###Torstaita ELOhiiret###

Ajattelin tulla aloittamaan taas pinon, kun täällä poukkoilen. Olen koko yön heräillyt vähän väliä...Minulla on np-ultra ja jännittää niin ryökäleesti. Näin untakin ultrasta ja heräsin siihen keskellä yötä. Meillä kaupunki tarjoaa kaksi ultraa:np ja rakenne. Sen lisäksi saa ultrausta, jos tarve vaatii.



Ajatus katkeilee, joten palaan ultra-kuulumisten kera iltapäivällä uudestaan. Ihanaa päivää kaikille kanssasisarille!



Opemamma ja vimpula rv 12+2

Hei!



Picapica: Mullakin esikoinen syntyi siellä Suomen Ateenassa ja olin aika ihmeissäni ultrien kanssa, kun ainoa, mikä tarjottiin oli aivan alkuraskauden ultra. Ja siinä tosiaan näkyi vain pieni " möykky" , jossa sydän sykki. Me sit mentiin yksityiselle ultraan, kun halusimme niin kovasti varmistaa, että näyttää vauvalta ja kädet ja jalat löytyy... Musta kuitenkin tuntui, että Jyväskylässä pääsee aika helposti myöhemmin ultraan, jos on jotain " ongelmia" . Kolmannessa lääkärintarkastuksessa mulla oli tosi paineluherkkä (ja kipeän tuntuinen) vatsa ja paljon supisteluja. Lähettivät sitten tsekkaukseen, että kaikki on ok. Keski-Suomen Keskussairaalaan olin tosi tyytyväinen synnytyspaikkana ja hoito oli ensiluokkaista. Ainoastaan oli ihan hirmu täyttä ja perhehuoneista oli turha edes haaveilla. Tässähän tulee ihan nostalgiseksi :) Siellä tosiaan asuin 9 vuotta ja mies on alkuperäisiä jyväskyläläisiä. Nyt mun kotikonnuille palattu Helsinkiin.



Hih, äsken vauva muljahti vatsassa. Ihana töytäys :)



Pantteri 16+5 ja vauvamasu kunnolla pullahtanut esiin

Mulla tänään lääkärineuvola... Ajattelin ensin et joudun ottaa nuo kaksi muorimmaista mukaan kun anoppi on vieläkin vähän ripulissa mut mies onneksi sanoi et voi tulla aiemmin kotiin ja tehdä sit etätyötä et pääsen yksin menemään :) Jos olis tavallinen neuvola ollu niin ei olis ollu mitään mut kun on tuo lääkärikäynti niin olis pitäny jättää lapset terveydenhoitajan hoiviin lääkäritutkimuksen ajaksi.



Palailen kertomaan lääkärikuulumisia.



Peeveli rv 13+6

nyt on taas lennetty paikasta toiseen.....pojat aamulla 8.30 tarhaan ja sieltä suoraan neuvolaan.....oli kolmas neuvola. kaik ok.....huimas siellä hiukan mutta ei syy ainakaan hb 129. ja alhainen verenpaine kun aina ollut niin ei nyt sen alhaisempi olikos se 112/58 joskus ollu alta sadan tuo yläpainekin. joo edellis kerral oli 102/54...joo eli en tiedä mistä tuo huippaus johtui. no sitten kesken neuvolan tarhasta soitettiin että onkos santun luistimet kotona ...ja kotona ne oli. ei muuta kun neuvolan jälkeen niitä hakemaan ja viemään luistin jäälle...ja eksyin pikkuteillä vielä kaiken lisäks....ei muuta kun auto ympäri ja takas. heh!!!

nyt kotona jeeeee!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

eip muuta kun hyvää päivän jatkoa ja sillee: MINTTU ja TUUTTI 14+4

Lohdullista kuulla, että tutkimuksiin pääsee helposti ja Keski-Suomen keskussairaala on hyvä paikka synnyttää.



Olen muuten itsekin Hesasta kotoisin, syksyllä tulee 10 vuotta elämistä täyteen täällä Jyväskylässä. Tuota Suomen Ateenaa ei taida nämä paljasjalkaiset Jyvääskylääläiset niin paljon käyttääkään...



