Lue keskustelun säännöt.
3v syö lunta ;(
26.01.2016 |
Mikään ei saa mua raiteiltaan niin, kun tuo jatkuva lumensyönti. Tuntuu, että mikään ei auta! Oon koittanut olla välittämättä, mutta eihän sekään pitemmän päälle ole toimiva ratkaisu, kun se mättää sitä oikeasti niin, että omaan vatsaan alkaa koskea. Ollaan menty muutaman varoituksen jälkeen sisälle. Oon joka kerran laittanut käteni heti sen suun eteen, kun on meinannut syyä. Oikeasti, ei auta! Tänään tuntu että päässä naksahti, otin jo korvasta sitä kiinni ja karjaisin että älä syö!!!!! Yleensä siis oon käyttäytynyt tyynesti/jämäkästi, vaikka päässä kihisee. Oon selittäny, että miten likaista se on, näyttänyt keltaista lunta ja sanonut että siinä on pissaa. jne.. Onko tuo enää normaalia?? Onko se vaan kuitenki vielä niin pieni, että ajatuksissaan syö, että ei kertakaikkiaan vaan muista, ettei saa. Loppuneeko koskaan? Kiitos vastauksista etukäteen!
Kommentit (18)
Joo, eniten mua siis suututtaa se, että jos antaisin sen vaan syödä, niin se unohtuis pitkiksi ajoiksi vaan istumaan ja syömään. lasittunut katse (no ei nyt ihan, mutta melkeen) :D sillee ajatuksissaan vaan istuu hangessa ja kahmii.. toiset äidit sitte kattoo mua puistossa tuomitsevasti :D t. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keksi sille jotain tekemistä ja kiinnitä huomio johonkin muualle
Ota sitä lunta lautaselle kun alatte syömään, pikku mikrotus että sulaa ja anna lapsen itse todeta mitä syö. Toimi meillä.
Näytä miten likaista lumi on: hakekaa valkoisella ämpärillä lunta sisään, antakaa sulaa.
Ja meillä oli sellainen sääntö, että omalla takapihalla lunta sai syödä, muuten ei. Koska ne söi sitä joka tapauksessa. Tämä ei tietty toimi, jos asutaan kerrostalossa tai on vaikka koira, joka pissii pihaan.
Meillä auttoi samanlaiseen tapaukseen pelottelu. Kerroin, että lumen seassa luikertelee valkoisia pieniä matoja, jotka menevät lunta syövien lasten sisään. Tulee niin kova mahakipu, ettei voi katsoa edes Frozen-elokuvaa.
Olen tosi huono äiti, mutta se toimi. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikai lumen syöminen ole kummoinen ongelma? Minäkin söin lapsena lunta pihalla. Kai kun ei jaksanut lähteä juomaan, lumi rahisi suussa tms. Ajan myötä lumen syöminen menettää viehätyksensä.
Lumen syöminen on yhtä likaista kuin lätäköstä juominen. Samaa, taivaalta satanutta vettä samassa maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä söin lapsena lunta ja samoin kaikki 3 lastani. Myös jääpuikkojen imeskely oli meistä ihanaa :) Ihan terveitä meistä tuli. Mitä kamalaa lumen syömisessä on?
Meillä lapset on saanut syödä lunta. Mutta vain omalta omakotitalon pihalta, jossa ei ole ylimääräistä skeidaa. Aikansa maistelivat, yhden talven aikana loppui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, mun 2v oikein heittäytyy hankeen mahalleen syömään sitä lunta ja ihastuksissaan hokee "mmm, hyvää ja maukasta!". Nostan tietenkin aina pois ja selitän miksi sitä ei saa syödä, mut ei oikein mene perille..
Niin, ja ei lunta Helsingin kantakaupungissa ihan oikeasti kannata syödä. Maalla eri juttu. Terv 11
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin kiinnostaa, mitä pahaa siinä lumen syömisessä on? Jos siinä jotain paskaa on, se on ihan samaa mitä hengitetään joka keuhkollisella ulkona. Lätäkön vesi on kosketuksissa maahan ja sen takia likaista. Pintalumi on kosketuksissa vain lumeen. Eri asia tietenkin jos kauhoo just siitä mihin koira on kussut tai paskonut, tai lumi on muuten silmin nähden likaista.
No mitä se nyt haittaa? Se ei tule saamaan mitään keltatautia siitä eikä mitään muutakaan vakavaa. Päinvastoin vastustuskyky paranee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se haittaa jos syö lunta? Lumen likaisuuksista saa juuri niitä vastustuskykyä parantavia ja allergiaa ehkäiseviä pöpöjä.
Aikuisella kyllä hymo imeskellä jäätä voi kieliä raudanpuutteesta. Voisitte tietenkin käyttää mukulaa verikokeessa anemian varalta.
Hei kehä III:n ulkopuolella elävät: syökää te luntanne siellä. Täällä ihmisasutusten ja liikenteen keskellä lumi on niin saastunutta ja täynnä pienhiukkasia, mm. asfalttia (!), ettei sitä todellakaan pidä syödä.
Minulle sanottiin myös pienenä, että lumessa on matoja. Imeskelin kuitnkin salaa vanttuista lunta ja pelkäsin pitkään jälkeenpäin, että sain matoja.
Oma kolmevuotias uskoi, kun kehottamisen ja selittämisen jälkeen lopulta kivahdin, että lunta ei pistetä suuhun, koska kaikki eläimet kakkivat lumeen.
Kyllä ne linnut paskoo maalla ja merillä ihan mihin sattuu joten voitte jättää sen "oman pihan puhtaan lumen" pois siitä idyllistänne näinä päivinä kun eläimetkin levittävät tauteja.
Minäkin söin lapsena lunta(asuin maalla missä "puhdasta"lunta).. Mutta lopetin itse sen syömisen. Oon lukenut että voi olla jokin puutostila että haluaa syödä lunta/jäätä?
Kyllä se aikanaan loppuu, älä huolestu. Kunhan ei niitä pissalumia syö