Meditointi. Muistatteko siitä mitään?
Meditoin istumalla, ehkä liian löysässä asennossa. Minuutissa pääsen tilaan missä ulkoiset äänet katoaa ja vajoaa omaan maailmaan, päässä liikkuu muutama ajatus ja ehkä symboli tai pari.
Mitään tarkempaa en koskaan muista, niska rentoutuu ja pää yrittää retkahtaa alas. Nukunko mä vai meditoinko? Toi muistikuvien puutos hämmentää, olen osittain kai tietoinen asennosta. Yleensä tässä menee 15-25 minuuttia.
Kommentit (12)
Minä en osaa meditoida. Olen yrittänyt. En vaan jaksa olla hiljaa paikallani ja pysähtyä, aina tulee mieleen jotain mitä pitäis tehdä, enkä pääse mihinkään tiloihin.
Lopuksi alkaa ärsyttämään koko touhu. Miten te muut teette sen?
Haluaisin meditoida mutta en tiedä mitä siinä pitäisi tapahtua ja miten.
Vierailija kirjoitti:
Minä en osaa meditoida. Olen yrittänyt. En vaan jaksa olla hiljaa paikallani ja pysähtyä, aina tulee mieleen jotain mitä pitäis tehdä, enkä pääse mihinkään tiloihin.
Lopuksi alkaa ärsyttämään koko touhu. Miten te muut teette sen?
Niiden asioiden kai kuuluukin tulla mieleen, mutta pointti lienee, ettet anna niiden häiritä. Että ne ajatukset saavat juosta ja katselet niitä. Tosin en ole mikään ekspertti tässä.
Pointti on antaa ajatusten tulla, olla tarttumatta niihin ja antaa niiden mennä. Tyhjentää pää. Tutustua omaan sisimpään, sieluun.
Sitähän voi tehdä kävelemällä, istumalla, miten vaan. Netistä löytyy tosi paljon tietoa.
Pidä tarkkaavaisuus vaikka hengityksessä, niin et torkahda. Ei ole tarkoitus sumentaa tarkkaavaisuutta vaan kohdistaa se johonkin, kuitenkin niin että pysyy tietoisena myös ympäristöstään. Kannattaa lukea esim. Culadasan "The Mind Illuminated".
Minä onnistun parhaiten makuuasennossa. Koen tarpeelliseksi pitää selkärangan mahdollisimman suorana ja kanavan avoinna energian liikkua. Istua en voi aina kovin pitkään (ongelmia tapaturman jäljiltä). Ja joskus voi olla hyvinkin pitkä sessio, raskaskin kun nouseva energia puskee ulos tuskaa kunnes avaa koko kanavan ja hups...
Parhaimmillaan olen ollut useita päiviä kestävässä tilassa jossa "kaikkki on kadonnut". No silloin en toki enää makoile vaan puuhastelen normaalia arkea olematta olemassa :)
Vierailija kirjoitti:
Pointti on antaa ajatusten tulla, olla tarttumatta niihin ja antaa niiden mennä. Tyhjentää pää. Tutustua omaan sisimpään, sieluun.
Sitähän voi tehdä kävelemällä, istumalla, miten vaan. Netistä löytyy tosi paljon tietoa.
Mitä sitten tehdä, kun ei löydä sisältään mitään? Tarkoitan sellaista oloa kuin ei olisi olemassa ja todellisuudentaju saattaa hämärtyä, kadottaa persoonansa piirteet.
En tiedä. Joskus sisäinen hiljaisuus ihan huolettaa muakin, pitää ihan tietoisesti kysyä itseltä missä kaikki ajatukset on kun ne loistaa poissaolollaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä en osaa meditoida. Olen yrittänyt. En vaan jaksa olla hiljaa paikallani ja pysähtyä, aina tulee mieleen jotain mitä pitäis tehdä, enkä pääse mihinkään tiloihin.
Lopuksi alkaa ärsyttämään koko touhu. Miten te muut teette sen?
Tuo
kuuluu
asiaan.
Ego
yrittää pitää
kiinni
itsestään.
Pitää
antaa
mennä.
Meditoinnissa
ei o
l
e
tarkoitus
mennä m
ihikn
kään
"tiloihin",
va
a
n
olla
tietoisesti
läsnä
ilman
Niitä
virtailevia
ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pointti on antaa ajatusten tulla, olla tarttumatta niihin ja antaa niiden mennä. Tyhjentää pää. Tutustua omaan sisimpään, sieluun.
Sitähän voi tehdä kävelemällä, istumalla, miten vaan. Netistä löytyy tosi paljon tietoa.
Mitä sitten tehdä, kun ei löydä sisältään mitään? Tarkoitan sellaista oloa kuin ei olisi olemassa ja todellisuudentaju saattaa hämärtyä, kadottaa persoonansa piirteet.
Miksi alapeukku? Pelkoa on vaikeampi hallita kuin muita ajatuksia, koska se on tunne.
Jos pää retkahtaa olet luultavasti liian väsynyt kunnon meditaatioon. Kivahan meditointiin on nukahtaa... Suuri univelka pitää ensin maksaa pois.
Meditoiko täällä joku?