Miten te lapsiperheelliset jaksatte asua kerrostalossa?

En kielläkään. Tässä talossa onneksi ei muutkaan nipota äänistä ja moni pesee öisinkin pyykkiä. Ei haittaa meitä. Ääniin tottuu.

Hyvin, kiitos. Lapset eivät ole erityisen metelöiviä tapauksia. Sanoisin kovaäänisestä riekkumisesta, vaikka asuisimme omakotitalossa. Normaaleihin elämisen ääniin olemme tottuneet; metelöiviä naapureita meillä ei ole tai äänieristys on hyvä.

Hullut naapurit on onneksi harvassa. Meidän taloyhtiössä ei ole yhtään.

No nyt en enää jaksa kun naapurissa asuu joku wannabemuusikko.. Jumputtaa päivät ja yöt läpensä, raivostuttaa!

Muuten ei ole ollut ongelmia! Kaverikin asuu ihan omassa asunnossa kerrostalossa 4 lapsen kanssa. Lapset tottuu kyllä asumaan, eikä meillä saa metelöidä mummolassa omakotitalossakaan sisällä. Piha on sitä huutoa ja juoksemista varten!

Hyvin "jaksan" elää kerrostalossa, varsinkin kun on ne omakotitalon työt pois arjesta.

Ei tarvitse kieltää. Opetan heitä ottamaan muutkin huomioon. Ohjaan rauhallisiin puuhiin. Vaatii viitseliäisyyttä myös viedä lapsia liikunnallisiin harrastuksiin, siellä saa purkaa energiaa ja aina saa mennä leikkipaikalle juokemaan. Pitää katso opettaa ja ohjata. Sama kai se olisi muuallakin asuessa.

Kerrostaloissa asuu monenlaisia perheitä ja perheissä on erilaisia lapsia. Useimmat kerrostalossa asuvien lapsiperheiden naapurit ymmärtävät asuvansa kerrostalossa eivätkä valita äänistä, joita kuuluu päivän aikana. Yöllä häiriöksi ovat yleensä ihan muut asukkaat kuin lapset. Minua eivät koskaan lapset häirinneet kerrostalossa asuessa, mutta muista naapureista oli ajoittain haittaa.

Kotona opetetaan käyttäytymään muut huomioiden. Kukaan ei halua elää jatkuvan metelin keskellä.

Kerrostalossa keskustassa lapset oppivat elämään erilaisten ihmisten keskellä, kävelemään kouluunja harrastuksiin. Vanhempien työmatkat helppoja, autokaan ei olisi välttämätön. Perheelle jää paljon aikaa. Kesämökki ja ulkomaanmatkat kivaa vastapainoa kaupunkielämälle.

Asutaan sen verran vanhassa kivitalossa, ettei täällä kuulu mitkään äänet. En jaksaisi rivi-/omakotitalon jokapäiväistä pihanhoitoa ja -kunnossapitoa. Kesällä varsinkin nurmikko ajettava väh.kerran viikossa, kasvillisuuden koristepensaiden ja -puiden ympäriltä leikattava jatkuvasti, ettei näytä wt:n pihalta... Jokakeväiset kukkasipuleita istutukset, koristepuiden leikkaamiset, etc... Tässä elämäntilanteessa en ehtisi.

Ei mitään ongelmaa kun on normaalit lapset ja meillä ei ole koskaan kiljuttu tai juostu sisällä...ei sellaista jaksa itsekään kuunnella tai katsella.

Tosin olemme aina asuneet pienkerrostalossa joten ei niitä naapureita ole kuin max. 9 asuntoa.

Ja on kivat pihat olleet näissä molemmissa missä on asuttu ilman lumityötä ja puutarhahommia.

Keskustassa on helppo asua kun kaikki on lähellä.

Oikein hyvin. Vaikka asuttaisiin ok-talossa, ei lapset saisi siltikään mölytä. Johan siinä menisi omat hermot.