Miksi mies aina "kumoaa" kaikki kehut?

Osittain melko suomalainen tapa ottaa kehu "vastaan". Eli kääntää huomio toisaalle. Ei sinänsä mitään pahaa mutta ainakin jenkeissä voi aiheuttaa ihmetystä. Olen itse vähän samanlainen koska jo pienenä opetettiin että nöyrä pitää olla ja ei saa nousta kusi päähän.

Kyseessä on suomalainen, tympeä ja liian pitkälle viety vaatimattomuus ja alemmuudentunto. Sama tapahtuu, kun vie lahjan jollekin ja hän toteaa, että mitä sinä nyt tällaisia, minähän selviän vedellä ja näkkärillä ja anteeksi että tähän lahjapaperiin tuli rasvaa, jota käytin äsken liiterissä hirttoköyden rasvaamiseen.

Oletko itse lähemmäksi parikymppinen? Olen käsittänyt, että teillä asiat ovat jo paremmin.

172 cm kirjoitti:

Kyseessä on suomalainen, tympeä ja liian pitkälle viety vaatimattomuus ja alemmuudentunto. Sama tapahtuu, kun vie lahjan jollekin ja hän toteaa, että mitä sinä nyt tällaisia, minähän selviän vedellä ja näkkärillä ja anteeksi että tähän lahjapaperiin tuli rasvaa, jota käytin äsken liiterissä hirttoköyden rasvaamiseen.

Oletko itse lähemmäksi parikymppinen? Olen käsittänyt, että teillä asiat ovat jo paremmin.

Juu itse olen vähän reilu 20v ja itse en koskaan torju tuolla tavalla jos joku kehuu. En sitten tiedä olisiko se jotenkin soveliaampaa olla tuollainen vaatimaton. Tuntuu vaan hassulta kun toinen ei koskaan pysty ottamaan kehua vastaan vaan se pitää heti kääntää toiselle. Mikä siinä on niin vaikeaa :D kai se sitten on vaan tätä perus suomalaista luonnetta. ap

Asiahan on niin, että jos myöntää jotain, tavallaan sitoutuu siihen asiantilaan jatkossakin.

Parempi vaan kiistää kaikki.

En tiedä, mutta tosi ärsyttävää. Yksi kaverini piti tapanaan kiistää kaikki ulkonäkökehut. Esim kun sanoin, että näytät tosi hyvältä, hän väitti että ei näytä vaan on läski. Hän ei ollut siis oikeasti läski, en tiedä miksi hän väitti sellaista. 

Jossain vaiheessa, käytyämme vuosikaudet tätä "näytät hyvältä - eipäs olen läski" -keskustelua, väsyin siihen ja aloin vastata hänelle että joo, läskihän sinä olet. 

En tajua miksi hän loukkaantui siitä, mutta se helpotti minun ärsytystäni. Enää ei olla kavereita (ei pelkästään tästä syystä).

Olen samanlainen. En vaan osaa ottaa kehuja vastaan. Tai joskus koen, etten ansaitse niitä, kun "kuitenkin joku muu on parempi tässäkin".

Minun ex-mieheni suhtautui kehuihini aina niin, että jos esim. kehuin jotain hänen tekemäänsä, niin hän katsoi kuin halpaa makkaraa ja totesi, että tavallisista asioista kehuminen on vittuilua ja lisäsi perään, että pystyisit itse samaan jos vaan yrittäisit. Ihmetteli vielä kun en enää halunnut olla hänen kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen samanlainen. En vaan osaa ottaa kehuja vastaan. Tai joskus koen, etten ansaitse niitä, kun "kuitenkin joku muu on parempi tässäkin".

Miksi et ansaitsisi kehuja? Ei kukaan ihan ilman syytä toista kehu. Kannattaa ajatella positiivisemmin ja arvostaa itseään. Ihan varmasti olet kehujen arvoinen. :) Tietysti aina joku on "parempi" jossain mutta yleensä se henkilö, joka sua jossain asiassa kehuu kovasti niin ajattelee sun olevan tosi hyvä siinä :) ap