Lue keskustelun säännöt.
Masennuksesta parantuneet.. onko se edes mahdollista
21.01.2016 |
Kaipaisin nyt jonkunlaista vertaistukea että onko tässä enää toivoa. Sairastan masennusta ja olen nyt muutaman päivän ollut sairaslomalla sillä kyseinen sairaus on lamaannuttanut minut ihan totaalisesti. Käyn säännöllisesti psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla ja aloin vastikään syömään masennuslääkkeitä. Olen nuori nainen ja voisi kuvitella että elämä olisi edessä ja kivoja suunnitelmia tulevaisuuselle.. vaan ei. Istun sohvalla, rinnassa puristava tunne enkä jaksaisi enää edes hengittää. Jos se vain olisi mahdollista niin varmaankin lakkaisin vaan hengittämästä juuri nyt. En näe elämälläni tarkoitusta enkä saa ilon tunteita enää mistään. En edes jaksa nähdä ystäviäni sillä en jaksa esittää iloista ja seurallista ja toisaalta en usko että ystäviäni kiinnostaa kuunnella valitustani, sillä heillä menee elämässä niin hyvin. Toivo parantumisesta on aika heikoilla.
Kommentit (42)
On se mahdollista. Mutta valitettavasti ei ole aina oikein mitään selkeää tietä tai tapaa tai aikataulua. Esim. itse yritin terapiaa ja lääkkeitä, ei apua. Joten luovutin, annoin mennä vaan, jäin odottamaan kuolemaa. Ja kas kummaa, noin vuodessa aloin ihan itsestään nousta masennuksesta. Vähiteleln ja hitaasti, mutta kuitenkin. Joillekin taas ei näin käy, jotkut on masentuneita koko ikänsäkin. Ja toisille taas auttaa lääkkeet ja/tai terapia aika hyvinkin. Tosi yksilöllisiä nämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mahdollista. Oma toipumiseni alkoi, kun laitoin ruokavalion remonttiin. Sitä ennen ehdin syödä lääkkeitä vuosia, tosin olin jo aloittanut niiden vähentämisen. Lääkityksen avulla sinun on kuitenkin ensin saatava toimintakykysi siihen kuntoon, että jaksat alkaa laittaa ruokaa.
Kaikki roskaruoat pois. Sokeri ehdottomasti kokonaan pois (tosin hedelmiä itse syön, vaikka joidenkin mielestä niistä saa liikaa fruktoosia). Vehnä kokonaan pois, siis kokonaan, ei riitä että valitset gluteenittoman vaihtoehdon.
Kannattaa syödä ruokia, jotka vaikuttavat positiivisesti aivojen välittäjäaineisiin, kuten banaania, manteleita, parsakaalia (manteleiden kohdalla kohtuus!). Itse otan purkista vain D-vitamiinia ja kalaöljyä, mutta ne ovatkin sitten todella tärkeitä masennuksesta toipumiseksi (ohjeiden mukaan, älä yliannostele!). Nukahtamista voi edistää melatoniinilla joka myös on hyödyllinen välittäjäaineiden kannalta.
Vuosia sitten olin masentunut ja toivoton. Itkeskelin joka asiaa ja tuntui jo, että päätän kohta päiväni. Jostain sain voimia lähteä hakemaan apua ja kävinkin puolisen vuotta mielenterveystoimistossa. Sain myös lääkityksen. Ja niin sitä vain sen puolen vuoden jälkeen sai todeta, että elämä on kuitenkin elämisen arvoista. Sain voimia muuttaa elämäni suunnan. Muutaman vuoden se vei, mutta nyt olen vapaa kauheasta parisuhteesta ja elämä on hyvää. Tuo pohjalla käyminen herätti minut ottamaan vastuun omasta elämästä ja omasta onnellisuudesta.
Tsemppiä ja usko vain, että elämä vielä hymyilee.
On se mahdollista. Sairastin keskivaikeaa masennusta nuoruudesta asti, vaikea edes sanoa, milloin se alkoi. Vuosien varrella se vain paheni, kunnes olin kokonaan haitautunut kotiin. Lopulta lähes kolmekymppisenä sain hakeuduttua lääkäriin. Sain lääkkeet ja Kelan tukeman psykoterapian. Kävin terapiassa vuosia. Mutta nyt olen jo yli 5v ollut terve. Olen oppinut itsestäni paljon ja ajattelen nykyään eri tavalla.
