Lue keskustelun säännöt.
Toisen roikottaminen suhteessa
06.03.2016 |
Pidän tätä ilmiötä vastenmielisenä, mutta yleisenä. Eli toinen osapuoli välittää tuntuvasti enemmän, on ehkä rakastunut, rakastaa seurustelukumppania tai vakavampaa kumppania. Vähemmän välittävä lilluu suhteessa eteenpäin epämääräisten lupausten ja kiertelyiden voimalla ja enemmän välittävä selittää mielessään kaiken parhain päin.
Tämä on enemmän välittävän osapuolen elämän hyväksikäyttöä.
Tässä esimerkki joka kuitenkin päättyi jämäkästi: Mies ja nainen olivat olleet parisuhteessa useita vuosia ja hankkineet yhteisen omistusasunnonkin. Mies kuitenkin tiesi, ettei koskaan haluaisi naisen kanssa perhettä. Nainen hoksasi ottaa asian puheeksi kysymällä, milloin mennään naimisiin. Mies vastasi, ei koskaan. Nainen lähti kohta sen jälkeen. Mies itse kertoi tämän minulle treffien merkeissä. En ollut kiinnostunut.
Kommentit (32)
Ylläri pylläri, ketään ei voi pakottaa avioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää kostako syyttömille ihmisille. Mitäpä jos se teidän miehenne oli naisen kanssa, joka roikotti ja halusi kostaa toisen naisen tekoset teille? Älkää menkö katkerina parisuhdemarkkinoille vaan olkaa sinkkuina. Ette edes itse ole onnellisia noin vaan olette antaneet sen edellisen pilata vielä seuraavatkin suhteenne.
Mille syyttömille? Se on ihmisen perusluonne! Jokainen ihminen on itsekäs ja rehellinen VAIN itselleen. Kukaan ei ole syytön. Mä ainakin kostan kaikille jolle pystyn, toki kostaisin mielummin niille jotka mua on loukannut, mutta en pysty, koska ne ei välitä. Jollekin on koskettava. Miksikö? KOSKA SE ON REILUA!! Vai pitäisikö mun vaan ottaa kaikki paska vastaan ja alistua? EI KÄY!
Jos joku tappaa kissasi, niin tapat naapurin kissan? Joku vammauttaa lapsesi, niin telot jonkun toisen lapsen? Oikeus ei toimi noin.
Vela kirjoitti:
No kaikki ei halua naimisiin eikä perhettä. Ei se tee ihmisestä pahaa tai huonoa. Jos sulle perinteinen avioliitto ja lapset on must, niin kandee ottaa asia puheeksi ajoissa.
Ihmiset on katsos erilaisia. Minä olen nainen, jolla ei ole yhtään äidinvaistoa ja joka inhoaa ajatusta mistään häistä tai avioliitosta. Tämän takia parikin suhdetta on päättynyt, kun mies on taas halunnut niitä. Eli mitäs jos PUHUISITTE asioista?
Ei me olla kaikki samasta puusta. Eikä se ole sen enempää sen vika, joka ei kerro jos ei kysytä, kuin sen, joka älyää kysyä vasta kun on ostettu yhteinen talo. Suu auki, suomalaiset! Ei kukaan meistä ole ajatustenlukija.
Myötätunto tapauksessa on miehen puolella. Näin rehellisesti hän kertoi asiasta jo treffeillä ap:lle, ettei tuottaisi pettymystä jo toiselle avioliitosta ja perheestä haaveilevalle naiselle.
Niin kai kyse on siitä, antaako mies ymmärtää väärin. Minua on tavallaan roikotettu, koska mies ei tiennyt mitä halusi, vastaili välillä kyllä ja välillä ei, ja sitten viiden vuoden päästä viimein lopullisen ei. No olipa kiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää kostako syyttömille ihmisille. Mitäpä jos se teidän miehenne oli naisen kanssa, joka roikotti ja halusi kostaa toisen naisen tekoset teille? Älkää menkö katkerina parisuhdemarkkinoille vaan olkaa sinkkuina. Ette edes itse ole onnellisia noin vaan olette antaneet sen edellisen pilata vielä seuraavatkin suhteenne.
Mille syyttömille? Se on ihmisen perusluonne! Jokainen ihminen on itsekäs ja rehellinen VAIN itselleen. Kukaan ei ole syytön. Mä ainakin kostan kaikille jolle pystyn, toki kostaisin mielummin niille jotka mua on loukannut, mutta en pysty, koska ne ei välitä. Jollekin on koskettava. Miksikö? KOSKA SE ON REILUA!! Vai pitäisikö mun vaan ottaa kaikki paska vastaan ja alistua? EI KÄY!