Tänään tuli ekan kerran semmoinen olo, että pääsisipä jo sitä vauvaa hoitamaan, pesemään, pukemaan, paijaamaan. Ja minähän olen tähänastisen elämäni lähinnä vältellyt kaikkia tuttujen vauvoja, etten vaan joudu mihinkään vaipanvaihtovuoroon tai kuolan ulottuville! Niin se mieli muuttuu, ja hyvä niin!



Voimia sairastaville ja sairaita hoitaville!

t. Picapica ja Peukaloinen 14+1 (pysyy hyvin näissä päivissä kärryillä, kun kirjoittaa koko ajan pinoon...)

Jotenkin on vähän masentava päivä tänään... Alkaa pikkuhiljaa muistua mieleen näitä odottamisen ei niin mukavia puolia. Töissä meitä on sellainen muutaman " nuoren naisen" porukka, jolla ollaan pidetty yhteyttä sekä töissä että vapaa-aikana. Nyt tämä muu porukka suunnittelee menevänsä huomenna ulos syömään ja lauantaina sitten oikein baariin, mutta yllättäen kukaan ei ole pyytänyt minua tai toista raskaana olevaa tyyppiä mukaan... Voi että mua alkaa risoa, siinä vain muiden aikana suunnitellaan kaikkea eikä tule mieleenkään että ai niin, vaikka nuo kaksi ovatkin raskaana niin ehkä he osaavat vielä syödä ulkona kuten kaikki muutkin vaikka baariin eivät lähtisikään!!! Sama juttu pari viikkoa sitten, koko porukka oli kutsuttu koolle istumaan iltaa, mutta yllättäen raskaana olevat eivät olleet taaskaan tulleet mieleenkään...



Jotenkin masentaa niin paljon. Ihan kuin sitä pyyhkiytyisi pois olemassa olevien joukosta saman tien kun vauvauutinen on kerrottu. Vai luuleeko jengi tosiaan, ettei meillä pallomahoilla pyöri mikään muu mielessä kuin oma napa eikä esimerkiksi illat ystävien kanssa enää ole ollenkaan tärkeitä??



Joo joo, taas täällä tippa linssissä, vitsit on mahtavaa olla raskaana!!



Pantoufle 16+3

Joo, ei muuta kun pyydät sitä toista raskaana olevaa mukaan ja lähdette kahdestaan nautiskelemaan ja pitämään hauskaa, jos muut ovat noin urpoja! Ja sitten ei kun suureen ääneen jälkikäteen kertomaan kaikille, miten kivaa oli...



Tai sitten voi tietysti yrittää ottaa asian näiden puuhaihmisten kanssa puheeksi. Ehkä he eivät tiedä tai ymmärrä, että raskaus ei ole sairaus? Tai sitten ovat vaan niin kateellisia teille...



Hemmottelun puolesta

Picapica

Hmm.. harmittaahan se, kun tuntuu että ystävät välttelevät raskaana olevaa. Mutta mistä te sitten tiedätte, että tuollaiset tapaamiset on sovittu, jos teitä ei ole " kutsuttu" mukaan? Ehkä sinne kannattaisi vaan tupata mukaan, jos kerran tapaamisaika ja paikka on tiedossa? Lähdet tämän toisen ystäväsi kanssa vaikka leffaan ja käytte morjestamassa muuta porukkaa siinä ohessa. Jospa he vaan eivät ole ruinanneet teitä mukaansa, kun eivät tiedä, tohtivatko enää pyytää tai kuvittelevat aiheuttavansa jotain kiusallisia tilanteita (??) kysymyksillään? Jos tahtoisivat teitä vältellä, pitäisivät varmaan salassa tapaamisensa... Eli ei välttämättä heti kannata vaipua maanrakoon ja tulkita toisten toimintaa automaattisesti kielteisesti. Vaikka onhan se mahdollista, että niinkin sen joskus joutuu tulkitsemaan.. :(