Täyttä paskaa puhut. Masennus mistään ruokavaliosta johdu. Voe, voe... Ja sitä paitsi, jos on gluteeniton ruoka niin ei sitä suinkaan vehnästä tehdä..
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista. Oma toipumiseni alkoi, kun laitoin ruokavalion remonttiin. Sitä ennen ehdin syödä lääkkeitä vuosia, tosin olin jo aloittanut niiden vähentämisen. Lääkityksen avulla sinun on kuitenkin ensin saatava toimintakykysi siihen kuntoon, että jaksat alkaa laittaa ruokaa.
Kaikki roskaruoat pois. Sokeri ehdottomasti kokonaan pois (tosin hedelmiä itse syön, vaikka joidenkin mielestä niistä saa liikaa fruktoosia). Vehnä kokonaan pois, siis kokonaan, ei riitä että valitset gluteenittoman vaihtoehdon.
Kannattaa syödä ruokia, jotka vaikuttavat positiivisesti aivojen välittäjäaineisiin, kuten banaania, manteleita, parsakaalia (manteleiden kohdalla kohtuus!). Itse otan purkista vain D-vitamiinia ja kalaöljyä, mutta ne ovatkin sitten todella tärkeitä masennuksesta toipumiseksi (ohjeiden mukaan, älä yliannostele!). Nukahtamista voi edistää melatoniinilla joka myös on hyödyllinen välittäjäaineiden kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista. Oma toipumiseni alkoi, kun laitoin ruokavalion remonttiin. Sitä ennen ehdin syödä lääkkeitä vuosia, tosin olin jo aloittanut niiden vähentämisen. Lääkityksen avulla sinun on kuitenkin ensin saatava toimintakykysi siihen kuntoon, että jaksat alkaa laittaa ruokaa.
Kaikki roskaruoat pois. Sokeri ehdottomasti kokonaan pois (tosin hedelmiä itse syön, vaikka joidenkin mielestä niistä saa liikaa fruktoosia). Vehnä kokonaan pois, siis kokonaan, ei riitä että valitset gluteenittoman vaihtoehdon.
Kannattaa syödä ruokia, jotka vaikuttavat positiivisesti aivojen välittäjäaineisiin, kuten banaania, manteleita, parsakaalia (manteleiden kohdalla kohtuus!). Itse otan purkista vain D-vitamiinia ja kalaöljyä, mutta ne ovatkin sitten todella tärkeitä masennuksesta toipumiseksi (ohjeiden mukaan, älä yliannostele!). Nukahtamista voi edistää melatoniinilla joka myös on hyödyllinen välittäjäaineiden kannalta.
Nämä eivät kyllä oikeasti kliinisesti masentuneilla juuri koskaan auta. Esim. itse masennuin kuin olin suunnilleen huipputerveellisesti syövä terveysruokaintoilija...
Mä olin pari kolme vuotta ihan täysin toimintakyvytön ja itsetuhoinen. Nykyään olen toimintakykyisempi, vaikka en olekaan ihan sitä mitä haluaisin, mutta itsetuhoiset ajatukset tai alakulo ei ole hävinnyt minnekään. Oletan, että serotoniini ei vaikuta minuun samalla tavoin kuin muihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen parantunut masennuksesta. Masennus alkoi äkillisesti tapaturmasta ja aluksi oli vaikeaa olla mitenkään, oksetti, ahdisti ja tahdoin vain kuolla. Masennuslääkkeiden ansiosta ja ajan kuluessa masennus vähitellen helpottui,siihen meni vuosia, mutta nyt en ole vuosiin tarvinnut masennuslääkkeitä ja voin hyvin.
Vaikka tilanne nyt vaikuttaa epätoivoiselta niin älä luovu toivosta ap, anna itsellesi aikaa ja ole itsellesi armollinen.
Voi siitä. Se vaan vaatii tietynlaisen henkisen töytäisyn, halun parantua.