Jos joku tappaa kissasi, niin tapat naapurin kissan? Joku vammauttaa lapsesi, niin telot jonkun toisen lapsen? Oikeus ei toimi noin.
Miksi vertaat asioita jotka ei ole verrannoillisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela kirjoitti:
No kaikki ei halua naimisiin eikä perhettä. Ei se tee ihmisestä pahaa tai huonoa. Jos sulle perinteinen avioliitto ja lapset on must, niin kandee ottaa asia puheeksi ajoissa.
Ihmiset on katsos erilaisia. Minä olen nainen, jolla ei ole yhtään äidinvaistoa ja joka inhoaa ajatusta mistään häistä tai avioliitosta. Tämän takia parikin suhdetta on päättynyt, kun mies on taas halunnut niitä. Eli mitäs jos PUHUISITTE asioista?
Ei me olla kaikki samasta puusta. Eikä se ole sen enempää sen vika, joka ei kerro jos ei kysytä, kuin sen, joka älyää kysyä vasta kun on ostettu yhteinen talo. Suu auki, suomalaiset! Ei kukaan meistä ole ajatustenlukija.
Myötätunto tapauksessa on miehen puolella. Näin rehellisesti hän kertoi asiasta jo treffeillä ap:lle, ettei tuottaisi pettymystä jo toiselle avioliitosta ja perheestä haaveilevalle naiselle.
Ap vastaa: Selitin asian huonosti tai vajavaisesti. Mies halusi kyllä perheen ja naimisiin, mutta ei sen naisen kanssa, jonka kanssa asui. Me tapasimme puoli kymmentä kertaa.
Ja hän kertoi sulle asian noin? Vaikuttaa aika rehelliseltä tyypiltä. Nainen olisi joka tapauksessa voinut kysyä aiemmin, jos asia oli hänelle tärkeä.
Se on kyllä totta, että moni elää epätyydyttävissä suhteissa vain että olis joku, ja että sopisi yhteiskunnan vanhentuneisiin normeihin. En kyllä tiedä miksi se yhteinen talo piti ostaa. Tarina kuulostaa keksityltä.
Mutta itse olisin viimeistään siinä vaiheessa kun ostetaan yhteistä taloa ottanut tulevaisuudensuunnitelmat puheeksi.
P.S. Puolet liitoista päättyy eroon joka tapauksessa. Omassa kaveripiirissä kaikki paitsi yksi.
Miksi sun pitää inttää ja vääristellä ja puolustella täällä pettäjiä. Oletko itse samanlainen.
Kuka tässä on mistään pettämisestä puhunut? Mies vaan sanoi, ettei halua naimisiin. Mihin hänellä on oikeus. En mäkään halua.
T. Nainen
Et edes lue mistä täällä keskustellaan ja silti osallistut aiheen ohi. Imbesilli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä juuri tällainen dilemma. En vain saa sanotuksi miehelle, että hän on ihan kiva, mutta en välittäisi tapailla ainakaan kovin usein. Enkä halua tehdä tiliä menemisistä ja tulemisista. Ehkä olen antanut väärän kuvan tunteistani. Kovasti suunnittelee kaikkea mitä tehdään ensi kesänä ja minä kiertelen. Tunnen että olen kamala, mutta en voi sille mitään. Miksi se ei jätä mua, olis molemmille paras!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela kirjoitti:
No kaikki ei halua naimisiin eikä perhettä. Ei se tee ihmisestä pahaa tai huonoa. Jos sulle perinteinen avioliitto ja lapset on must, niin kandee ottaa asia puheeksi ajoissa.
Ihmiset on katsos erilaisia. Minä olen nainen, jolla ei ole yhtään äidinvaistoa ja joka inhoaa ajatusta mistään häistä tai avioliitosta. Tämän takia parikin suhdetta on päättynyt, kun mies on taas halunnut niitä. Eli mitäs jos PUHUISITTE asioista?
Ei me olla kaikki samasta puusta. Eikä se ole sen enempää sen vika, joka ei kerro jos ei kysytä, kuin sen, joka älyää kysyä vasta kun on ostettu yhteinen talo. Suu auki, suomalaiset! Ei kukaan meistä ole ajatustenlukija.
Myötätunto tapauksessa on miehen puolella. Näin rehellisesti hän kertoi asiasta jo treffeillä ap:lle, ettei tuottaisi pettymystä jo toiselle avioliitosta ja perheestä haaveilevalle naiselle.
