Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttääkö muita suomalaisten elokuvien ja sarjojen äänet
16.01.2016 |
Haluaisin katsoa enemmän suomalaisia sarjoja, mutta nyt esimerkiksi Ihon alla-sarjaa en jaksanut katsoa ensimmäistä jaksoa pidemmälle, kun en jaksa istua kaukosäädin kädessä koko ohjelman ajan ja säätää äänenvoimakkuutta jatkuvasti. Miksi joku pianonpimputus pitää laittaa ihan täysille siihen puheen päälle, niin ettei puheesta saa mitään selvää? Ja ensin musiikit soi täysillä, ja heti seuraavassa kohtauksessa kuiskitaan, niin ettei samalla volumella voi mitenkään katsoa koko ohjelmaa. Pitää varmaan jatkossa katsoa teksityksillä.
Kommentit (43)
21/43
|
16.01.2016 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Niinpä. Luulisi ettei se ole osaamisesta kiinni, mutta mikä muu syy siihen voi olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laura Birn ja Minna Haapkylä - vatsastapuhujat eli mumisevat avaamatta suutaan.
Minna Haapkylä on minunkin mielestäni ihan pahimmasta päästä vatsastapuhuja.
Ihanaa, olen 100% samaa mieltä! Esim. muuten mainiolta vaikuttanut kauhuelokuva Sauna oli ihan silkkaa tahatonta kidutusta. TADADADAAA yhtäkkiä ollaan jossain saunassa ja maan alla jossain kellarissa ja suhistaan hiljaa jotain TAADDSDAADAAA sipi supi taas. Jossain vaiheessa tipahdin täysin kärryiltä enkä vieläkään tiedä mitä siellä pihistiin maan alla.
Omituista, että voin katsoa englanninkielisiä ohjelmia ilman tekstitystä mutta en suomenkielisiä, vaikka suomi on äidinkieleni.
Olkoon mumisijat toisen keskustelun paikka, mutta miksi äänityksen tai äänentoiston pitää olla teknisesti niin surkeaa, että puheesta ei tahdo saada selvää millään äänenvoimakkuudella? Eikö kukaan alan ihminen voi valaista, miksi se ei suomalaisilta ammattilaisilta suju, kun se onnistuu mainiosti briteiltä, ruotsalaisilta, saksalaisilta jne.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin olevani ainoa hullu, kun en jaksa tuota musiikkia, jota huudatetaan, niin ettei puheesta saa mitään selvää. Jätän ko sarjan katsomatta tai toivon siihen sattavksi tekstityksen, niin voi äänen pistää pois.
Suomalaiset tai suomeksi puhutut jotkut lastenohjelmat on ihan hirveää kuultavaa. Kerran kun olin toisessa huoneessa ja tv:stä alkoi kuulua outoa ähkintää, voihkintaa ja ulinaa, luulin että siellä on joku pornoelokuva keskellä päivää. Menin äkkiä katsomaan ja lastenohjelmahan siellä oli. En muista mikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salkkareiden Eva on ja yksi ihme mutisija ja hampaat kiinni puhuessa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset tai suomeksi puhutut jotkut lastenohjelmat on ihan hirveää kuultavaa. Kerran kun olin toisessa huoneessa ja tv:stä alkoi kuulua outoa ähkintää, voihkintaa ja ulinaa, luulin että siellä on joku pornoelokuva keskellä päivää. Menin äkkiä katsomaan ja lastenohjelmahan siellä oli. En muista mikä.
Samaa olen ihmetellyt, monetkin dubatut lastenohjelmat kuulostaa ihan aikuisviihteeltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset tai suomeksi puhutut jotkut lastenohjelmat on ihan hirveää kuultavaa. Kerran kun olin toisessa huoneessa ja tv:stä alkoi kuulua outoa ähkintää, voihkintaa ja ulinaa, luulin että siellä on joku pornoelokuva keskellä päivää. Menin äkkiä katsomaan ja lastenohjelmahan siellä oli. En muista mikä.
