Kun myyjä tulee kysymään teiltä tarvitsetteko apua, mitä vastaatte kun ette etsi mitään tiettyä?

Mä vaan kattelen.

Vastasit juuri itse kysymykseesi, lol

Jos en tosiaan ole etsimässä mitään tiettyä niin sitten yleensä ilmoitan että en etsi mitään tiettyä juttua joten katselen tässä ensin ja tulen sitten kysymään jos tarvitsen apua :)

Ei kiitos

Ei kiitos, minä vain katselen.

"Een, ihan kattelen vaan"

"Kiitos, katselen ensin."

Älä vastaa mitään. Mulkaise vihaisesti

Kiitos, en juuri... ehkä myöhemmin!

Näin pidän myyjän valppaana suhteeni. Jos minulla on jotain kysyttävää, hän todennäköisesti huomioi minut paremmin kuin nämä "mä vaan kattelen" -tyypit. Tajuaa kuitenkin pysyä poissa ennen kuin annan vinkin. 

Kiitos, en ainakaan vielä.

Jos myyjä jää urputtamaan eikä anna katsella, sitten häivyn enkä mene uudelleen. Näin kävi juuri eilen yhdessä lankaliikkeessä Helsingissä. Myyjät vaan urputti, eivät ymmärtäneet, että mun ei oo mikään pakko ostaa mitään, mutta jos olisin ihastunut, sitten olisin ostanut jotain lankaa. Mutta tuputtivat näkemyksiään eivätkä kunnoittaneet mun näkemyksiä. Olkoon, täällä on paljon liikkeitä, joissa on kivakin palvelu ja parempi valikoima

Kävin tänään stockat, mangot ja zarat.

Miksi olisin sanonut, että jatkuvasti haarukoin töihin uutta vaatetta? Sitten myyjä olisi kysynyt minkä tyyppistä. No, ihan minkä tyyppistä tahansa... Eli koko kauppa kelpaa, kunhan ei ole pyjama. Vähän vaikea alkaa eritellä.

Kun löydän sen mitä haen, niin tiedän. Se on täysin intuitiokysymys.

Espritillä myyjät käyvät päälle kuin hyeenat. Ärsyynnyn siitä suunnattomasti. Eivät edes kysy voinko auttaa, vaan kuinka voin auttaa. Ja jokainen myyjä tulee tyrkyttämään apua erikseen.

Kiitos minä katselen vain. Ja kun myyjä lähtee pois hiivin ulos kaupasta. Ahdistun siitä kun tullaan juttelemaan enkä halua enää katsella. Enkä ostaa.

"En, ja jos silti jäät siihen tyrkyttämään jotakin, niin vaihdan kauppaa."

Vähän ilkeästi ehkä sanottu, mutta ainut mikä toimii esim juurikin Vilassa.

"Oletko sosiologi? Voitko kirjoittaa graduni loppuun puolestani?"

Myyjälle sanon etten ainakaan sulta.

Jos joku kysyy kuinka voin auttaa - sanon että et voi (valitettavasti) auttaa vielä.

Jos joku kysyy olenko kiinnostunut eläinten/lasten/jne... oikeuksista, sanon, että en ole.

Menee muuten monella pasmat sekaisin. Mitä yrittävät tuputtaa.

Puhelinliittymän myyjälle sanon, että mulla on työsuhdepuhelin. Vaikka ei olekaan.

Kiitos et voi auttaa. Saanko katsella rauhassa kiitos.

Vastaan ei kiitos, katseen vain.

Mutta mielestäni kumma juttu, että aina kun menen kauppaan ja tarvisin myyjän apua, niin ei takuuvarmasti näy yhtäkään myyjää missään.

Kun vain menen katselemaan jos löytyisi jotain mieleistä, on jokainen myyjä tyrkyttämässä apuansa vuoron perään.

"Joo pimpulia kutittaa ihan hirveästi, viitsisitkös raapia?"