Voitte tietysti jakaa omaisuuttanne myös keskinäisillä testamenteilla, mutta silloin verot on suuremmat. Tai eron sattuessa on valmiit lakipykälät minkä nojalla omaisuus jaetaan. Käytännössä varmaan yhteinen sukunimi on sellainen, mikä joitain avioliitossa houkuttelee. Ja jos aikoo lapsia hommata, säästyy isyyden tunnustamiselta.

Jos toinen joutuu onnetomuuteen tai saa vakavan sairaskohtauksen ei avopuoliso ole lähiomainen. Jos hän kuolee, ei avopuolisolla ole edes oikeutta saada sairaalasta tietoa kuolinsyystä. Myös perintöoikeus on aika merkittävä (testamentoidusta perinnöstä menee tuplavero), samoin asumisoikeus asunnossa kuoleman jälkeen.