Mä olen varmaan maailman huonoin kummi :(
En edes muistanut kummilasta nyt ystävänpäivänä. Tai muistin, ostin kortinkin, mutta en muistanut lähettää sitä. Viime vuonna en edes tullut ajatelleeksi, että kummilasta pitäisi muistaa. Asunkin kaukana ja silloin harvoin kun pääsen käymään lapsen luona, en yhtään tiedä, mitä sen kanssa " pitäisi" tehdä. No onneksi lapsi on välitön ja vetää yleensä mukaan juttuihinsa (Hei kato! Hei arvaa mikä tää on! Hei istu sä tossa niin mä laitan nää tälleen!), mutta jos lapsi ujostelee niin en mäkään osaa sitten muuta tehdä, kun istua ja jutella vanhempiensa kanssa. En ole edes rikas, että ajan korvikkeeksi voisin ostella joitain mielettömän hienoja lahjoja.
Morkkis siis nyt, kun älysin, että unohdin sen kortin :(
Kommentit (5)
eivätkä koskaan ehdi käymään, saattaa mennä viisikin vuotta näkemättä. Sellaisiako te siis myös olette?
Ja jotain kerhossa tai tarhassa itsetehtyjä korttejakin, ja lapsen vanhemmat aina kutsuvat kylään, niin että en kyllä voi valittaa. Lapsikin on tosi ihana.
ap
Onhan tässä joulua, synttäriä, nimpparia yms. " kunnon" päiviä jolloin syytä muistaa...
Koko ystävänpäivä on niiiiin keksimällä keksitty, ei edes käynyt mielessä kummilasta muistaa.
Pääsen tapaamaan lapsen ehkä kolme, neljä kertaa vuodessa, välimatkan takia. Aina mietin, että pitäisi useammin soitella ja kirjottaa muuten vaan kortteja ja sellaista pientä, mutta käytännössä se usein jää... :(
ap
Kumma kyllä, toiselle kummilapselle en sitten kai olekaan yhtä huono, vaikka samalla tavalla häntä huomioin.