Mä olen kokenut ulkopuolisuutta porukasta ihan ilman tätä raskauttakin, mutta siihen vain on meidän porukassa tultu ja olen itse itseni sieltä ulos jättänyt, kun en ole lähtenyt muutamana viimeisenä vuotena mukaan kaikkiin juttuihin (mieluummin kökkinyt miehen kanssa kotona vaan). Yritän nyt sitten vaan nauttia niistä yhteisistä hetkistä, mitä on pari kertaa vuodessa. Asutaan eri puolilla Suomea kaikki, joten ei noita hetkiä senkään vuoksi satu kovin usein. Kyllä meidän porukassa sähköpostitellaan melko usein ja yleensä ilmoitellaan menoista ja sillä tavalla " kutsutaan" mukaan kaikkia muitakin kiinnostuneita... vaikka ajatellaankin ehkä, ettei jotkut meistä kuitenkaan tulisi.



Olen vasta omille kavereilleni paljastanut raskauden ja katsotaan, kuinka käy. Yksi vanhoista kavereistani sai lapsen reilut kaksi vuotta sitten, ja enpä ole ainakaan itse hänen luonaan sen jälkeen käynyt. No, en ollut käynyt sitä ennenkään ja muutenkin oli siinä vaiheessa yhteydenpito hiipumassa. Ikävä vaan jäänyt ja jotenkin hölmösti on ajatellut, etten minä enää osaa ottaa yhteyttä, kun koki kaverinsa jotenkin erilaiseksi sen vauvahankkeen takia ja muutenkin :-/

me oltiin siellä ultrassa ja voi että toinen viuhto kovasti siellä,oli helpotus nähdä tärppi :) kaikki oli hyvin!

ehkä sitä nyt alkaa uskomaan ja elämään täysillä tät raskaus aikaa..

pitääkin lähteä töihin,palaillaan.



ikionnellinen k.h.p ja tärppi rv 12+4

Homma vaan on mennyt viime aikoina siihen, että olen esim. kolmisin kahden ei-pallomahan kanssa ja he suunnittelevat lähtevänsä ulos lounaalle tai viihteelle, mutta kumpikaan ei pyydä minua mukaan. Pari kertaa on myös ollut ns. ex tempore bileet yhden ystävän luona ja sinne on sitten pitkin iltaa soiteltu suurin piirtein koko muu porukka kasaan, mutta minulle kukaan ei ole soittanut. Ajattelin ensin, että olen vähän liian herkkä näillle asioille, mutta nyt tätä on sattunut jo niin usein, että alan väkisinkin uskoa, että pallomahoja ei vain enää kaivata joukkoon tylsinä selväpäisinä kännisten juttuja kuuntelemaan.

No joo, valitusta valituksen perään... Täytyy käydä kysymässä toiselta pallomahalta onko hän huomannut mitään samaa vai kuvittelenko tosiaan vain kaiken. Mutta ihan sama juttu oli silloin, kun odotin esikoistani. Sitä ehtii vuoden aikana ajautua niiiiiin kauas...

Pantoufle

Mii-:

Hmm.. harmittaahan se, kun tuntuu että ystävät välttelevät raskaana olevaa. Mutta mistä te sitten tiedätte, että tuollaiset tapaamiset on sovittu, jos teitä ei ole " kutsuttu" mukaan? Ehkä sinne kannattaisi vaan tupata mukaan, jos kerran tapaamisaika ja paikka on tiedossa? Lähdet tämän toisen ystäväsi kanssa vaikka leffaan ja käytte morjestamassa muuta porukkaa siinä ohessa. Jospa he vaan eivät ole ruinanneet teitä mukaansa, kun eivät tiedä, tohtivatko enää pyytää tai kuvittelevat aiheuttavansa jotain kiusallisia tilanteita (??) kysymyksillään? Jos tahtoisivat teitä vältellä, pitäisivät varmaan salassa tapaamisensa... Eli ei välttämättä heti kannata vaipua maanrakoon ja tulkita toisten toimintaa automaattisesti kielteisesti. Vaikka onhan se mahdollista, että niinkin sen joskus joutuu tulkitsemaan.. :(

Tosi kurjalta kuulostaa tilanteesi!! Todella ajattelematonta, ettei teitä kahta pyydetä mukaan. Eihän raskaus ole mikään sairaus!! Ja voihan sitä syömään mennä ja baariinkin, vaikka olisi raskaana! Minä en käsitä tuollaista, miten raskaanaolevia kohdellaan. Olen vihainen puolestasi, aargh!



