Työhaastattelusta jäi hieman outo fiilis - mikähän tässä työpaikassa on vialla?

Aika taitamattomalta rekrytoinnilta kuulosti kyllä.

50-50, voi olla hyvä paikka mutta voi olla paskakin. Jos tuo on epävarmuutta, kaikki voi olla ok ja saatat jopa päästä itse asemaan jossa voit vaikuttaa työpaikan menoon. Mutta pulju voi myös mennä nurin huomenna.

Vaikuttaa aika kokemattomilta rekrytoijilta nuo haastattelijat. Oisko niillä joku alemmuuskompleksi siellä? Joku palkattu henkilö lähtenyt kävelemään heti alkuunsa? Kannattaa miettiä sitäkin, pystyisitkö tekemään töitä tuollaisen esimiehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

50-50, voi olla hyvä paikka mutta voi olla paskakin. Jos tuo on epävarmuutta, kaikki voi olla ok ja saatat jopa päästä itse asemaan jossa voit vaikuttaa työpaikan menoon. Mutta pulju voi myös mennä nurin huomenna.

Selvitin yrityksen tietoja etukäteen ja heillä on ainakin tähän saakka mennyt hyvin. Tiedän myös puskaradion kautta, että varsin ok pitäisi olla. Siksi tarve uudelle työntekijällekin.

Olen ollut työpaikassa, jossa kaikki esimies/henkilöstöasiat tökkivät. Ihan alkaen työsopparin teosta ja palkasta. Ei huvittaisi alkaa samaan vääntämiseen.

Ap

Kiinnostaa, että mistä alasta ja minkä tyyppisestä työstä olisi kyse? Asiantuntijatehtävä? Duunarihomma?

Mene töihin, ujuta sopimukseen pitkä koeaika. Saat (asiallisin perustein) purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa, että mistä alasta ja minkä tyyppisestä työstä olisi kyse? Asiantuntijatehtävä? Duunarihomma?

Asiantuntijatehtäv, it-ala.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minua haastattelivat esimies ja henkilö, joka on tehnyt hakemaani vastaavaa hommaa. En ole ikinä ollut noin omituisessa haastattelussa. Minulta ei kysytty kuin muutama kysymys ja nekin todella ympäripyöreitä. Lähinnä esimies puhui siitä mitä yrityksessä tehdään hyvin pitkästi ja laveasti. Välillä tyypit juttelivat keskenään. Minä siinä sitten nyökkäilin ja yritin kommentoida edes jotain.

Kolmesti esimies kysyi minulta että miltä kuulostaa. Hän vaikutti jotenkin epävarmalta, aivan kuin hänen olisi pitänyt vakuuttaa minut siitä että heille kannattaa tulla töihin - eikä päinvastoin. Yhtäkkiä hän töksäytti että "onko sulla jotain kysyttävää". Kysyin sitten yhden työtehtäviin liittyvän kysymyksen, johon hän ei tuntunut osaavan vastata ja jatkoi kiireesti, että jos mulla ei ole kysymistä niin ollaan valmiita. Käytävällä esimies jatkoi että se palkka vois olla tällainen ja tällainen, olisko ok, ja lisäsi vielä jotain puhelinedusta. Koin kiusalliseksi sen että palkasta puhutaan jossain työpaikan käytävällä ja muutenkin jäi hieman epäilevä fiilis paikasta. Esimiehen outo epävarmuus häiritsi. Kokemukseni mukaan rekrytoivat esimiehet ovat yleensä ihan erityylisiä, tämä oli jotenkin "nörtin" ja hermostuneen oloinen. Onko niin ehkä että hommaan ei ole saatu ketään ja nyt toivoi että jospa tämä edes tulisi? Tätä on kyllä hyvin vaikea uskoa, alalla on työttömiä vaikka kuinka. Vai oliko hän joku aloitteleva esimies eikä vielä hallinnut rekrytointikuvioita?

Työ itsessään vaikuttaisi mielenkiintoiselta, mutta jotenkin jokin asia tässä tökkii. Mietin esimerkiksi että jos esimies on noin epävarman oloinen, miten mahtavat asiat työpaikalla sujua.

