Huono omatunto ensirakkauden kaipaamisesta

Lyhyestä virsi kaunis: erosin ensirakkaudestani vuosia sitten. Olen vihdoin löytänyt uuden tasapainoisen parisuhteen ja nykyinen mieheni on minulle paljon sopivampi kuin exä ja suorastaan palvon häntä. Silti en voi olla näkemättä jatkuvasti unia ensirakkaudestani ja ajattelenkin häntä harva se päivä. Tässä ei ole mitään järkeä, sillä olen paljon onnellisempi nykyiseni kanssa. Ensirakkauteni päättyminen on kuitenkin vaivannut minua kaikki nämä vuodet enkä tiedä, pääsenkö koskaan varsinaisesti yli.
Tuntuu koko ajan, että pettäisin jollakin lailla miestäni. Jos hän haikailisi exäänsä, pahoittaisin mieleni. En usko tämän haikailuni menevän ohi, sillä tämä on kestänyt niin monta vuotta ja todellakin haluan olla nykyiseni kanssa. Mutta mitä voi tehdä soimaavalle omatunnolle kun tunnen itseni epärehelliseksi? :(