Kuulutko toiseen aikaan?

Olisin halunnut kokea 50-luvun ja 70-luvun nuoruuden, mutta toisaalta olen niin mukavuudenhaluinen, että kyllä mä tähän nykypäivään kuulun parhaiten.

Olisin halunnut olla äiti ennen noita hemmetin koukuttavia tietokonepelejä.

Tuntuu että olisin jotenkin paha ihminen kun tykkään elää tiukasti perinteisessä naisen roolissa tyyliä "keittiöni on valtakuntani". Jotkut olettavat että mun mies on väkivaltainen tai muuten vaan hyödytön kun pidän yksin huolta huushollista. En edes harkitse koskaan ryhtyväni kotiäidiksi, vaikka kiinnostaisi, koska olen kasvanut ajattelemaan että he ovat vain laiskoja yhteiskunnan loisia. 1800-luku olisi ollut mulle varmaan parempaa aikaa.

Kuulun toiseen aikaan, oikeastaan ihan mihin tahansa paitsi tähän. Nykyinen viihteen ja somen ympärillä pyörivä maailma oksettaa minua ja en voi edes kuvailla sitä halveksuntaa jota tunnen näitä somesta elantonsa saavia ihmisiä kohtaan. Tästä persekuvasta Jen tienasi kymmeniä tuhansia! Ei vittu tuokaa joku ase ja ampukaa mut...

Juu. Muuten kuulun 1800-luvulle, mutta lääketieteen kyllä haluaisin olevan tätä päivää (ja sen, että sosiaaliturvan kautta se olisi kaikkien ulottuvilla)

Kuulun. Aikaan ennen teknologiauskoa, turhia julkkiksia, rahan ja materian palvontaa, seksuaalisuuden tyrkyttämistä ja kaupallistamista, vanhusten heitteillejättöä ja perinteisten arvojen mitätöintiä.

Kiitos, helpotti.

Kyllä te kaikki ootte ihan oikeessa ajassa ja paikassa just siinä missä ootte!😊

Tästä tietokonemaailmasta ja siitä, että.työpaijat häviää, kun kaikki palvelee tietsikalla itse itseään, en tykkää.

Se oli mukavaa aikaa, kun käsin kirjoitettiin pankkikirjaan ja kirjoitettiin kauniilla käsialalla kirkonkirjoihin syntyneet ja kuolleet.

Kaipaan myös sitä, että hyvää moraalia ja siveellisyyttä pidettiin hyveenä ja ei ollut tapana erota ja muodostaa uusperheitä helposti, kun ei saa kunnon seksiä tms turhista syistä.

Kaipaan aikaa, jolloin monen kanssa seksin harjoittaminen oli noloa eikä ylpeydenaihe.

Mulla on myös tuo 1800 luvun loppu ja ehkä vähän 1900 luvun alkuakin jotenkin lähellä sydäntä. Todella kaihoisasti katson siihen aikaan sijoitettuja elokuvia ja sarjoja, taidetta. Ihailen sen ajan naistenvaatteita. Nainen sai pukeutua kauniisiin mekkoihin, korsetti oli oleellinen osa pukeutumista. Ihmiset olivat hoikkia ja ryhdikkäitä.

Kaipaan aikaa, jolloin ylioppilas pääsi lähes automaattisesti yliopistoon ja lähes kaikille löytyi työtä. Oli paljon hommia, joihin kouluttamattakin kelpasi. Missään ei tarvinnut osata alati vaihtuvia tietokonesovelluksia. Teknologia oli helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan aikaa, jolloin monen kanssa seksin harjoittaminen oli noloa eikä ylpeydenaihe.

Tämä. Ja aikaa, jolloin tyhmyys ja tyhjäpäisyys oli häpeä eikä ylpeydenaihe, saati elinkeino. Nykyään sillä saa oman tv-ohjelman.

Yllättävän hyvin olen sopeutunut nykyaikaan. Olen huono tekemään fyysistä työtä. Olen aina ollut hyvä englannin kielessä, joten mun on ollut helppo pysyä mukana, kun sitä käytetään ja tarvitaan enemmän nykyään - silloin kun itse olin nuori, olin nörtti kun osasin kieliä, nythän kaikki nuoret osaavat. Lisäksi olen aina etsinyt paljon erilaista musiikkia kuunneltavaksi, nyt ei tarvitse käyttää niin paljon aikaa sen etsimiseen ja rahaa cd-levyihin. Tykkään myös uudesta musiikista.

Mutta nykyajassa on monia asioita joita EN ymmärrä:

- miten jotkut kehtaavat ottaa pepuistaan kuvia nettiin. siis miten tämä voi olla ok ja normaalia...? vielä joitain vuosia sitten trikoiden pitäminen todellakin kuului vain lenkkipoluille ja silloinkin peppu pyrittiin peittämään häveliäisyyden nimissä.

- ihme suhdekuviot, se ettei edes yritetä olla vain yhden kanssa. joo joo, ihminen ei ole välttämättä luonnostaan täysin yksiavioinen, mutta sitoutumattomuus ja itsenäisyys aiheuttaa mielestäni aika paljon stressiä psyykelle ja aika moni taitaa olla sisimmässään yksinäinen ja epäluottavainen toisia kohtaan.

- ruokavaliohifistely. ihmisen elimistö tarvitsee ravintoa toimiakseen ja pystyy käyttämään sitä varten vaikka minkälaista materiaalia. milloin syömisestä tuli niin vakava asia?

- ystävien kanssa yhteydenpito jatkuvasti viestittelemällä. mä ainakin mieluummin olen yksin omassa rauhassa TAI oikeasti toisten kanssa. puhelin stressaa.

- muitakin näitä varmaan on :)

Älypuhelimet on pahin kaikista laitteista. Mä olen yli 40 ja mun ikäisissäkin näkee luurin hiplaajia. Vähän väliä pitää katsoa jotain ja näyttää niitä kuvia, videoita jne. Teinit ja lapset on vielä pahempia, luuri on aina naaman edessä. Työpaikoille on pakko laittaa käyttökieloja kun puhelin vie ajan. Kouluissa on jo tunneilla luuri kielletty.

Täytyy toivoa että nykyaikainen luurin/ruudun käyttökulttuuri muuttuu. Pelkään vain sen pahenevan ennenkuin paranevan. Virtuaalilasien ja kuulokkeiden kanssa voi sulkea realimailman vielä helpommin ulos. Siinä onkin hieno tulevaisuuden kuva. Miljoonat makaa tai istuu lasit silmillä ja kuulokkeet päässä 24/7.