Minä en ole vielä kertonut töissä ja eräs syy on se, että haluan että minua kohdellaan NORMAALISTI mahdollisimman pitkään. Haluan olla osa tätä työyhteisöä. En halua, että minun ohi aletaan sopia asioita, kun " tuo kerran kohta lähtee pois" . Meillä on naisvaltainen työporukka, 12 henkilöä, joista vain kolmella on lapsia. Kaikki muut ovat " lapsentekoikäisiä" ja parisuhteissa, mutta jostain syystä eivät lapsia ole vielä hankkineet. Minä huomaan aina silloin tällöin olevani aivan omituinen, kun mulla on lapsi. Vaikken tosiaankaan puhu töissä vain lapsesta, päinvastoin. Vähän häiritsee sekin, että nämä kaksi muuta, joilla on lapsia, puhuvat vauvoista aina niin negatiiviseen sävyyn (heillä molemmilla on lapsiluku täynnä), tyyliin, " mä en kestäisi, jos nyt kuulisin olevani raskaana" , " oksettavaa tuo happamen maidon haju" (tämä kommentti kun yksi äitiyslomalla oleva työkaveri toi vauvansa näytille). Eli en tosiaankaan mitenkään innoissani ole kertomassa vauvauutisiani.



Mutta koitetaan kestää! Minä ehdotan myös, että lähdet Pantoufle sen toisen raskaanaolevan kanssa yhdessä syömään. Ja onneksi teitä on työyhteisössänne kaksi. Olisihan se vielä kurjempaa joutua joukon ulkopuolelle, jos olisit ainoa raskaanaoleva.



Tsemppiä meille kaikille :)!!

Mä olen ollut niin kypsä kaikkeen et en ole edes pinoon jaksanut kirjottaa. Joka paikassa hirvee stressi himassa duunissa ja koko perheen kanssa ja mulla on hermo piukassa. Nyt on menossa niin monta juttua päällekkäin, kuin olla ja saattaa.



No neuvolassa kävin ja kaikki ok kohdun korkeuskin oli jo 15,5cm joten ihan kiva masu on jo meikäläisellä. Mut mulla itselläni on ollut kaiken moista vaivaa tuntui jo siltä, että kroppa alkaa pettää tään kaiken keskellä ja lekurissa olen joutunut juoksemaan alvariinsa.



Mut hengissä ollaan samoin pikku ruttu tuolla masussa. pinoilen taas kun ehdin jakselkaa!!!



T:Domi +16,3 =)

Hei taas kaikille!



Mulla kulunu aikaa siitä kun viimeksi kirjoitin, enkä nyttenkään oikein ehdi jäädä koneelle. Ollut koeviikko ja kaikkea, esikoinen onneksi jo helpommin nukutettavissa kun aiemmin - tosin nyt just taas temppuilee tuolla.



Pahaolo rupee helpottamaan nyt kun viikkoja 16. Eipä tässä ihmeempää, kirjoittelen paremmalla ajalla lisää taas.



