Nyt vinkkejä oikeesti! 2-vuotiaalta tutit pois?

Maito pulloista vaihdetaan kylmään/huoneenlämpöiseen veteen, kiinnostus pulloon lopahtaa kuin itsestään. Tutti päiväajalta ehdottomasti heti pois, vain nukahtamiseen ja nukahtamisen jälkeen tutti vedetään pois. Lopulta tutit viedään oravavauvoille tms ja vastalahjaksi orava tms toimittaa pussin xylitolipurkkaa. Näin lapsesta on tullut niin iso, että SAA ja OSAA purra purkkaa. Näin mentiin meillä, ekä yö pikkuisen hankala mutta todella helposti meni. 2v iässä.

Et vaan enää anna. Ei siihen sen kummempia vinkkejä ole. Voi olla, että huutaa tai voi olla huutamatta. Sanot, että isot pojat juo iltamaitonsa ruokapöydän ääressä mukista ja jatkossa tehdään näin. Laitat sitten ne pullot pois. Leikkaa vaikka tuttiosat rikki niin tajuaa lapsi itsekin, että ei tuosta voi juoda. Jos yöllä herää pyytämään maitoa, anna mukista vettä ja ota vaikka viereen nukkumaan jos siinä tulisi uni uudelleen paremmin.

Minä aikanaan jännitin tutin jättöä pois, että mitähän siitä tulee. Ei tullut mitään. Tyttö (1,5v)  illalla vähän etsiskeli, mutta kun ei näkynyt niin ei siitä sitten sen enempää. Turhaan pitkitin.

Vierailija kirjoitti:

Maito pulloista vaihdetaan kylmään/huoneenlämpöiseen veteen, kiinnostus pulloon lopahtaa kuin itsestään. Tutti päiväajalta ehdottomasti heti pois, vain nukahtamiseen ja nukahtamisen jälkeen tutti vedetään pois. Lopulta tutit viedään oravavauvoille tms ja vastalahjaksi orava tms toimittaa pussin xylitolipurkkaa. Näin lapsesta on tullut niin iso, että SAA ja OSAA purra purkkaa. Näin mentiin meillä, ekä yö pikkuisen hankala mutta todella helposti meni. 2v iässä.

Kiitos tosta purkka-ideasta, ei tullut mieleenkään! Tuota varmasti kokeillaan! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maito pulloista vaihdetaan kylmään/huoneenlämpöiseen veteen, kiinnostus pulloon lopahtaa kuin itsestään. Tutti päiväajalta ehdottomasti heti pois, vain nukahtamiseen ja nukahtamisen jälkeen tutti vedetään pois. Lopulta tutit viedään oravavauvoille tms ja vastalahjaksi orava tms toimittaa pussin xylitolipurkkaa. Näin lapsesta on tullut niin iso, että SAA ja OSAA purra purkkaa. Näin mentiin meillä, ekä yö pikkuisen hankala mutta todella helposti meni. 2v iässä.

Kiitos tosta purkka-ideasta, ei tullut mieleenkään! Tuota varmasti kokeillaan! :)

Ette "kokeile" vaan koko prosessin idea on viedä operaatio tutti pois kerralla maaliin. Kaikki tutit hävitetään talosta totaalisesti.

T. 2

Meillä vietiin tutit ja tuttipullot metsän keijuille ja keijut kävi yöllä tuomassa tytön yöpöydälle tytölle ihan oman lasten muumikupin, kun on jo niin iso että osaa juoda jo mukista.

Meillä tuttirotta oli käynyt ja pureksinut kaikista tuteista paloja (saksilla leikattu). Eipä kelvannut enää ainutkaan tutti suuhun. Ensimmäisenä yönä heräsi kerran kyselemään tuttia, ei sen jälkeen. Iltamaitoa ei juoda enää hammaspesun jälkeen, ei ainakaan 2-vuotiaat.

Meillä on lapset saaneet itse päättää, koska luopuvat tutista. Näin siksi, että parilla tutulla lapset on vaihtaneet tutin peukaloon, kun vanhemmat ovat ne tutit piilottaneet. Peukalosta on hankala päästä eroon. Lapsia on kannustettu jättämään tuttinsa, vastuutettu itse niistä huolehtimaan (mutta ei me vanhemmat niitä ole viety, annettu olla lastenhuoneen lattialla tms. mihin ne on jätetty) ja mietitty, tarvitsevatko kalavauvat tutteja. Lopulta lapset ovat viskoneet tuttinsa järveen (ja me vanhemmat on käyty ne sieltä hakemassa roskiin). Esikoinen oli muistaakseni 2v 1kk ja kuopus 1v 9 kk näin tehdessään. Se oma päätös kun on helpompi kestää kuin tuttien katoaminen vanhempien toimesta.