Ap vastaa: Selitin asian huonosti tai vajavaisesti. Mies halusi kyllä perheen ja naimisiin, mutta ei sen naisen kanssa, jonka kanssa asui. Me tapasimme puoli kymmentä kertaa.
Ja hän kertoi sulle asian noin? Vaikuttaa aika rehelliseltä tyypiltä. Nainen olisi joka tapauksessa voinut kysyä aiemmin, jos asia oli hänelle tärkeä.
Se on kyllä totta, että moni elää epätyydyttävissä suhteissa vain että olis joku, ja että sopisi yhteiskunnan vanhentuneisiin normeihin. En kyllä tiedä miksi se yhteinen talo piti ostaa. Tarina kuulostaa keksityltä.
Mutta itse olisin viimeistään siinä vaiheessa kun ostetaan yhteistä taloa ottanut tulevaisuudensuunnitelmat puheeksi.
P.S. Puolet liitoista päättyy eroon joka tapauksessa. Omassa kaveripiirissä kaikki paitsi yksi.
Ehkä nainen on kysynytkin, mutta mies on kierrellyt ja kaarrellut vastausta aiemmin. Siitä taisi olla nyt kyse, että kumppani antaa olettaa jotain mitä ei oikeasti halua lunastaa ja odottelee samalla josko tulisi parempaa... Siinä olet kyllä oikeassa, että nämä asiat pitäisi puhua heti alussa selväksi ja ehkä on puhuttu. Mies oli voinut tulla toisiin aatoksiin ja jätti tämän kertomatta.
Ite en kyllä ostaisi taloa miehen kanssa yhteiseksi, ennen kun olemme naimisissa, koska miksi pitäisi maksaa iso hinta siitä, että toinen ei ollut tosissaan kanssani.
Olisiko mies halunnut sinusta jotain vakavaa ap? ja en minäkään olisi kiinnostunut miehestä, jolla on pokkaa tehdä noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä juuri tällainen dilemma. En vain saa sanotuksi miehelle, että hän on ihan kiva, mutta en välittäisi tapailla ainakaan kovin usein. Enkä halua tehdä tiliä menemisistä ja tulemisista. Ehkä olen antanut väärän kuvan tunteistani. Kovasti suunnittelee kaikkea mitä tehdään ensi kesänä ja minä kiertelen. Tunnen että olen kamala, mutta en voi sille mitään. Miksi se ei jätä mua, olis molemmille paras!
Mitäpä jos olisit nyt aikuinen ja jättäisit ite. Kerran se kirpaisee vain.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä juuri tällainen dilemma. En vain saa sanotuksi miehelle, että hän on ihan kiva, mutta en välittäisi tapailla ainakaan kovin usein. Enkä halua tehdä tiliä menemisistä ja tulemisista. Ehkä olen antanut väärän kuvan tunteistani. Kovasti suunnittelee kaikkea mitä tehdään ensi kesänä ja minä kiertelen. Tunnen että olen kamala, mutta en voi sille mitään. Miksi se ei jätä mua, olis molemmille paras!
Miten niin et voi? Kerrot miehelle, että sinulla ei ole samoja fiiliksiä ja haluaisit nähdä harvemmin. Kysyt, että mitä mies odottaa suhteelta ja siinä kohtaa on hyvä kummankin kertoa mielipiteensä asiasta. Juuri sun kaltaiset ihmiset on niitä, jotka esim. suhteen loppuvaiheilla muuttuu ihan törkeiksi ja tekee tahallaan asiat vaikeiksi, että saisi sen toisen jättämään itsensä kun itsellä ei siihen kapasiteettia riitä.
Olen törmännyt sinun kaltaisiin miehiin ja niiden ansiosta itse juuri aloin sellaiseksi, joka tuhlaa miesten aikaa. Vahinko kiertämään ja silleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en tajunnut mitään aloituksesta. Miten niin? Ihan vapaaehtoista ollako vai ei suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä juuri tällainen dilemma. En vain saa sanotuksi miehelle, että hän on ihan kiva, mutta en välittäisi tapailla ainakaan kovin usein. Enkä halua tehdä tiliä menemisistä ja tulemisista. Ehkä olen antanut väärän kuvan tunteistani. Kovasti suunnittelee kaikkea mitä tehdään ensi kesänä ja minä kiertelen. Tunnen että olen kamala, mutta en voi sille mitään. Miksi se ei jätä mua, olis molemmille paras!
Sun paikka olisi saunan takana.
Kuka tässä on mistään pettämisestä puhunut? Mies vaan sanoi, ettei halua naimisiin. Mihin hänellä on oikeus. En mäkään halua.
T. Nainen