Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Krapula-ahdistus. Törmäsin yöllä työkaveriin.
20.03.2016 |
Eilen tuli juhlittua oikein urakalla kavereiden kanssa enkä ihan kaikkea edes muista. Yökerhosta lähdin vielä hakemaan mäkkäriltä ruokaa. Olin aika tuiskeessa ja muistan hämärästi törmänneeni jonossa työkaveriini, joka oli kuulemma miehensä kanssa juuri tullut lomalta Suomeen ja tulivat hakemaan yöpalaa. Eivät olleet humalassa ja muistan heidän katsoneen minua todella pahasti kuntoni takia. Huomenna töitä ja olemme samassa vuorossa. Pitäisikö jotenkin kommentoida kohtaamista?
Kommentit (26)
Minä olen 38-v. ja tulee käytyä viihteellä noin kerran kuukaudessa, kesällä enemmänkin. Varsinkin nyt, kun erosin. Ja juon kyllä baarissa pienen tuiterin, miksipä en? Olenkohan täysin alkoholisoitunut...? :D
Ja pakko sanoa, että mielestäni täysi omistautuminen perhe-elämälle ilman yhtään omia, aikuisten rientoja on mielestäni maailman tylsintä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30-vuotias aikuinen nainen juo itsensä aivan sekaisin? Ja sitten mäkkäriin teinien joukkoon? Kyllä se jotenkin surullista on ja joku tyhjiö elämässä.
Eli ihmisen juominen liittyy aina "tyhjiöön". Samalla logiikalla voisi sanoa, että viikonlopun kotona lapasia virkkaava nainen virkkaa täyttääkseen jotain "tyhjiötä". Mikä tekeminen on sellaista, että sitä voi tehdä vain koska se on hauskaa ja tuottaa iloa?
Omien lasten kanssa oleminen. Palstamammojen mielestä se vasta on oikeaa elämää eikä tarvitse täyttää mitään tyhjiöitä.
Kaikilla vaan ei oo niitä lapsia koskaan. Riippumatta miten pohjattomasti heitä ois toivonut.
En kyllä puolustele päihteiden käyttöä. Enkä käytä. Vihermehut riittää mulle 😉
Joo. Munkin kurkussa oli lauantaina tyhjiö joka piti täyttää tequilalla ja lonkerolla ja juhlia aamuun asti. Sain täytettä myös siihen toiseen tyhjiöön eilen aamulla mieheltäni. Hauskaa oli.
Olen 35.
Ihme nillittäjiä täällä. Ettäkö naisen 30v. täytettyään pitäisi omistautua vain perhe-elämälle ja saada elämän ainut ilo vain omien lasten kanssa puuhailusta? Olen pian 36-vuotias ja lapseni alkavat lähestyä aikuisuutta. Kohta alkaa minulla taas se aika, että voin käydä viihteellä ja ottaa kuppia niin paljon kuin sielu sietää, jos lystään. Vai pitäisikö minun jäädä nysväämään kotiin ja odottelemaan tippa linssissä lastenlapsia, että saisin aloittaa paapomiskierroksen alusta?
Alue: Aihe vapaa
Oo niinku et muistais koko tapaamista. Kännin piikkiin --ja muisti pois ☺ jos ottaa puheeksi niin oot vaan et ööö niin missä ollaan nähty??