Itselläni masennus uusi sykleissä muutaman kk-vajaan vuoden tauoilla 10 vuotta. Viimeisin sykli päättyi viisi vuotta sitten lähes onnistuneeseen itsemurhayritykseen. Sitkeä roppa ja osaavat lääkärit pelasti. Myöhemmin lääkäri kertoi että puoli tuntia, ja homma olis ollu kaput. Mun elämä oli siis kiinni kolmestäkymmenestä minuutista.
Tämä antoi potkun itselleni persaukseen, ja aloitin systemaattisen "pakkotervehtymisen".
Puhuin, puhuin ja puhuin. Söin kiltisti lääkkeeni, oikeasti seurustelin ihmisten kanssa enkä vain keskittynyt juomiseen. En tarkkaan osaa sanoa, mikä sitten loppusessaan auttoi. Tein kaikenlaista, hankin elämääni sisältöä niin paljon etten enää kerinnyt vaipua ajatusten syövereihin.
Tänä päivänä olen ollut neljä vuotta ilman lääkkeitä, ja olen edelleen todella varovainen yhdenkään oireen suhteen. Nykyisin minulla on kaksi lasta, ja heidän takiaan halu pysyä kunnossa on valtava. Minulla ei ole vara vajota takaisin pimeyteen.
Tässä nyt ei mitään konkreettista apua ollut, halusin vaan kertoa tarinani että siitä voi selvitä :) töitä se vaatii, sitä en kiellä. Päihteet, jos niitä käytät, kannattaa jättää joksiki aikaa vähintäänkin vähemmäksi.
Kaikkea hyvää ja paljon voimia paranemiseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin samaa, viimeiset viisi vuotta on mennyt suhteellisen tasaisesti alamäkeen ja alan olla niiin kurkkuani myöten täynnä tätä, aargh.
Kiitos vastauksista ja kiitos tsemppaajille. Ja tosiaan, joku kysyi olenko käynyt verikokeissa niin olen ja fyysisesti olen terve kuin mikä, syön terveellisesti jne. Tosin viime aikoina ruokahalu on alkanut kadota. Ja toki tiedän, että terveilläkin, ei masentuneilla ihmisillä on elämässä vaikeita hetkiä. Tiedän paremmin kuin hyvin sillä lapsuuteni ja nuoruuteni oli todella rankka äitini alkoholismin takia. Näin paljon väkivaltaa ja koin henkistä väkivaltaa jatkuvasti. Kuitenkin pystyin pysymään perus positiivisena ja kaikki ovat kehuneet sitä kuinka vahva olen kokemastani huolimatta. Kotoa muuton jälkeen elämä näytti valoisalta. Kunnes sitten jossain vaiheessa aloin vajoamaan ja huomasin että jokapäiväinen arki uuvuttaa enkä koe mielihyvää missään tilanteessa. Ihmisten kanssa jos olen tekemisissä, olen pelkkä kuori.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on mahdollista parantua :)
masennusta kai luokitellaan jollain asteikolla (?), ja avokillani on muutamia vuosia sitten se masennuksen vakavin muoto. Nykyään on edelleen välillä hieman allapäin ja syö välillä jotain lääkkeitä, mutta huomattavasti parempaan suuntaan ollaan menossa: on ihan iloinen suurimman osan ajasta, käy yliopistossa luennoilla eikä jää vain kotiin...
Kyllä sinunkin olisi paranee, toivon ja uskon näin :)
Tunnen tuskasi ap. Sairastuin vaikeaan masennukseen vuosia sitten. Olin niin ahdistunut ja voimaton, etten jaksanut tehdä juuri mitään. Onneksi löysin hyvän psykiatrin, joka määräsi mielialalääkkeitä sairausloman lisäksi. Se auttoi ja palasin töihin.
Koin myöhemmin toisen romahduksen, mikä vei pitkälle sairauslomalle. Toivoin kuolemaa enkä nähnyt elämääni minkään arvoisena. Sopivaa lääkitystä ei tahtonut löytyä ja aloitin samalla psykoterapian. Viimein löytyi toimiva lääkitys ja terapia kannatteli minua. Olin lähes vuoden sairauslomalla, mutta toivuin työkykyiseksi.