Se vielä piti sanoa että hurja pesänrakennusfiilis puskee päälle nyt ku olo on parempi. Tekis mieli tapetoida toi tytön huone uusiksi ja maalata vähän olkkaria ja ja ja ja .. :) Siivoillut olen ja kaikki pienikin epäjärjestys tai tahra tms jossain saa heti puunaamaan kotia. Ehkä tämä sisustaja-taiteilija-tausta pistää osittain sormensa peliin että heti kun vointi sallii niin taas tekee mieli käyttää kaikki energia kodin viihtyvyyteen. :)



mami + tytsy ja seuraavaa ootellessa rv 16

Ensin Pantouflelle myötätunto-halaus, ihmiset ovat joskus ajattelemattomia. Olen kokenut tämän saman...Minua ei ole pyydetty enää moneen vuoteen juuri mihinkään. Ystävistä suurin osa on kaikonnut, vain parhaat ovat jääneet jäljelle. Näille muutamille annankin suuren arvon ja koitan muistaa heitä kaikin tavoin, vaikka arki onkin kiireistä. Työpaikalta ei ole kuin muutama yhteydessä ja muut pitävät minua aivan hulluna, kun minulla on niin monta lasta.



Näin viime yönä unta, että vauvan niskaturvotusta oli vain 0,6mm. Meinasin pudota tutkimuspöydältä, kun lääkäri totesi tänään ultrassa, että niskaturvotusta onkin vain 0,6mm! Kaikki oli hyvin ja siellä se pieni huitoi ja kävi sitten kohdun pohjalle nukkumaan. Syke oli 170. Ihanaa!La piti tarkalleen ultran mukaan jälleen paikkansa.



K.p.h.:lle onnittelut hyvistä ultra-uutisista!



Nyt lähden ruuan laittoon, mutta kone on tässä sopivasti vieressä, joten käyn kurkkimassa...



Opemamma ja vimpula rv 12+2

Pantouflelle jaksuja noiden työkavereiden kanssa. Muakin harmittaa sun puolesta. On kyllä aika jännää, miten ihmiset tosiaan tuntuu ajattelevan, että raskaana olevat eivät voi tehdä oikeestaan mitään, kuten käydä syömässä tai istua työpäivän päätteeksi lasillisella.



Meillä onneksi oli ihan kiva ilmapiiri sen suhteen. Töiden jälkeen, kun muut ottivat siideriä, niin minä ja toinen työkaveri otettiin limsat ja siinä sitten istuttiin ja parannettiin maailmaa. Oli onni matkassa, että tosiaan porukka ei ohittanut meitä. Nyt, kun ollaan kotona molemmat, niin meidät on kyllä unohdettu vaikka siellä aina käydään morjestamassa työkavereita. Mutta niin siinä varmaan käykin, jos ei ole ihan tosi tiivis porukka ollut. Meinaan ne ketkä pyörii silmissä+mielessä päivittäin muistetaan, ajattelisin, joten en ole jaksannut murehtia. kun joskus sitten palailen, niin kaipa taas olen kuvioissa mukana...toivotaan.



Omaa napaa myöskin vielä eli oksennellut en ollut muutamaan päivään, mutta tänään se taas iski. Harmittaa, kun toivoo tämän ällöttävän olon jo väistyvän ja toivoo voivansa nauttia raskaana olosta.



Mutta nyt taas 24 katsomaan ;)



Air+poka12/04+masu 12tasan kai

Onpa ollut tänään hiljaista elohiirien pinossa... Mulla oli se lääkärineuvola ja hyvin meni. Mukava naislääkäri kyseli voinnit ja kuunteli sydänäänet jotka oli 155-160. Kohdunsuu oli tietysti kiinteä ja merkkas äitiyskorttiin kohdunkaulan pituudeks 4cm... Kaikissa muissa raskauksissa mulla on ollu alusta asti 3 cm, mut kai toi on vähän lääkärikohtaista miten niitä pituuksia tulkitsee ;) Paino oli tismalleen sama kuin kuukausi sit ekassa neuvolassa. Pitkä odotus taas seuraavaan neuvolaan, vasta 24.3....



Nyt iltapalan laittoon!



Peeveli rv 13+6 ja lapset 1/05, 00,94



P.S. Pantoufle! Onko nuo kaikki yhdessä suunnittelemassa noita menoja ilman teitä raskautuneita vai onko kaiken takana yksi ja sama (katkera/kateellinen?) henkilö? Mä kysyisin puoliks " leikilläni" et mikäs leima mun otsaan on tullu kun minnekään rientoihin ei enää ole seura kelvannu... tms.