Meillä tutti jätettiin pois kun lapsi oli 8kk.

Helppoa kuin mikä.

Johan se vaikuttaa hampaiden ja kitalaen muotoonkin kun noin pitkään annetaan lussuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tutti jätettiin pois kun lapsi oli 8kk.

Helppoa kuin mikä.

Johan se vaikuttaa hampaiden ja kitalaen muotoonkin kun noin pitkään annetaan lussuttaa.

No eipä vaikuta, kun sitä tuttia ei anneta "lussuttaa" kuin nukkumaanmenon yhteydessä. 

Yleinen ohje neuvolasta ja hammashoidosta on että 6-8kk iässä tutti pois.

Leikkaa tutti osa keskeltä halki.

Meilläkin vietiin oraville tutti,kun lapsi oli vähän päälle 2v. ja olin aivan hämmentynyt, kuinka helposti koko homma meni. Aivan tuttifriikki lapsi ja kun tutista luopui, niin kysyi ehkä vain muutaman kerran perään ja kertoi parille tutulle, että oravaemo tarvitsi tuttia poikasille ja toi suklaata kiitokseksi. Joo, parempi se purkka, mutta meidän lapselle purkka oli niin arkinen asia, että piti keksiä muuta siihen hätään :)

Juu,saksi sitä tuttia pikkasen kerrallaan. Samoin laimenna maitoa vedellä enenemässä määrin ja jotta ei mene vesipelleilyksi niin pistä veden sekaan vähä sitruunaa. Vitosen vinkki myös hyvä. 

Meillä esikoinen oli 1v 8 kk, kun pikkuveli syntyi. Yhdessä sitten juteltiin, että ollaan jo niiiin isoja, että heitetään ne tutit pois, eikä annettu niitä edes vauvalle, kun vauva ei niitä huolinut ollenkaan. Käytiin yhteistuumin viemässä ne roskikseen ja muutaman kerran esikoinen kävi niitä haikailemassa perään, mutta olin jo kipannut muita roskia päälle, ettei niitä nyt vaan voinut sieltä ottaa pois käyttöön..

Mä oon tehny vaiheittain. Ensin valveilla ollessa pois. Tutin paikka on sängyssä. Aamulla kun herätään, tutti pois. Lasta voi pyytää itse laittamaan tutin tyynylle. Äiti ei nosta pois sängystä ennen kuin tutti on pois suusta. Ja päivällä ollaan tiukkana. Päiväunille tutin saa ja illalla kun mennään sänkyyn.

Seuraava vaihe on yötutista luopuminen.

2-vuotiaalle voinee jo selittää, että tutit ja tuttipullot kuuluvat vauvoille.

Meidän 3 tutitonta lasta on kaikki imeneet peukaloa ja saaneet hampaansa väärään asentoon. Sitä peukaloa kun ei voi antaa oraville tms.

Pullosta ja varsinkin tutista vieroittaminen on isompi juttu vanhemmille kuin lapselle, senpä takia vieroittamista helposti lykätään kun ei muka hennota.

Me vieroitettiin iltapullosta 1,5v iässä niin, että lapselle tarjottiin iltapuuron kanssa maitoa lasista niin kuin muinakin ruoka-aikoina. Huutohan siitä tuli, kun joutui sänkyyn ilman maitoa. Vettä tarjottiin, mutta heitti pullon kaaressa toiselle puolelle huonetta. Siinä vain täytyi kovettaa itsensä ja ymmärtää, että lapsella ei oikeasti ollut jano vaan kyseessä oli tahtojen taisto jonka vanhemmat voittaa. Lopulta lapsi nukahti huudettuaan ensin toista tuntia, käytiin kyllä rauhoittelemassa ja syleilemässä useasti. Mutta se oli sitten siinä, seuraavana iltana itki enää 5 min ja niin unohtui tuttipullo.

Tutista luovuttiin yksinkertaisesti ottamalla tutit pois, hetkisen lapsi itki illalla tuttejaan mutta antoi yllättävän nopeasti periksi. Jälkikäteen ajatellen olisi tutit ehkä ollut fiksuinta viedä vaikka joulutontuille, mutta viedään tämän seuraavan lapsen kohdalla sitten.

Me mentiin maalle ja tutti "unohtui" kotiin. Lapsi tiesi hyvin, ettei maalla ollut tuttia, joten ei sen perään sitten naukunutkaan.