Muumit? Olen sen sata kertaa yhyttänyt alle kouluikäisen "pornon" parista. Ruudulla muumit juoksevat. Kaikki huohottavat ja ähisevät ja Niiskuneiti vikisee.
Katson suomifilmit aina ilman ääntä!
Erityisen ärsyttävä kaikki syömisen-juomisen maiskutusrouskutus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden poikkeuksen ainakin elokuvien parista olen huomannut: Valkoinen raivo on äänimaailmaltaan TÄYDELLINEN. Johtuu tosin siitä, että äänessä oli oikeastaan vain kertoja + musiikki.
Olisikohan ulkomaisten elokuvien paremman äänilaadun syy jälkiäänityksessä? Näin olen asian joskus ymmärtänyt. Esim. Wikipedia:
"Foley-äänet ovat elokuvanteossa kuvan tapahtumiin kuuluvia ääniä, jotka äänitetään jälkikäteen näyttelijöiden liikkeiden ja muiden kuvan tapahtumien tahdissa. Tavallisimpia foley-ääniä ovat askeläänet, vaatteiden kahina ja näyttelijöiden kuvassa käsittelemien esineiden äänet. Foley-äänet tuotetaan ja jälkiäänitetään erikseen kuvausten jälkeen, jotta ne saadaan tallennettua mahdollisimman hyvälaatuisina ja jotta kuvauksissa voidaan keskittyä lähinnä dialogin eli näyttelijöiden puheäänten häiriöttömään tallentamiseen.
Foley-äänittämisen keksi Hollywoodissa toiminut ääniteknikko Jack Foley, jonka nimellä tekniikka monissa kielissä tunnetaan. Yleisimmin tarvittavat foley-äänet ovat näyttelijöiden askelääniä; niinpä ruotsiksi foley-artistia kutsutaan nimellä trampare (ruots. trampa = astella, polkea).[1][2]"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon kohta viiskymppinen ja tää sama juttu on ollut aina. Aina on valitettu eikä asiantila ole ikinä muuttunut. Lopetin suomalaisten ohjelmien katselun jo 80-luvun lopulla sen takia. Täytyy olla niin et jossain koulutetaan näitä äänityyppejä ja aivopestään ne uskomaan ton olevan ainoa oikea tapa. Ja vain toiset ammattilaiset osaa arvostaa kun rahvas vaan marisee. Täytynee odottaa et vanhan polven opettajat siellä kuolee ja joku nuori radikaali uskaltaa Kyseenalaistaa kaiken.
Joo aina miettinyt samaa!! Miten voi ollakin omaa äidinkieltään niin vaikea ymmärtää tv:n välityksellä. Juuri tuo musiikki täysillä ja näyttelijä puhuu puoliksi kuiskaten jotain aivan siansaksaa. Oon jopa ajatellut onko mulla kuulossa oikeasti vikaa, mutta kun englanninkieliset ohjelmat ilman tekstitystä ei tuota samaa ongelmaa. Ja kun kyse on vain draamasarjoista tai elokuvista. Uutiset: saa selvää. Keskusteluohjelmat: saa selvää. Urheiluselostukset: saa selvää. Jossain koulussa niille selkeästi opetetaan joku ihme tekniikka mitä kaikki sitten käyttää. Huoh.
Muumit- sarjassa on hyvälaatuista ääninäyttelemistä. Artikulaatio selvää ym. Kunpa elokuvissa ja sarjoissakin olisi. Monta on jäänyt katsomatta juuri tuon muminan ja musiikkimölinän takia.
