Ihmettelen oksien koristelua ja virpomislorua..
Itse olen trullitellut penskana pohjanmaalla vuosina 90-95. Mietin, että me emme ikinä tehneet mitään oksia vaan vain pukeuduimme noidiksi ja toivotimme hyvät pääsiäiset ja saimme siitä palkan. Onko tämä virpomisloru ja vitsojen jakaminen tullut kuvioihin vasta myöhemmin?
Kommentit (6)
Minä taas olen virponut lapsena suunnilleen samoihin aikoihin. Koristellut vitsat ja virpomislorut olivat silloin ihan perusjuttuja.
Me askarreltiin ja piirrettiin pääsiäiskortteja ja niitä jaettiin.
Itse pikkutyttönä virvoin "trendikkäällä" 80 luvulla, noiden komeiden olkatoppauksien ja mega permisten kultaaikaan. Silloin innoissamme väännettiin vitsoja ja varpuja mitä lie.
Oli sulkaa, kreppipaperia ja muuta tilpehööpiä. Samoin se loru lausuttiin joka ovella.
Oli jännittävää olla pikkunoita kaikkine pukuineen, punaisine poskineen ja pisamineen. Tykkäsin kovasti, eikä se nk. palkka ollut se suurin asia. Se oli kivaa ja jännittävää.
Täs oli mun kokemus, nyt eikun palstan hapannaamat, ne alapeukut paukkumaan
Alunperin virpominen on ortodoksinen perinne. Karjalassa käytiin virpomassa palmusunnuntaina ja palkka saatiin pääsiäisenä. Trulleiksi pukeutuminen on tullut Pohjanmaalta. Nykyisin nämä kaksi perinnettä ovat yhdistyneet, kun pienet noidat käyvät virpomassa.
Vähän nolo juttu, kun mun porukat ei ole asiaan sitten perehtynyt :/ Äiti opasti vain toivottamaan hyvät pääsiäiset. Tosin en kyllä muista, että meillä kotona käyneet trullitkaan olis oksia antaneet.. ?
-AP
Itse olen trullitellut etelä-pohjanmaalla samoihin aikoihin kuin sinäkin ja meillä oli aina hienosti koristellut oksat.