Muista olla armollinen itsellesi, paraneminen ei tapahdu hetkessä. Hyvää toipumista sinulle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mahdollista, mutta se vaatii työtä. Varmaan joidenkin "toipuneiden" vertaistuki voisi myös auttaa. Onko sellaista? Itse olisin kaivanut sellaista toipuneiden vertaistukea ja "törkkimistä" ainaisen psykiatrin "ymmärtämisen" sijaan ja jotain pieniä tehtäviä, askeleita, että elinpiiri olisi laajentunut ja sitä kautta myönteisiä kokemuksia.
Kyllä on mahdollista parantua. Paranin lopettamalla käynnit psykiatrisella polilla vähäteltävänä ja hain hoitoni muualta (nyt oikeat lääkkeet väärien sijasta). Kerrasta tuli parempi olo! 4,5 vuotta sitä tulikin kestettyä, turhia käyntejä kerran kuukaudessa. Suosittelen :)
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista. Oma toipumiseni alkoi, kun laitoin ruokavalion remonttiin. Sitä ennen ehdin syödä lääkkeitä vuosia, tosin olin jo aloittanut niiden vähentämisen. Lääkityksen avulla sinun on kuitenkin ensin saatava toimintakykysi siihen kuntoon, että jaksat alkaa laittaa ruokaa.
Kaikki roskaruoat pois. Sokeri ehdottomasti kokonaan pois (tosin hedelmiä itse syön, vaikka joidenkin mielestä niistä saa liikaa fruktoosia). Vehnä kokonaan pois, siis kokonaan, ei riitä että valitset gluteenittoman vaihtoehdon.
Kannattaa syödä ruokia, jotka vaikuttavat positiivisesti aivojen välittäjäaineisiin, kuten banaania, manteleita, parsakaalia (manteleiden kohdalla kohtuus!). Itse otan purkista vain D-vitamiinia ja kalaöljyä, mutta ne ovatkin sitten todella tärkeitä masennuksesta toipumiseksi (ohjeiden mukaan, älä yliannostele!). Nukahtamista voi edistää melatoniinilla joka myös on hyödyllinen välittäjäaineiden kannalta.
Miks tätä on alapeukutettu näin paljon? Eikö ihmiset usko, että ilman pillereitä voi parantua? Itse olen parantunut masennuksesta ilman yhtäkään lääkärin pilleriä. Se vaatii työtä ja omistautumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista. Oma toipumiseni alkoi, kun laitoin ruokavalion remonttiin. Sitä ennen ehdin syödä lääkkeitä vuosia, tosin olin jo aloittanut niiden vähentämisen. Lääkityksen avulla sinun on kuitenkin ensin saatava toimintakykysi siihen kuntoon, että jaksat alkaa laittaa ruokaa.
Kaikki roskaruoat pois. Sokeri ehdottomasti kokonaan pois (tosin hedelmiä itse syön, vaikka joidenkin mielestä niistä saa liikaa fruktoosia). Vehnä kokonaan pois, siis kokonaan, ei riitä että valitset gluteenittoman vaihtoehdon.
Kannattaa syödä ruokia, jotka vaikuttavat positiivisesti aivojen välittäjäaineisiin, kuten banaania, manteleita, parsakaalia (manteleiden kohdalla kohtuus!). Itse otan purkista vain D-vitamiinia ja kalaöljyä, mutta ne ovatkin sitten todella tärkeitä masennuksesta toipumiseksi (ohjeiden mukaan, älä yliannostele!). Nukahtamista voi edistää melatoniinilla joka myös on hyödyllinen välittäjäaineiden kannalta.
Miks tätä on alapeukutettu näin paljon? Eikö ihmiset usko, että ilman pillereitä voi parantua? Itse olen parantunut masennuksesta ilman yhtäkään lääkärin pilleriä. Se vaatii työtä ja omistautumista.
Niin, vaatii työtä. Miten kovasti vaikeasti masentunut pystyy tekemään töitä sen eteen jos toimintakyky on aivan nollissa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista. Oma toipumiseni alkoi, kun laitoin ruokavalion remonttiin. Sitä ennen ehdin syödä lääkkeitä vuosia, tosin olin jo aloittanut niiden vähentämisen. Lääkityksen avulla sinun on kuitenkin ensin saatava toimintakykysi siihen kuntoon, että jaksat alkaa laittaa ruokaa.
