Jatkaisitko ystävyyttä jos ystävä tekisi hirveän rikoksen?

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raiskaajan tai pedofiilin ystävä tuskin voisin olla. Murha saattaisi mennä, riippuen teon motiiveista ja katumisen asteesta.

Naisen tai lapsen koskemattomuus ja alapää on  arvokkaampi kuin ihmisen henki?

En ole tuo jolle vastasit, mutta kyllä, tuossa on mahdollinen poikkeama omassakin logiikassa. Jos joku murhaisi vaikkapa lapsensa hyväksikäyttäjän tai raiskaajan, katsoisin että siihen oli perusteltu syy. Sitten taas jos muuten vaan murhaa jonkun, sellaista ihmistä en katselisi. Pappanikin käytti viisi vuotta nuoruudestaan muiden tappamiseen, mutta oli silti ihan hyvä mies. Jos olisi sen lisäksi raiskannut jonkun, niin sitten ajattelisin toisin.

Myös raiskaukseen voi liittyä lieventäviä tekijöitä.

Ei voi. Vihan vimmassakin pystyy rajoittamaan väkivaltansa olemaan ei-seksuaalista. Seksuaalinen väkivalta kertoo jotain niin pöyristyttävää tekijästään, ettei sitä voi mitenkään pestä puhtaaksi.

Olen osittain samaa mieltä. Kumma vain että tämä asia käsitetään niin reikäkeskeisellä tavalla, joka johtaa siihen että yleensä vain naisen sukuelimiin kohdistuva väkivalta tuomitaan erityisen rankalla kädellä. Monen ihmisen omatunto kolkuttaisi jos miehetkin otettaisiin huomioon.

Yksi naapuri on pedari, toiminut sellaisessa työssä, jossa nämä piirteet tuli esiin, eipä ole vuosiin ollut. En pidä ko. henkilöstä.

Yksi tuttu on kauan sitten joko synnyttänyt kuolleen lapsen ja "hävittänyt" ruumiin tai sitten teki itse jotain ja sitten vasta "hävitti" ruumiin. En ole ko. ihmistä kovin usein tuon tapahtuman jälkeen nähnyt, mutta en ole hylännyt, tiedän jonkin verran taustoja.

Yksi sinänsä kilteimmistä ihmisistä, jonka tiedän, on lyönyt isäänsä puukolla. En ole hylännyt, ja tuonkin teon ymmärrän. Poika oli katsellut miten juoppo isä hakkasi äitiä ja eräänä päivänä ei sitten enää vaan jaksanut katsella sitä ja huitaisi isää puukolla. Eli käytännössä puolusti äitiään.

Voisin antaa anteeksi murhan, jos olisi murhattu joku joka on tehnyt ystävälleni oikrasti pahaa. Raiskauksen jos olisi joku epäselvä väitetty tapaus, jossa nainen olisi kuitenkin ollut mukana. Pedofilian, jos siihen ei liity tekoja ja hakisi itselleen apua. Mutta kyllä nuo kaikki veisi luottamuksen.

Kaikkea muuta voisin antaa anteeksi paitsi raiskaus ka pedo. Jopa murhan koska sille on yleensä motiivi ja on kosto

M kirjoitti:

Kaikissa tuntemissani ihmisissä mitkä on tuomittu jostain rikoksesta mistä joutunut linnaan tai ollut hyvät mahdollisuudet joutua linnaan, ei henkirikosta, pedofiliaa tai raiskausta, on jotain outoa, niistä tulee joku outo fiilis?? En osaa selittää mutta kuitenkaan en välitä ihmeemmin olla tekemisissä.

Mitä sä oikein selität? Onko ne rikollisia vai onko ne vain sun päässäs rikollisia? Muuten, se on tunne, ei viilis..