Onko muilla Likaa kammoksuvia 3 vuotiaita?
Meillä ongelma lähinnä sisällä, ulkona poikaa ei yleensä lika haittaa.
Mutta esim syödessä jos voileivästä tulee pienikin ripaus voita käteen, alkaa kauhea kirkuminen ja paniikki. Nätisti ei voi sanoa että pyyhitäänkö. Ja auta armias kun ruokaa tippuu syliin...
Eli ruokalussa poika tosi tarkka että ei saa tippua mihinkään, ja pöydän reunatkin vielä tarkastaa. Ollaan sanottu että ei haittaa jne
käsien pesussa jos menee tippa paidalle vettä sama juttu, hirveä meuhkaaminen että paidassa on likaa ja repii sen pois ja hakee puhtaan..
Kova uhma on muutenkin päällä, liittyisikö siihen.. Tarhassakin huolehtii kovasti tahra-asioista mutta ei vedä tälläisiä pultteja kuin kotona..
Kommentit (5)
liity ikään, itse olen vaan kärsivällisesti antanut talouspaperin palan jos ruokapöydässä tulee " kohtaus" ja tyynesti sanonut että ei haittaa, pyyhi tuohon ja istunut itse syömään. Hyvähän se on, meillä ainakin kohta 4-vuotias on innoissaan kun saa ruokailun jälkeen pyyhkiä pöydän, joten kasvatetaan tyynesti vaan näitä kodin pieniä apulaisia :)
liittyy hyvinkin vahvasti lapsen myöhempään seksuaaliseen kehitykseen ja oman kehon hyväksymiseen. A long story...
meidän 3v poika ei myöskään siedä likaa käsissä ruokailun yhteydessä. tuolille/vaatteeille tippuneet liat pitää heti pyyhkiä tai pestä pois ja vaatteet pitäisi muka vaihtaa. käsien/hampaidenpesun yhteydessä yksikin vesitippa on liikaa :)
ulkona lika ei haittaa, ei myöskään vesivärisotkut/muovailuvaha kynsien alla...
rauhallisesti ollaan yritetty kertoa ettei se haittaa, ja ettei vaatteita sen takia vaihdeta. poika tosin on omatoiminen ja vaihtaa paidan yksin, mutta sehän on vain hyvä juttu :)
Anoppini mukaan mieheni on ollut likaa kammoksuva pienenä. Vieläkin hänen silmää häiritsee jo muutamat koiran karvat lattialla imuroinnin jälkeen.
Omasta 2,5v tytöstämme on näkyvissä samoja piirteitä. Hän saa pultteja jos asioita ei tehdä juuri samassa järjestyksessä kuin aiemminkin tai vaikka jätetään kerrankin pyyhkimättä kasvot ruokailun jälkeen. Vaatteille ei saanut tippua jo vauvana mitään ja itku tuli heti. Sen ratkaisimme hankkimalla hihoilla varustetun essun ja lisäksi vielä kovan ruokalapun. Näin paita ja housut pysyy puhtaina ja itkut vähentyneet.
Roskat on pakko viedä heti roskiin ja pienikin langanpätkä matolla häiritsee häntä suunnattomasti.
Yritetty on keskustella että imuroidaan sitten roskat pois illalla ja tyttö siihen suostuukin. Tuijottaa kuitenkin roskia edelleen ja huomauttaa pian niiden olemassa olosta.
Anoppini on myös siisti ihminen ja putsaa kotiaan koko ajan. Vahtii ettei laseista jää vesirinkuloita tai vessassa näy hiuksen hiusta missään. Tai sormen jälkiä vesihanoissa.
Epäilenpä että tuo siisteys kiertää heillä suvussa ja saan tytöstäni nopeasti hyvän siivousavustajan ; )
ruokaillessa.