Kaikki roskaruoat pois. Sokeri ehdottomasti kokonaan pois (tosin hedelmiä itse syön, vaikka joidenkin mielestä niistä saa liikaa fruktoosia). Vehnä kokonaan pois, siis kokonaan, ei riitä että valitset gluteenittoman vaihtoehdon.
Kannattaa syödä ruokia, jotka vaikuttavat positiivisesti aivojen välittäjäaineisiin, kuten banaania, manteleita, parsakaalia (manteleiden kohdalla kohtuus!). Itse otan purkista vain D-vitamiinia ja kalaöljyä, mutta ne ovatkin sitten todella tärkeitä masennuksesta toipumiseksi (ohjeiden mukaan, älä yliannostele!). Nukahtamista voi edistää melatoniinilla joka myös on hyödyllinen välittäjäaineiden kannalta.
Miks tätä on alapeukutettu näin paljon? Eikö ihmiset usko, että ilman pillereitä voi parantua? Itse olen parantunut masennuksesta ilman yhtäkään lääkärin pilleriä. Se vaatii työtä ja omistautumista.
Niin, vaatii työtä. Miten kovasti vaikeasti masentunut pystyy tekemään töitä sen eteen jos toimintakyky on aivan nollissa..
Jos et pysty tekemään ruokavalio remonttia ja harrastamaan liikuntaa oman kodin sisällä voi olla, että kohtalo on popsia pillereitä sitten koko elämä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista. Oma toipumiseni alkoi, kun laitoin ruokavalion remonttiin. Sitä ennen ehdin syödä lääkkeitä vuosia, tosin olin jo aloittanut niiden vähentämisen. Lääkityksen avulla sinun on kuitenkin ensin saatava toimintakykysi siihen kuntoon, että jaksat alkaa laittaa ruokaa.
Kaikki roskaruoat pois. Sokeri ehdottomasti kokonaan pois (tosin hedelmiä itse syön, vaikka joidenkin mielestä niistä saa liikaa fruktoosia). Vehnä kokonaan pois, siis kokonaan, ei riitä että valitset gluteenittoman vaihtoehdon.
Kannattaa syödä ruokia, jotka vaikuttavat positiivisesti aivojen välittäjäaineisiin, kuten banaania, manteleita, parsakaalia (manteleiden kohdalla kohtuus!). Itse otan purkista vain D-vitamiinia ja kalaöljyä, mutta ne ovatkin sitten todella tärkeitä masennuksesta toipumiseksi (ohjeiden mukaan, älä yliannostele!). Nukahtamista voi edistää melatoniinilla joka myös on hyödyllinen välittäjäaineiden kannalta.
Miks tätä on alapeukutettu näin paljon? Eikö ihmiset usko, että ilman pillereitä voi parantua? Itse olen parantunut masennuksesta ilman yhtäkään lääkärin pilleriä. Se vaatii työtä ja omistautumista.
Niin, vaatii työtä. Miten kovasti vaikeasti masentunut pystyy tekemään töitä sen eteen jos toimintakyky on aivan nollissa..
Jos et pysty tekemään ruokavalio remonttia ja harrastamaan liikuntaa oman kodin sisällä voi olla, että kohtalo on popsia pillereitä sitten koko elämä...
Ei niitä pillereitä koko elämää tarvitse popsia. Vaan se kaikista vaikein aika ja sitte lääkitystä vähennetään ja voidaan jopa lopettaa kokonaan.
On se mahdollista, usko pois vaan. Mutta ei se elämä ilman masennustakaan aina ruusuista ole, kaikille tulee vastoinkäymisiä väkisinkin. Sen kanssa pitää vaan oppia olemaan ja haistattaa kikkeliskokkelit. Tässä omien sairastelujeni ohessa olen huomannut, että masennusoireet voivat johtua myös fyysisestä sairaudesta, kai sinulta on otettu verikokeita lähiaikoina? Kilpirauhas-, estrogeeni- ja monet muut hormonit voi aiheuttaa epätasapainossa ollessaan masennuksen kaltaisia oireita. Jos masennuksesi on seuraus jostain muusta sairaudesta, lääkkeet eivät silloin auta. Tsemppiä, kevättä kohti mennään ja kun selätät tämän vaiheen, osaat nauttia hyvistä ajoista enemmän kuin ennen!