Miltä kuullostaa = mittaa kiinnostustasi, munit tämän jos kysymys meni täysin ohi

Onko sinulla jotain kysyttävää = oletko oikeasti kiinnostunut siitä työpaikasta, eli kiinnostaako sinua todella, oletko ottanut selvää työpaikasta, vai vain yksi hakemus sadasta johon olet laittanut paperisi

Rekrytointikuvio onkin hauska pointti joka menee aina saman kaavan mukaan. Onko perhettä ja blaa blaa. Noihin osaa vastata koulutettu apinakin.

Jos se esimies on vaikka ekaa kertaa rekrytoimassa?

Kerran minulle tuli haastatteluun ihminen jonka ainoat kysymykset koskivat palkkaa. Ymmärrettävästi en palkannut, vaikka itse olen aivan samanlainen ollut nuorena (ja tietenkin se on eniten kiinnostava asia edelleen)

Ajan kanssa sitten vanhempana oppii vastailemaan rekrytoijan kysymyksiin sen mitä rekrytoija haluaa kuulla. 

Kuulostaa ihan minulta:D oliko pieni yritys?

kaikki yrittäjät eivät ole minkään alan ammattilaisia. Minun pitää rekrytoida itselleni syksyllä työntekijöitä mutta en ole koskaan pitänyt työhaastattelua. Luultavasti minäkin annan itsestäni hömelön kuvan sitten, kun jännitän haastattelua enemmän kuin hakija.

jos oli iso firma niin sitten on outoa. Isoilla firmoilla on yleensä ammattirekrytoijat käytössä.

Oletko häikäisevän kaunis, näkyikö tissivako?

Minä olen ollut hyvin samantyyppisessä haastattelussa ja sain työpaikan ;)

Ainakin sait itse hommaan jotenkin liittyvän haastattelijan. Useimmin vastaan tulee kokeneita haastattelijoita jotka ei tiedä itse hommasta yhtään mitään.

Joka tapauksessa joudut tekemään töitä näiden ihmisten parissa joten jos et luule viihtyväsi niin lähde ihmeessä pois. Kannattaa hakeutua johonkin konsulttifirmaan jos ulkoinen olemus ja hiotut myyntipuheet on se sinun juttusi jota ilman et tule toimeen.

Mun elämäni toistaiseksi paras työpaikka oli sellainen, jossa itse toimitusjohtaja haastatteli. Tai "haastatteli". Se oli just semmoinen tilanne, että kaveri puhui firmastaan, itsestään, tulevasta toimenkuvastani ja minä lähinnä vaan kuuntelin.

Oli vähän sellainen olo, että se ei jaksanut muita haastatella kun oli löytänyt ihan kehityskelpoisen yksilön (en tiedä, mistä se sen sitten päätteli). Loppujen lopuksi ainoa, mitä keksin kysyä oli, että onko toi viereinen tyhjän näköinen huone sitten se, mihin mun pitäisi tulla.

TJ osoittautui hyvin innovatiiviseksi tapaukseksi, ja työkaverien kanssa sitten tultiin siihen tulokseen että ihan jokaiseen uuteen hörhötykseen ei lähdetä mukaan. Ja tämä toimi hyvin. Tosin työura ko firmassa päättyi juurikin tuohon hörhötykseen, muttei siitä sen enempää. Olihan hauskaa sen aikaa mitä kesti.

Joten mä sanoisin, että nuo rekrytoijat eivät ole järin kokeneita hankkimaan uutta henkilökuntaa. Pidä itseäsi harjoittelukappaleena. Ja jos tuosta rekryamisesta on kokemusta, pääset ehkä sitä kautta HR osastolle kun vähän vinkkaat :)

Sinuna soittaisin ap, suoraan sille joka sitä työtä on tehnyt ja kyselisin suoraan häneltä.

Kävin myös vähän aikaa sitten oudossa työhaastattelussa. Se oli toisesta ääripäästä. Haastattelu kesti kolme tuntia ja minulta kysyttiin kuulustelu-tyyliin paljon kysymyksiä, jotka suurelta osin eivät edes liittyneet millään tavalla haettavaan työhön. Tuntui kuin hänellä ei olisi mitään kykyä erottaa olennaista epäolennaisesta. Myös palkasta puhuminen oli kummallista veivaamista. Päätin olla ottamatta paikkaa vastaan, koska tämän esimiehen kanssa työskentely olisi ollut varmaan todella hankalaa.