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan ulkomaisten elokuvien paremman äänilaadun syy jälkiäänityksessä? Näin olen asian joskus ymmärtänyt. Esim. Wikipedia:
"Foley-äänet ovat elokuvanteossa kuvan tapahtumiin kuuluvia ääniä, jotka äänitetään jälkikäteen näyttelijöiden liikkeiden ja muiden kuvan tapahtumien tahdissa. Tavallisimpia foley-ääniä ovat askeläänet, vaatteiden kahina ja näyttelijöiden kuvassa käsittelemien esineiden äänet. Foley-äänet tuotetaan ja jälkiäänitetään erikseen kuvausten jälkeen, jotta ne saadaan tallennettua mahdollisimman hyvälaatuisina ja jotta kuvauksissa voidaan keskittyä lähinnä dialogin eli näyttelijöiden puheäänten häiriöttömään tallentamiseen.
Foley-äänittämisen keksi Hollywoodissa toiminut ääniteknikko Jack Foley, jonka nimellä tekniikka monissa kielissä tunnetaan. Yleisimmin tarvittavat foley-äänet ovat näyttelijöiden askelääniä; niinpä ruotsiksi foley-artistia kutsutaan nimellä trampare (ruots. trampa = astella, polkea).[1][2]"
Olen ymmärtänyt että kyse on nimenomaan jälkiäänityksestä, ja että Suomessa asiat tehdään eri tavalla rahasyistä. Näin siis minulle onkerrottu, mutta en mene vannomaan onko totta :) Kaikesta tästä huolimatta luulisi että just esim. musiikki voitaisiin suomalaisissa tuotoksissa säätää järkevälle tasolle, kun se musiikki kuitenkin lisätään jälkikäteen eikä soitella jollain mankalla kuvausten aikana...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan ulkomaisten elokuvien paremman äänilaadun syy jälkiäänityksessä? Näin olen asian joskus ymmärtänyt. Esim. Wikipedia:
"Foley-äänet ovat elokuvanteossa kuvan tapahtumiin kuuluvia ääniä, jotka äänitetään jälkikäteen näyttelijöiden liikkeiden ja muiden kuvan tapahtumien tahdissa. Tavallisimpia foley-ääniä ovat askeläänet, vaatteiden kahina ja näyttelijöiden kuvassa käsittelemien esineiden äänet. Foley-äänet tuotetaan ja jälkiäänitetään erikseen kuvausten jälkeen, jotta ne saadaan tallennettua mahdollisimman hyvälaatuisina ja jotta kuvauksissa voidaan keskittyä lähinnä dialogin eli näyttelijöiden puheäänten häiriöttömään tallentamiseen.
Foley-äänittämisen keksi Hollywoodissa toiminut ääniteknikko Jack Foley, jonka nimellä tekniikka monissa kielissä tunnetaan. Yleisimmin tarvittavat foley-äänet ovat näyttelijöiden askelääniä; niinpä ruotsiksi foley-artistia kutsutaan nimellä trampare (ruots. trampa = astella, polkea).[1][2]"
Olen ymmärtänyt että kyse on nimenomaan jälkiäänityksestä, ja että Suomessa asiat tehdään eri tavalla rahasyistä. Näin siis minulle onkerrottu, mutta en mene vannomaan onko totta :) Kaikesta tästä huolimatta luulisi että just esim. musiikki voitaisiin suomalaisissa tuotoksissa säätää järkevälle tasolle, kun se musiikki kuitenkin lisätään jälkikäteen eikä soitella jollain mankalla kuvausten aikana...
Nimenomaan näin. Kun suurin ärsytyksen aihe on musiikki, mikä laitetaan puheen päälle liian kovalla, niin sitä ei tämä foley-äänittämisen ongelmakaan selitä.
Joo voi vittu, veret kiehauttava asia. Ei puhettakaan, että menis elokuviin katsomaan jotain suomipätkää, tärykalvot räjähtäisi siinä vaiheessa kun musiikki alkais soimaan. Jännä, että Suomessakin on nykyään ihan kivan kokoisia elokuvabudjetteja, mutta tähän äänitekniikkaan ei halua kukaan satsata sen vertaa, että elokuvia voisi katsoa ilman jatkuvaa volumesäätöä.